Varjopuutarha on monien mahdollisuuksien keidas – puutarhuri vinkkaa lehtiperennat, kukkijat ja jopa syötävää satoa!

1. Hoida helposti

Perusta varjotarha paksuun ja kosteutta hyvin pidättävään multakerrokseen. Se saa perennat viihtymään vuodesta toiseen ilman, että niitä tarvitsisi säännöllisesti kastella saati jakaa ja istuttaa uudelleen. Kun taimet ovat kasvaneet täyteen mittaansa, kitkemistarvekin on vähäinen.

2. Koosta kerroksia

Ota luonnosta tuttu kerroksellisuus ohjenuoraksi varjotarhan suunnittelussa. Tutki kasvien ominaisuuksia ja yhdistele niistä monimuotoisia kiinnostavia kokonaisuuksia, joissa korkeudet, kasvutavat, lehtimuodot ja kenties jopa lehtivärit vaihtelevat ja korostavat toisiaan.

3. Lumoudu lehdistä

Huomaa, että varjoperennojen koristearvo on yleensä enemmän lehdissä kuin kukissa. Tämä on vain eduksi, sillä toisin kuin kukat, lehdet pysyvät kauniina koko kesän. Jos pidät muustakin kuin vihreästä, esimerkiksi keijun- ja haltiankukista löytyy lisää värejä.

4. Istuta puun alle

Varaa varjoperennoille puiden ja isojen pensaiden alustat. Niihin syntyy katve, jonne valo siivilöityy lehvästön läpi. Paikka sopii matalahkoille, vähään tyytyville varjokasveille kuten tellimalle tai varjoyrtille. Kasvipeite parantaa myös arkojen puuvartisten lajien talvenkestävyyttä.

5. Peitä pinnat

Hyödynnä kasviryhmissä maanpeittokasveja, sillä ne vähentävät entisestään varjotarhan kastelu- ja kitkemistarvetta ehkäisemällä kosteuden haihtumista maasta ja valtaamalla alaa niin, ettei rikkakasveille jää tilaa. Ainavihantien peittoperennojen, kuten pikkutalvion, varjoyrtin, rönsytiarellan ja taponlehden, kasvusto suojaa maanpintaa ympärivuotisesti.

6. Ihaile isolehtisiä

Luo jännittävää viidakkofiilistä komealehtisillä kilpi- ja sormivaleangervoilla ja muilla jättilehtisillä lajeilla, jotka kasvavat kosteutta pidättävillä paikoilla mahtaviin mittoihin. Ne vaativat ympärilleen paljon tilaa ja ovat parhaimmillaan isona ryhmänä, joten kovin pieneen soppeen niitä ei kannata istuttaa.

7. Kaipaatko kukkia?

Istuta puolivarjon paikoille myös perusperennoja. Esimerkiksi akileijat, ukonhatut ja jaloangervot menestyvät osittaisessa katveessa, ja niiden kukinta kestää siellä kauemmin kuin täydessä porotuksessa. Näyttävien nauhusten keltaiset kukat ovat kuin varjopaikkoja valaisevia soihtuja, varjoliljat viihtyvät syvässäkin varjossa. Sirompia varjon kukkijoita ovat erilaiset ängelmät, rotkolemmikit ja jouluruusut.

8. Poimi syötävää

Älä unohda, että puolivarjo sopii myös joidenkin monivuotisten hyötykasvien viljelyyn. Köynnöspinaatista kasvaa ajan kanssa näyttävä köynnösseinämä, jonka lehtiä voi käyttää pinaatin tavoin. Muita puolivarjossa viihtyviä hyötyperennoja ovat esimerkiksi alaskankleitonia, karhunlaukka sekä tarha- ja viinisuolaheinä. Myös kuunliljojen lehtiä voi popsia alkukesällä. Maku miedontuu valkaisemalla eli peittämällä maasta nousevat lehdet valoa läpäisemättömällä astialla.

