5 × autiotalosta koti – kurkkaa rakkaudella remontoituihin taloihin, joiden entistä rappiota on vaikea uskoa!
Entinen evakkotalo, riihitorppa ja jugendlinna – poimimme viisi taloa, jotka oli jätetty oman onnensa nojaan mutta saivat uuden mahdollisuuden, kun rohkeat asukkaat ryhtyivät remonttiin. Katso, miten hylätyt rakennukset muuttuivat jälleen kodeiksi.
1. Venetehtaan entinen asuntola Helsingissä
Anu Karttunen rakastui Helsingin Jollaksessa sijaitsevaan autiotaloon jo kauan ennen kuin siitä tuli hänen perheensä koti. Vatorin venetehtaan entinen työntekijöiden asuntola oli ollut tyhjillään 20 vuotta, kun sisustussuunnittelija Päivikki Laatio sai pelastettua sen purkutuomiolta. Vuonna 1938 rakennettu talo oli rapistunut pahoin, mutta Päivikki ja hänen silloinen puolisonsa remontoivat sen rakkaudella perheelleen. Myöhemmin talo päätyi Anun ja hänen puolisonsa Marko Minkkisen omistukseen – ja toive, joka Anulla oli vuosia elänyt, muuttui todeksi.
Talo on sittemmin kokenut lempeän ja harkitun muodonmuutoksen: remontissa kunnioitettiin talon alkuperäistä tyyliä ja sisustus on kerroksellinen yhdistelmä kierrätettyä, perittyä ja itse kunnostettua. Vaikka vanha puutalo on työläs ja täynnä yllätyksiä, Anu ja Marko eivät haluaisi asua missään muualla.
2. Punainen hirsitalo Maalahdessa
Jenny Bergman ja Patrik Back löysivät tulevan kotinsa sattumalta ajellessaan Pohjanmaan maaseudulla. Autioitunut, punainen hirsitalo Maalahdessa oli kuin suoraan Jennyn unelmasta. 1948 rakennetun talon ryhdikäs olemus ja alkuperäinen tunnelma vetosivat pariin niin vahvasti, että he ottivat selvää omistajasta ja solmivat nopeasti kaupat.
Kauppoja seurasi kolmen vuoden perusteellinen remontti. Jenny ja Patrik tekivät harkittuja muutoksia, kuten palauttivat seinän sisään piiloon jääneen ikkunan taas näkyviin ja rakensivat olohuoneeseen lasipariovet, jotka avaavat näkymän pihalle ja suurelle terassille. Vanhaa säilytettiin ja kunnostettiin, mutta samalla kodista rakennettiin nykyaikainen ja toimiva: keittiö ja ruokailutila yhdistettiin, yläkertaan rakennettiin lisää korkeutta ja asumismukavuutta. Remontti vaati aikaa ja vaivaa, mutta lopputulos on palkinnut tekijänsä.
– Saimme remontilla kodin, joka palvelee meitä vuosikymmeniä, Jenny iloitsee.
3. 1930-luvun riihiaitan hirsistä rakennettu torppa Kannuksessa
Rekkakuskina työskentelevä Marko Peltoniemi kaipasi omaa nikkarointipaikkaa ja löysi oivan kohteen Kannuksesta. 1930-luvulla rakennettu pieni tila oli autioitunut 1970-luvulla ja toiminut sitä ennen kesämökkinä. Vanhan riihirakennuksen hirsistä tehty torppa oli remontoitu vuosikymmenten varrella moneen kertaan, ja nyt se kaipasi päivittämistä nykyaikaan.
Marko suunnitteli ja toteutti suurimman osan remontista itse, ja ideat syntyivät usein rekan ratissa. Kierrätysmateriaaleita käyttämällä ja tee itse -ratkaisuilla hän säästi remontissa merkittävästi rahaa. Uudistuksessa Marko halusi säilyttää vanhaa, mutta samalla talosta rakennettiin avara ja toimiva koti.
4. Kirmasen evakon talo Kauhavalla
Kun Leena Rissa etsi itselleen ja viidelle lapselleen kotia Pohjanmaalta, tie vei lopulta autiotaloon Kauhavan laitamilla. Vuosikymmeniä tyhjillään seissyt entinen evakkotalo oli surkeassa kunnossa: kellarissa lainehti vesi, sauna oli romahtamaisillaan ja piha rehotti nokkosista.
Remontin myötä talo on muuttunut värikkääksi kodiksi, jossa kierrätyslöydöt, itse tehdyt tekstiilit ja rakkaat muistoesineet kertovat perheen tarinaa. Kun Leena tapasi puolisonsa Jukan, remontti sai uuden vaihteen.
– Oli rohkea veto häneltä lähteä viiden lapsen yksinhuoltajan matkaan, jolla oli keskeneräinen vanha omakotitalo. Olemme remontoineet pintoja vähitellen, voimien ja budjetin antamissa rajoissa, Leena sanoo.
5. Jugendtalo Everstinlinna Loviisassa
Jan D. Oker-Blom päätti pelastaa komean mutta rapistuneen jugendlinnan, jota hän oli katsellut vuosia haikeasti mökille matkatessaan. Talossa oli aikoinaan asunut hänen isoisoisänsä, laivanvarustaja ja everstiluutnantti Ragnar Nordström. 365-neliöinen kivitalo oli kuitenkin jäänyt tyhjilleen Nordströmin kuoleman jälkeen ja päässyt surulliseen kuntoon 30 vuodessa. Kun Jan D. muutti takaisin lapsuudenmaisemiinsa Loviisaan kaupunginjohtajaksi, hän osti talon itselleen vuonna 2018.
Jan ei halunnut tehdä Everstinlinnasta museota vaan valoisan kodin, jossa kunnioitetaan vanhaa mutta eletään tätä päivää. Vanhan kivitalon kunnostaminen tuntui Janista kulttuuriteolta. Hän tunsi velvoitetta talovanhuksen pelastamiseen.
– Ajatus suvun perinnön hoitamisesta tuntui hyvältä.
Lue myös: Autiotaloon muuttaneet Ilkka ja Asta maksavat vuokran taloa kunnostamalla
