Jyrkät rinnetontit tarvitsevat vankkoja rakenteita, kuten penkereitä, muureja ja luiskia, maan sitomiseksi ja pitämiseksi. Voimakkaasti viettävä tonni kannattaa pengertää useaan tasoon, jotta muureista ei tule kovin korkeita. Pengerryksien avulla saa esimerkiksi oleskelua varten tasanteita, joita muurit ja kasvien peittämät rinteet rytmittävät.
Jyrkkien tonttien kasvupaikat ovat usein kuivia, koska vesi valuu nopeasti kasvien ulottumattomiin. Kasvualustan vedenpidätyskykyä parantaa savipitoinen multa, joka raskasrakenteisena pysyy myös paremmin paikoillaan. Kasvit kannattaa istuttaa hieman normaalia tiheämpään, jotta paljas multapinta peittyy mahdollisimman nopeasti.
Jyrkimmissä paikoissa on hyvä suosia voimakasjuurisia lajeja, jotka kasvavat nopeasti ja ankkuroivat kasvualustan tiiviisti paikoilleen. Tällaisia ovat esimerkiksi monet pensasruusut, pihlaja-angervo ja sinivatukka. Ympäriinsä risteilevät versot sitovat tehokkaasti mullan ja peittävät sen pinnan lehdistöllään.
Hieman loivemmissa rinteissä voi yhdistää tiiviskasvuisia, maltillisesti leviäviä peittopensaita ja -perennoja, jotka muodostavat tuuhean kasvuston, mutta eivät peitä vieruslajeja alleen. Sopivia pensaita ovat muun muassa lamopensasangervo, suikerotuhkapensas ja lamohietakirsikka. Havupensaista matalat katajat ja tuivio viihtyvät kuivahkoissa ja aurinkoisissa rinteissä.
Monet mattomaisesti leviävät perennat menestyvät rinteissä ja peittävät kasvualustan tehokkaasti. Ne eivät tarvitse yhtä syvämultaista kasvualustaa kuin pensaat. Hyviä perennalajeja ovat esimerkiksi herttavuorenkilpi, kangasajuruoho ja erilaiset maksaruohot.
Mitä jyrkempi rinne on, sitä tärkeämpää on istuttaa voimakasjuurisia lajeja. Loivassa rinteessä riittää, että kasvit ovat vieri vieressä.
Rinnetontin kasvien istutussuunnitelma
Esimerkkisuunnitelman istutusalueen koko on noin 8 x 3 metriä.
Kasvimäärät
4 vuorimäntyä
9 rinneangervoa
7 verhoangervoa
8 japaninhappomarjaa
11 vuoritatarta
12 kultahanhikkia.
Malli-istutuksen kasvit noin 450 euroa.
1. Vuorimänty, Pinus mugo
Koko maassa talvenkestävä ja yleinen havupensas. Hoitamattomana ja liian ravinteikkaaseen maahan istutettuna vuorimännystä tulee resuinen, mutta vuosittain leikkaamalla se pysyy tuuheana ja kauniin muotoisena. Viihtyy parhaiten hiekkapitoisessa ja laihassa maassa ja sopii hyvin myös kivikko- ja kalliopuutarhaan. Istutusetäisyys on 100–150 senttiä.
Valon tarve: aurinkoinen
Korkeus: 100–300 cm
Kukinta-aika: touko–kesäkuu
Kasvuvyöhykkeet: I–VIII
Hoito: Parhaimmillaan kasvaessaan aurinkoisella paikalla, mutta sietää myös lievää varjostusta. Niukkaravinteiseen hiekka- tai moreenimaahan istuttamalla vuorimäntyjen kasvu säilyy hillittynä. Uudet vuosikasvut leikataan vuosittain juhannuksen tienoilla vuosittain, jotta pensaat eivät röyhähdä ruman näköisiksi. Uutta kasvua kannattaa jättää pari senttiä.
2. Rinneangervo, Spiraea densiflora
Muistuttaa ulkonäöltään koivuangervoa, mutta kukat ovat vaalean roosanpunaisia. Tummanvihreät lehdet ovat puhjetessaan punertavia. Kasvupaikan ja maan laadun suhteen vaatimaton ja tiheäkasvui nen pensas sietää hyvin lumikuormia. Taimiväli 80 senttiä.
