Kannustalo on osallistunut asuntomessuille kaikkiaan yhdeksän kertaa. Viidesti asuntomessukävijät ovat äänestäneet talotehtaan kohteen messuvoittajaksi, ja lisäksi monta muuta kertaa tehdas on kyennyt esittelemään jotain, mikä herättää ja vie suomalaista puutaloarkkitehtuuria eteenpäin.

Pyysimme toimitusjohtaja Mika Uusimäkeä valitsemaan yrityksensä kaikkien aikojen messutaloista merkittävimmät – sellaiset, jotka ovat olleet vahvasti ajankuvia tai synnyttäneet hänen mielestään uutta ajattelua.

Messuvoittajien tarina – ja oikeastaan koko talotehtaan nykyinen tarina – alkoi vuonna 1994 Pietarsaaresta. Vuonna 1970 perustettu Kannustalo oli tuolloin tuntematon pohjalaisfirma, joka teki tavallisia nelinurkkaisia yksikerroksisia taloja. Tulevaisuus ei näyttänyt kovin ruusuiselta.

Yritys oli ehtinyt julkaista perinnetalomalliston, joka oli kummunnut myyntipäällikön halusta saada mallistoon vanhojen maalaistalojen tyyppisiä taloja. Ainolan mittasuhteiden ja yksityiskohtien esikuvina käytettiin 1900-luvun alun huvilatyylisiä puutaloja Pohjanlahden rannikolla.

– Pietarsaaren messuille rakentanut asiakas valitsi mallikirjasta Ainolan, ja sellainen hänelle rakennettiin. Yrityksessämme elettiin heikkoja aikoja, olo oli epävarma. Olin tuolloin armeijassa, ja kävin vain harvakseltaan katsomassa rakentamisen etenemistä, Uusimäki kertoo.

– Kun messut alkoivat, talon edustalle syntynyt jono kertoi heti, että olimme onnistuneet. Suomessa oli lama, ja ihmiset halusivat ankeuden keskelle jotakin ekstraa. Innostus maalaisromantiikkaan oli alkanut nousta. Ainola tuntui olevan vastaus, se meni suoraan ihmisten suoneen, hän muistelee.

Ainola ei ollut merkittävä talo ainoastaan Kannustalolle, vaan se aloitti kokonaisen perinnetalobuumin, joka on jatkunut näihin päiviin saakka.

Seuraavaksi käännekohdaksi Uusimäki valitsee Auroran, joka esiteltiin Heinolan asuntomessuilla vuonna 2004, jolloin taloudessa pyyhki paljon paremmin. Talon komea uusklassinen olemus teki siitä ylivoimaisen messuvoittajan, ja pari vuotta sitten järjestetyssä äänestyksessä Aurora palkittiin kaikkien aikojen komeimpana asuntomessutalona.

Inspiraatiota Auroraan haettiin Amerikan etelävaltioiden siirtomaatyylistä. Mika Uusimäki kiersi Amerikkaa yhdessä valokuvaaja Jouni Haralan kanssa, ja tuliaisina oli valtava määrä yksityiskohtia, jotka siirtyivät muun muassa tähän talomalliin.

– Tuona aikana näyttävä kartanotyyli oli ajan henkeä. Sitä luotiin muun muassa laajoilla terasseilla ja koristeellisilla kaiteilla ja pylväillä, Uusimäki kertoo.

Uutta oli myös pihapiiriajattelu. Yhtenäisen ilmeen luomiseksi pihaan suunniteltiin talon tyyliä noudattelevia piharakennuksia. Heinolassa toisella puolella oli autotalli, toisella saman oloinen kesähuone. Nämä yhdistyivät taloon köynnösritilöin ja loivat yhtenäisen etupihan.

Kaiken kaikkiaan omakotirakentaminen eli kukoistustaan. Uusia omakotialoituksia oli 2000-luvun puolivälissä 16 000 vuodessa, mikä on lähes kolme kertaa enemmän kuin nykyään.

