Porin asuntomessujen mieleenpainuvin kohde oli 1930-luvulla Shellin asuin- ja autovajarakennukseksi valmistunut Bunkkeri, jonka Juha Heino laittoi uuteen uskoon asuntomessuille. Heino painoi remonttia huimapäisesti lähes vuorokauden ympäri ja vailla lomia. Koko remontti oli vaakalaudalla, kun Heino putosi tikkailta ja kallo halkesi. Kaiken vaivan lopputuloksena oli upea ja uniikki messukohde, jonka remontissa oli hyödynnetty hienosti kierrätysmateriaaleja. Lue Juha Heinosta täältä, ja kurkkaa valmiiseen taloon täältä.

Kauniille paikalle Saimaan rannalle nousevasta Honkatalojen Wavesta kohistiin kovasti jo ennen messuja. Kaarevalinjainen Wave tekee kunniaa hirsirakentamisen monipuolisuudelle, vaikka se on kaikkea muuta kuin perinteinen hirsitalo. Kohteesta voit lukea lisää täältä ja täältä.

Rakenteilla ollut Honkatalojen Riihi paloi lähes maan tasalle messuvuoden tammikuussa, ja tilanne tuntui lohduttomalta. Rakennuttajan, talotehtaan ja tavarantoimittajien sinnikkyys kuitenkin palkittiin. He päättivät aloittaa alusta, ja komea Riihi saatiin kuin saatiinkin avattua yleisölle saman vuoden heinäkuun puolivälissä. 

Ratamoottoripyöräilijä Mika Kallion rakennuttama kartanomainen, kolmikerroksinen Jämerä-Kivitalo erottui jo pelkästään kokonsa puolesta. Jämerä-Kivitalojen Lapillin huoneistoala oli 374 neliötä, ja siinä oli kuusi huonetta, keittiö, kodinhoitohuone sekä sauna. Talossa oli myös näyttävä portaikko, kaarevia erkkereitä, ylellinen saunaosasto, oma baari ja palkintohuone.

Messuvieraiden huomion kiinnitti talon erikoinen muoto, josta suunnittelija, arkkitehti Olavi Koponen käytti sanaa ”shokeeraava”. Hänen ajatuksenaan oli, että ihminen elää kotiaan kokonaisuutena. Niinpä molemmat kerrokset olivat yhtä tilaa, ja vain wc oli erotettu ovella. Kotilo oli paanutalo: sen pinta oli siperianlehtikuusta ja sisäpuolen verhoilu oli tehty haapapäreellä.

Suomen Asuntomessujen näytteille asettama Villa 2000 oli koetalo, jonka suunnittelussa oli mukana muun muassa VTT. Erikoisuus oli talon muunneltavuus, eli rakennus saatiin jaettua yksinkertaisilla seinärakenteilla kolmeksi eri asunnoksi. Kiskoilla liikkuva sauna ja aurinkopaneelit olivat aikanaan myös jotain aivan uutta.

Kotini Europa Oy:n näytteille asettama ja Stefan Lindforsin suunnittelema Qubico toimitettiin puuelementteinä, joiden sisällä kiersivät sähkö ja vesi. Sinkun asunnoksi suunniteltu talo oli sisältä yhtä tilaa, ja lisäksi siinä oli sauna ja kattoterassi. Messuilla Qubico sai valtavasti huomiota ja jakoi runsaasti mielipiteitä: osa piti sitä törkeänä, osa upeana. 

TV-kasvo Raija Pellin hirsitalo sai ehdottomasti eniten huomiota Ylöjärven messuilla. Pelli sai rakentamisvaiheessa uhkailuja kirjeitse ja puhelimitse, ja myöhemmin keväällä talo uhattiin kahdesti räjäyttää. Asialla olivat Poliisi-tv:n jutuista raivostuneet rikolliset. Honkarakenteen Aurinkolinnasta tuli kuitenkin messuvieraiden suosikki.

Kannustalon Ainola oli messujen suursuosikki ja aloitti näihin päiviin jatkuneen perinnetalojen trendin. Se suunniteltiin kolmen 1900-luvun alun huvilan mallin mukaisesti niin, että mittasuhteet olivat perinteiset mutta huonejako moderni. Ainolan sanotaan olevan 1990-luvun eniten rakentamisen trendeihin vaikuttanut talomalli. 

Toisinan erikoinen rakennusmateriaali saa messukansan kohisemaan. Turun asuntomessujen suurin vetonaula oli Ruukin teräksinen pientalo Futurium, jonka suunnitteli arkkitehti Antti Katajamäki. Se herätti huomiota sekä materiaalinsa että erikoisen, kaarihallia muistuttavan ulkomuotonsa vuoksi. 1980-luvun arkkitehtuuri monine ulokkeineen leimaa rakennusta. 

Ensimmäiset asuntomessut vuonna 1970 esittelivät suomalaisille tasakattoisen bungalow-talon, joka herätti paljon keskustelua. Lehtinen & Laine Oy:n näytteille asettama talo oli elementtirakenteinen, sen julkisivu oli puuta ja lämmitysmuotona toimi suora sähkölämmitys. Talon kattorakenne muutettiin kaltevaksi 1980-luvulla, kuten niin monien muidenkin tasakattojen.