Valon tarve: auringosta puolivarjoon
Korkeus: 50–120 cm
Kukinta-aika: kesäkuu
Kasvuvyöhykkeet: I–V
Hoito: Helppohoitoinen ja vaatimaton kasvualustan suhteen. Sietää lumikuormia eikä vaadi vuosittaista leikkausta. Jos pensas näyttää ränsistyneeltä, versot voi leikata maata myöten keväällä tai syksyllä.
3. Verhoangervo, Spiraea beauverdiana ’Lumikki’
Mätäsmäisesti leviävä pikku pensas, joka kasvaa leveäksi, mutta vain noin puolen metrin korkuiseksi. Pienet, tummanvihreät ja pyöreät lehdet ovat parin sentin mittaisia, valkoiset kukinnot pallomaisia. Kukinta kestää melko pitkään kesäkuun lopulta alkaen. Viihtyy sekä tuoreilla että kuivilla kasvupaikoilla ja sopii myös kivikkokasviksi tai perennaryhmiin. Istuta taimet 60 sentin välein.
Valon tarve: auringosta puolivarjoon
Korkeus: 30–50 cm
Kukinta-aika: kesä–heinäkuu
Kasvuvyöhykkeet: I–V (VI)
Hoito: Helppohoitoinen ja vaatimaton kasvualustan suhteen. Ei kärsi lumikuormista, eikä leikkaustarvetta yleensä ole.
4. Japaninhappomarja, Berberis thunbergii
Kauniisti kaartuvat, piikikkäät versot. Pienet, keltaiset kukat avautuvat kevätkesällä. Syysväri on loistavan oranssinpunainen, ja punaiset marjat ovat koristeellisia lehtien varistuakin. Viihtyy läpäisevässä hiekkamaassa ja sietää hyvin kui vuutta ja tuulta, mutta on arka tiesuolalle. Taimiväli 70 senttiä.
Valon tarve: aurinkoinen
Korkeus: 50–120 cm
Kukinta-aika: kesäkuu
Kasvuvyöhykkeet: I–V
Hoito: Kasvilla on pistävät piikit, joten kädet ja käsivarret kannattaa suojata pensasta hoidettaessa. Istuttamisen jälkeen levitetään reilu kerros katetta. Paksu hanki edistää talvehtimista, vähälumisia talvina versot voivat paleltua etelässäkin. Kuivuneet tai paleltuneet versot leikataan keväällä tyveä myöten pois. Tiheäksi ja sotkuiseksi kasvaneen pensaan voi uudistaa alasleikkaamalla.
5. Vuoritatar, Bistorta affinis
Meillä luonnonvarainen ja hyvin vaatimaton kasvualustan suhteen. Se viihtyy paahteisilla paikoilla happamassa hiekkamaassa ja menestyy niukkamultaisissa kallionkoloissakin. Syyskesällä korret värittyvät lämpimän ruskeiksi. Istutusetäisyys on 30 senttiä.
Valon tarve: auringosta puolivarjoon
Korkeus: 20–30 cm
Kukinta-aika: heinä–syyskuu
Hoito: Leviää melko voimakkaasti, joten eristetään tarvittaessa hennoimmista lajeista suodatinkankaalla tai juurimatolla. Vanhemmiten kasvusto usein harvenee keskeltä, ja silloin sen voi jakaa keväällä ja istuttaa taimet uudelleen. Laikkukohtiin voi myös lisätä ravinteikasta multaa, jolloin niihin kasvaa vähitellen uusia versoja. Kasvusto suojataan lumettomilla paikoilla.
6. Kultahanhikki, Potentilla aurea
Suurehkot kukat ovat kirkkaankeltaisia, ja kukinta kestää pitkään. Tummat lehdet ovat alapuolelta hopeakarvaisia. Tupasmaisesti leviävä perenna viihtyy ravinteikkailla mutta läpäisevillä hiekkamailla ja sietää paahdettakin. Hyvin talvenkestävä, sopii myös perennapenkin reunuskasviksi. Istuta taimet 30 sentin välein.
Valon tarve: aurinkoinen
Korkeus: 10–15 cm
Kukinta-aika: kesä–heinäkuu
Hoito: Viihtyy hapahkossa ja läpäisevässä hiekkamaassa, johon voi sekoittaa hieman savea. Taimet istutetaan aurinkoiselle paikalle, jotta ne jaksavat kukkia. Kasvaa mätäsmäisesti, mutta hillitysti eikä peitä muita lajeja alleen.
