Keväällä kukkiva ryhmä sopii esimerkiksi metsän laitaan tai leveälatvuksisen puun alustalle, jolloin japaninmagnoliat ovat suojassa suoralta auringonpaahteelta ja talvisin kylmältä viimalta. Kielo ja kevätkaihonkukka saavat levittäytyä vapaasti magnolioiden tyvelle. Säästyt kitkemiseltä, ja peittokasveina ne hidastavat maan routaantumista ja edistävät siten magnolioiden talvehtimista.

Istuta hopeahärkki kaikkein aurinkoisimmalle paikalle, jotta sen lehtien kaunis väritys säilyy. Voit myös korvata sen esimerkiksi pihaesikolla, joka kukkii touko–kesäkuussa.

Onnenpensaiden tyvelle sopivat aikaiset pikkusipulit, kuten krookukset, helmi- ja sinililjat, parvitulppaani ja posliinihyasintti. Ryhmän täydennykseksi käyvät myös sini-, valko- ja keltavuokot.

Kääpiökurjenmiekan ohella huhtikuussa kukkivat matalat jää- ja kevätkurjenmiekka, joiden sipulit istutetaan syksyllä. Piskuisella ja talvenaralla jääkurjenmiekalla on voimakkaan keltaiset kukat, ja se on vain reilun 10 sentin korkuinen. Sini- tai violettikukkainen kevätkurjenmiekka kukkii pisimpään puolivarjoisilla paikoilla ja muistuttaa miniatyyrikokoista siperiankurjenmiekkaa. Sen korkeus on noin 20 senttiä.

Esimerkkisuunnitelma istutusalueen koko on noin 6,5 m x 2,5 m.

Malli-istutuksen kasvit noin 650 euroa.

korkein japaninmagnolia, 3–6 m

keskikokoinen koreanonnenpensa, 1–1,5 m

matalimmat kielo, rönsyleimu, kevätkaihonkukka, hopeahärkki, kääpiökurjenmiekka 10–30 cm.

Leveä ja melko rentoversoinen pensas kukkii ennen lehtien puhkeamista, etelärannikolla usein jo huhtikuun lopulla. Kukinta on runsainta auringossa. Viihtyy kevyessä, hiekalla parannetussa ja ravinteikkaassa maassa. Ruohonvihreät lehdet saavat keltaisen tai punaruskean ruskan. Runsaslumisilla paikoilla voi talvehtia Oulua myöten. Leikkaa vanhimpia versoja tyveä myöten pois keväisin, 3–4 vuoden ikäiset versot kukkivat runsaimmin. Istuta noin 80 sentin välein.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon Korkeus: 100–150 cm Kukinta-aika: toukokuu Kasvuvyöhykkeet: I–III (IV–V)

Puhtaan valkeat ja tuoksuvat, halkaisijaltaan jopa 10 senttiä olevat kukat avautuvat ennen lehtien puhkeamista ja muistuttavat hienointa posliinia. Menestyy lämpimillä ja suojaisilla paikoilla rakennusten seinustoilla tai metsän reunassa. Kasvualustaksi sopii hapahko ja tuoremultainen, mutta läpäisevä ja ravinteikas maa. Levitä tyvelle katetta tai istuta matalia peittokasveja, jotta kasvualusta säilyy kosteana ja lähellä pintaa oleva juuristo ei vahingoitu. Ei leikkaustarvetta, poista tarvittaessa kuivat versot.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon Korkeus: 3–6 m Kukinta-aika: toukokuu Kasvuvyöhykkeet: I–III

Kansalliskukkamme on erinomainen peittokasvi, joka menestyy jopa koivujen tyvellä. Parhaiten se sopiikin puolivarjoisille puiden ja pensaiden alustoille. Pienissä, nuokkuvissa kukissa on ihastuttava tuoksu, ja syksyisin koristeena ovat oranssit, myrkylliset marjat. Istuta ravinteikkaaseen multaan 25 sentin välein. Jaa harventuneet kasvustot syyskesällä.

Valon tarve: varjosta puolivarjoon Korkeus: 15–30 cm Kukinta-aika: touko–kesäkuu

Matala peittoperenna leviää maanpäällisten, nopeasti juurtuvien rönsyjensä avulla tuuheaksi kasvustoksi. Pienet, soikeat lehdet ovat talvivihantia, ja kukkavanat nousevat niiden yläpuolelle. Alun perin sinikukkainen, mutta myös puna- ja valkokukkaisia lajikkeita on useita. Istuta lievästi happamaan multa- tai hiekkamaahan, sopii kivikkoryhmään tai alppiruusujen seuraksi. Suojaa talveksi lumettomilla paikoilla, taimiväli on noin 40 senttiä.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon Korkeus: 15–25 cm Kukinta-aika: touko–kesäkuu

Peittoperennalla on lemmikkiä muistuttavat, taivaansiniset kukat ja sydämen muotoiset lehdet. Leviää maanpäällisten rönsyjensä avulla maltillisesti ja muodostaa peittävän kasvuston pensaiden alustoille tai perennapenkin reunaan. On parhaimmillaan puolivarjossa multavassa ja ravinteikkaassa maassa. Kukinta-aika pitenee, kun leikkaat kuihtuneet kukkavanat. Kastele kuivina kausina ja suojaa lumettomilla paikoilla, sillä lehdet ovat osin talvivihannat. Istuta 30 sentin välein.

Valon tarve: varjosta puolivarjoon Korkeus: 10–20 cm Kukinta-aika: touko–kesäkuu

Hopeanharmaalehtinen kivikkokasvi leviää maanmyötäisten, juurtuvien versojensa avulla. Valkoiset kukat nousevat lehdistön yläpuolelle. Vaatii aurinkoisen kasvupaikan, sillä vähäisessäkin varjossa lehtien väri haalistuu. Menestyy myös paahteessa. Istuta hiekkapitoiseen, niukkaravinteiseen ja hyvin kalkittuun maahan. Kalkitse säännöllisesti, mutta lannoita varoen, jotta ei rehevöidy liikaa. Helppo lisätä jakamalla. Taimiväli 40 senttiä.

Valon tarve: aurinkoinen Korkeus: 10–20 cm Kukinta-aika: touko–heinäkuu

Kääpiökurjenmiekat kukkivat Etelä-Suomessa usein jo huhtikuun lopulla. Lajikkeita on runsaasti. Tummanviolettikukkainen ’Demon’ on noin 30 senttiä korkea. Se sopii esimerkiksi kivikkoryhmiin kalkkipitoiseen ja ravinteikkaaseen multaan. Märässä maassa se ei menesty. Lisää juurakoiden päälle muutama sentti multaa keväisin ja jaa taimet, kun kukinta alkaa heikentyä. Istuta 15–20 sentin välein.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon Korkeus: 20–30 cm Kukinta-aika: huhti–kesäkuu

Etupihan kasvit

Helppohoitoinen puutarha

Lumikuormaa kestävät kasvit