Vihervaara esiteltiin yleisölle Hämeenlinnan asuntomessuilla. Se, millainen messutalo Vihervaarasta tuli, olikin useamman sattuman summa.

Tontti oli alun perin kaavoitettu yksikerroksiselle talolle, mutta siihen saatiin kaavamuutos. Viime tingassa tuli tieto, että luvasta on valitettu ja se perutaan. Niinpä arkkitehti joutui uudelleen hommiin. Kolmessa päivässä syntyi uusi, yksikerroksinen talomalli. Kaksikerroksiseen, Long Island -tyyliseen taloon suunnitellut herkut siirtyivät nyt tähän Vihervaaraksi nimettyyn taloon.

– Seuraavana vuonna iski kansainvälinen finanssikriisi ja Suomen talous taantui. Ihmisten tarpeet muuttuivat, ja yksikerroksisille taloille tuli kysyntää, Mika Uusimäki muistelee.

Taantuman myös omakotirakentaminen romahti Suomessa. Vuonna 2008 rakennustyöt aloitettiin vain noin 8000 työmaalla.

Lato on talo, josta moderni Kannustalo parhaiten tunnetaan. Lato on nimensä mukaisesti saanut inspiraationsa konstailemattomasta suomalaisesta ladosta, joka sulautuu saumattomasti luontoon.

Ensimmäisen Ladon suunnittelivat sisustussuunnittelija Ulla Koskinen ja miehensä, valokuvaaja Sameli Rantanen itselleen. Suoralinjainen, neljän kulman Lato on kustannustehokas, ja se tarjoaa avarat, esteettömät tilat, joita voi muunnella asukkaiden tarpeiden mukaan.

Lato syntyi jo vuonna 2008, jolloin Suomi pyristeli taantuman keskellä. Pröystäilyn aika oli ohi.

– Kotona olemisesta tuli tärkeää, ja suomalaiset halusivat koteihinsa suuria, yhteisiä oleskelutiloja. Ladon yksinkertainen muotokieli sopi tähän aikaan, Uusimäki sanoo.

Lato oli Kannustalon messukohde vuoden 2014 asuntomessuilla Jyväskylässä. Siitä ei tullut messuvoittajaa, mutta messut saivat ihmisten kiinnostuksen heräämään. Messutalo oli valkoinen, mutta nykyään suurin osa Lato-kodeista rakennetaan julkisivuiltaan tummiksi, jopa mustiksi.

Mikkelin asuntomessuille rakennetun Kannustalon tulevat asukkaat olivat ihastuneet Harmaja-talojen korkeisiin kahdessa kerroksessa oleviin ikkunoihin.

– Koska tontti oli varsin erityislaatuinen mahtavine Saimaa-näkymineen, talo räätälöitiin nimenomaan tähän sopivaksi. Syntyi täysin uusi talomalli tuttuun Harmaja-mallistoon, Mika Uusimäki kertoo.

Loft-tyylisen talon sydän on suuri olohuone-keittiö-ruokailutila, josta avautuu tuo huima maisema järvelle. Maisemataulu muuttuu joka päivä, ja se haluttiin päästää oikeuksiinsa. Luonto suorastaan vyöryy osaksi sisustusta.

Mukavaa ekstraa Harmaja Saimaassa ovat erilaiset lisätilat harrastuksiin ja ajanviettoon. Talon toisessa päädyssä on erillinen kuntosali. Kellarikerroksesta löytyy man cave, jossa voi viettää porukalla iltaa vaikkapa baaritiskin ympärillä. Talon alla järven puolella on ihastuttava laavu, josta voi tulen loisteessa ihastella illaksi tyyntyvää Saimaata.

– Näen tässä Mikkelin talossa mukavia ajan merkkejä: optimismi viriää jälleen! Maailmasta on tullut iso kylä, kaikki on helposti saavutettavissa. Oman kodin merkitys korostuu entisestään, ja siihen halutaan satsata, Uusimäki miettii.

Kaikkien aikojen asuntomessusuosikit

Muoti-ilmiö: mustat talot

Näistä messutaloista kansa on kohissut