9. Yllätä efektikasvilla

Sijoita harkitulle paikalle katseenvangitsijaksi selkeästi muusta kasvillisuudesta poikkeava yksilö. Esimerkiksi matalien maanpeittokasvien keskeltä kohoava kapea- ja pystylehtinen kuunlilja ’Praying Hands’ on vaikuttava ilmestys.

10. Valaise valkoisilla

Valitse valkeita kukkia ja lajikkeita, joiden lehdillä on valkoisia täpliä, laikkuja ja viiruja. Ne heijastavat levollista valoa puutarhan hämärimpiinkin kohtiin. Kuunliljoissa ja imiköissä on runsaasti lajikkeita, joiden lehdiltä löytyy valkoista. Monesta varjon kukastakin on valkoinen versio, kuten peittokurjenpolvi ’St. Ola’, särkynytsydän ’Alba’ ja purppurapikkusydän ’Aurora’.

11. Entä erikoisuudet?

Perehdy tarkasti hieman oikukkaina pidettyjen erikoisuuksien, kuten sinikämmenten, tikankonttien, kolmilehtien ja sinivaleunikkojen, kasvupaikkavaatimuksiin. Taitavissa käsissä niistä kasvaa varjotarhan upeita aarteita.

12. Vältä villisti leviäviä

Pidä mielessä, mitkä lajit lähtevät helposti levittäytymään muualle puutarhaan ja lähiluontoon. Kokemuksia karkailusta on ainakin jättipoimulehdestä, isotöyhtöangervosta, ukonkellosta ja hopeatäpläpeipistä. Jos kuitenkin haluat istuttaa niitä puutarhaan, pidä kasvustoja silmällä ja ehkäise leviämistä poistamalla kukat ennen siementen kypsymistä. Maata pitkin rönsyävien lajien voittokulkua voi rajoittaa juuriesteillä.

13. Kitke kielo

Poista kielot tarkkaan uuden varjotarhan tieltä, sillä niin suloinen kuin kansalliskukkamme onkin, se vie leikiten voiton muista lajeista. Pitkän ja sitkeän juurakkonsa avulla se levittäytyy kovaankin maahan, joten luvassa voi olla iso urakka.

14. Kuiva vai kostea maa?

Muista, että myös maan laadulla on iso merkitys kasvivalinnoissa. Valtaosa varjoperennoista viihtyy runsasmultaisessa ja tuoreessa, kosteutta pidättävässä maassa. Happamaan maahan esimerkiksi alppiruusujen aluskasveiksi sopivat monet saniaiset, varjoyrtti, matalat jaloangervot, ruohokanukka ja rönsyansikka. Varjoasteri, vuorijumaltenkukka ja keijunkukat käyvät kevyeen hiekkapitoiseen maahan.

15. Reunusta ja rajaa

Hyödynnä luonnonkiviä reunusten ja pengerrysten toteutuksessa. Ne istuvat luontevasti varjotarhan vehreään ja hieman villiin tunnelmaan. Kivireunukset saavat ajan kanssa usein viimeisen silauksen sammaleista. Sammaloitumista voi edistää levittämällä pinnoille piimään tai kaljaan sekoitettua sammalsilppua.

16. Anna kasvurauha

Varo vahingoittamasta kevätsiivouksessa niiden lajien juuria, joiden kasvusto ei vielä ole noussut näkyville. Varjopaikoissa kasvu käynnistyy usein verkkaisemmin kuin muualla puutarhassa.

17. Viimeistele vedellä

Korosta varjoisan viileää ja raikasta tunnelmaa vesielementeillä. Lammet, purot ja suihkulähteet tuovat hämypaikkoihin myös katsetta kiehtovaa välkettä. Pisaroiden kostuttamien lehtiperennojen kuvioinnit ja tekstuuritkin näyttävät erilaisilta kuin kuivana.

18. Lisää varjoa

Istuta lisää nopeakasvuisia puita, pensaita ja pensasaitoja, jotta puutarhan varjopaikkojen määrä kasvaa. Havukasvit ovat parhaita varjostajia.

Lue myös: Piristä varjoisaa pihaa myös kesäkukilla! Nämä helpot kesäkukat sopivat varjoon