Lämpöä maasta, viileyttä ilmasta – Näätäkujan saunassa on tarjolla oikeat kultakutrilöylyt

Kun kellarin lattiavalu hiljalleen kuivui, Mikko Luoso nosti varovasti tulevan kotinsa sisälämpötilaa. Viimeisten takatalvien aikaan oltiin jo normaalissa +20 asteessa.

Maalämpö on Näätäkujan uuden rintamamiestalon huomaamaton ja huoleton lämmönlähde. Ja vaikka 230-metrisen (!) energiakaivon poraaminen ja lämpöpumpun hankkiminen oli mittava investointi, valinta taitaa osoittautua myös taloudellisesti kannattavaksi.

– On ollut aika huonoja kokemuksia kaukolämmöstä. Varsinkin viime talvi ja kevät, Mikko tuhahtaa.

Maalämpöpumpun paisuntasäiliöt lämmityskierrolle ja lämpimälle käyttövedelle.

Viessmannin pumpun ohjauspaneeli. Useimmiten lämmitystä ohjataan ja tarkkaillaan nykymalliin mobiilisovelluksella.

Mikko ja Piia Hammaren-Luoso asuvat kaukolämpöön liitetyssä neljän asunnon rivitaloyhtiössä vain parinsadan metrin päässä uudesta talosta.

– Kaukolämpölaskut ovat nousseet huimasti. Kaukolämpö ja tonttivuokra muodostavat reilusti yli puolet asumiskustannuksista.

Tonttivuokrasta Luosot eivät oman talon valmistuttuakaan pääse eroon. Käytännössä koko Länsi-Herttoniemi on rakennettu Helsingin kaupungin vuokratonteille. Mutta lämpölasku kohtuullistuu lähes varmasti.

– Pyysin paikalliselta energiayhtiöltä tarjouksen kaukolämmön katkaisusta heti, kun ostimme purettavaksi kaavaillun talon. Muuten olisimme joutuneet maksamaan kaukolämmön perusmaksua nämä lupajahkailuun ja rakentamiseen kuluneet vuodet.

Tarjous tuli sähköpostitse: 2 000 euroa. Mikäs siinä sitten. Homma hoitoon.

Muutaman kuukauden kuluttua tuli reippaasti yli 5 000 euron lasku.

– Soitin yhtiöön, että miten tämä nyt näin meni, teiltä oli tullut selkeä tarjous. Monen kiertelyn jälkeen sain selityksen, jonka mukaan liittymä katkaistiinkin kadun eikä tontin puolelta. Se teki työstä kalliimman.

Saunumin järjestelmä tarjoaa kultakutrilöylyjä: ei liian kuumaa, ei liian kylmää vaan juuri sopivaa. Kuva on valmistajan esitteestä.

Nykyaikaisen omakotitalon jakotukkipatteristo on varsin mittava. Pikku erikoisuus: Villa Luoson käyttövesiputket kuljetetaan kahta eri reittiä. Kylmät lattiavalun sisällä, lämpimät ylhäällä välipohjassa. Näin kylmä vesi pysyy hitusen raikkaampana.

Mikko otti yhteyttä kuluttajalautakuntaan ja sai neuvon tehdä kirjallinen reklamaatio. Asia selvä, yhtiö lupasi lähettää uuden laskun. Se tuli nopeasti, loppusumma 4 600 euroa.

Toisen reklamaation jälkeen energiayhtiö pahoitteli kovasti ja lähetti taas uuden laskun. Summa oli 2 000 euroa ja 12 senttiä. Ettei tässä nyt sentään ihan täysin ruveta tappiota tunnustamaan.

Nyt Viessmann-lämpöpumppu kuskaa lämpöä kallioperästä. Helsingin maaporaus joutui poraamaan tavallista syvemmälle ennen kuin vettä löytyi. Lämpökaivonkin pitää näet osua kallionhalkeamissa virtaavaan veteen, jotta maalämpö pääsee tehokkaasti siirtymään keruuputkeen.

Lattialämmitys sopii erityisen hyvin maalämmön jakelutavaksi. Lämmittävä pinta-ala on paljon suurempi kuin patterilämmityksessä, joten lämmitysveden ei tarvitse olla niin kuumaa.

Myös koneellinen ilmanvaihto osallistuu talon lämmittämiseen. Ullakon takahuoneeseen asennettavan Valloxin iv-koneen poistokanavassa on lämmön talteenotto. Autotallista lähtee erillinen poistokanava, koska talli on, määräysten mukaan, palo-osastoitu.

Maalämpöpumppua voisi käyttää myös viilennykseen, mutta se vaatisi erityisen puhallinkonvektorin asentamista järjestelmään. Luosot päättivät mieluummin hoitaa viilennyksen erillisellä ilmalämpöpumpulla. Talon ulkoseinustalle tulee ulkoyksikkö, sisäyksiköt keskikerrokseen ja ullakolle.

Aivan erityinen ilmankierto toteutetaan saunaan. Himosaunojat tuntevat käsitteen löylytasku. Se on alue saunan yläosassa, jonne löylyt nousevat. Siksi parhaat saunat ovat korkeita, hyvinkin neljämetrisiä. Kiukaan tasolla peseydytään, löylyjä varten kivutaan ylös lauteille. Vähimmäisvaatimuksena kiukaan ylimpien kivien pitää olla alempana kuin saunojien jalat.

Tavallisen talon saunassa on normaali huonekorkeus. Saunojia palvelevan löylytaskun synnyttäminen on vaikeaa.

Luosoille tulee virolaisen Saunumin kehittämä ilmankierrätys. Yritys kuvailee keksintöään näin: ”ilmakerrosten sekoitusjärjestelmä ottaa talteen saunahuoneen katon alle nousevan kuuman höyryn, sekoittaa sen lattiatasossa olevaan viileämpään ilmaan ja ohjaa miedomman höyryn tasaisesti takaisin saunaan.”

Mikko innostui spa-tyyppisestä ratkaisusta.

– Pääsin kerran kokeilemaan, ja löyly oli niin miellyttävä, että systeemi oli pakko saada omaankin saunaan.