Pitääkö lapsen nettielämään puuttua? Riippuu lapsen iästä ja perheen käytännöistä, sanoo mediakasvatuksen kehittäjä Satu Valkonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.

– Alaikäisen lapsen vanhemmilla on velvollisuus kasvattaa myös netti­asioissa. Mitä pienemmästä on kyse, sitä enemmän hän tarvitsee tukea ja rajoja. Teini taas tarvitsee ymmärrystä yksityisyydestä ja julkisuudesta.

EU:ssa vuonna 2018 voimaan astuva tietosuoja-asetus korostaa vanhempien vastuuta alaikäisten lasten netin käytössä ja vetää siihen ensimmäistä kertaa rajoja lain tasolla. Uudistuksen mukaan alle 16-vuotiaat eivät saa käyttää somepalveluita ilman vanhempien lupaa. Suomessa tarkasta ikärajasta ei ole vielä päätetty.

Valkosen mielestä tiukoilla rajoituksilla on toinenkin puoli: mitä enemmän nettitoimintaa rajoitetaan, sitä enemmän ehkäistään lasten mahdollisuuksia osallistua ja ilmaista itseään.

– Verkko on myös tärkeä paikka harjoitella sosiaalisia taitoja. Lait eivät vahvista digikulttuurissa tarvittavaa osaamista. Siihen tarvitaan kasvatusta.

On silti hyvä muistaa, että lapsen tietojen leviäminen tai verkon vaarat eivät ole välttämättä nuorille niin iso ongelma kuin vanhemmille. 

– Tämän päivän nuorille on aina ollut itsestään selvää jakaa henkilökohtaisia asioita julkisesti. Suomalaiset nuoret osaavat myös ehkäistä netin riskejä paremmin kuin monet kansainväliset ikätoverinsa.

1. Ymmärrä, mitä lapsi tekee netissä. Paras tapa on pyytää lasta kertomaan ja näyttämään, mitä palveluita hän käyttää, mitä hän niissä tekee ja kenen kanssa siellä viettää aikaa. Palveluiden sopivuutta voi 

arvioida ikärajan mutta myös lapsen kehitystason perusteella. Commonsensemedia.org-sivustolta voi hakea tietoa peleistä tai sovelluksista.

2. Tutustu tubettajiin, jos et ole vielä sitä tehnyt. He, vaikkapa Lakko ja Mmiisas, ovat lasten ja nuorten keskuudessa jopa suositumpia kuin poptähdet. Tai kirjoita YouTuben 

hakukenttään “eka vlogi”, niin näet, millaisia video­blogeja pienetkin lapset julkaisevat.

3. Pohdi jo taaperon kanssa sopivia mediankäytön sääntöjä, jotta se on luontevaa myös lapsen kasvaessa. Ohjeita löytyy järjestöjen sivuilta, esimerkiksi MLL:n Vanhempainnetistä. Verkosta löytyvä Pelikasvattajan käsikirja avaa digipelaamisen maailmaa. 

4. Muista oma netinkäyttö! Mieti myös, minkä verran omia henkilökohtaisia tietoja voi jakaa julkisesti tai luovuttaa netti­palveluille? Hyvä nyrkkisääntö on, että salasanoja, omaa osoitetta tai puhelinnumeroa ei kannata kertoa vieraille.

5. Tutustu yksityisasetuksiin, joissa voi esimerkiksi määrittää, kenelle profiili näkyy, kuka saa kommentoida käyttäjän kanssa tai onko käyttäjän sijaintitieto julkinen.

6. Ota selvää ilmaispalveluiden toimintalogiikasta. Ne elävät käyttäjien tiedoilla, joita luovutamme itsestämme. Myös lasten henkilö- ja selailutietoja hyödynnetään esimerkiksi mainonnan kohdentamiseen. Sitä ei tarvitse pelätä, mutta nykyajan arjenhallintaa on ainakin tiedostaa asia ja pohtia sitä kotona.

7. Mitä julkaiset lapsestasi? Laitatko paljon lapsesi kuvia ja juttuja some­profiiliisi? Tutkimusten mukaan lapset ja nuoret haluaisivat tiukempia somepelisääntöjä juuri vanhemmille: he eivät halua, että vanhemmat julkaisevat heistä kuvia tai tietoja ilman lupaa. Kannattaa tiedostaa asia ja pohtia sitä kotona.