– Tykkään rehevästä, hoidetun ja ylikasvaneen häilyvästä rajamaastosta. Pihallani ei välttämättä näe heti, onko joku alue hoidettu vai röyhähtänyt. Se saattaa silti olla tarkoin suunniteltu, sanoo Minna Arohonka.

Arohongan perheen puutarhassa, Iittalan vanhan pappilan pihapiirissä, kukkivat keväisin tuhannet sipulikukat. Ensin sulavan hangen alta pilkistävät krookukset, seuraavaksi laajoina, keltaisina mättäinä kukkivat käenrieskat ja si niset idänsinililjat.

Narsissit, tulppaanit ja laukat nousevat maasta rinta rinnan voikukkien ja vuohenputkien kanssa. Niiden jälkeen on vielä varjoliljojen vuoro. Minnan puutarhassa ei ole yhtään kukkapenkkiä, vaan istutetut kukat kasvavat luonnonkukkien ja heinien seassa. Tarkasti suunniteltujen kulkuväylien ulkopuolella luonto saa pitää huolta maisemoinnista.

– Puutarhafilosofiani on hyväntuulista ja sallivaa. Välttelen ruohonleikkurilla päivänkakkaraesiintymiä ja jätän joka kesä pihalleni koiranputkipellon. Voiko sen kauniimpaa olla kuin valkoisten kukkien harsopilvi ilta-auringossa?

Kevään ensimmäiset sipulikukat ovat Minnalle kuitenkin ne tärkeimmät – ja puutarhan ainoat varta vasten istutetut kukat.

Hän vietti aiemmin keskikesät mökillä ja alkoi siksi panostaa kevätkukkijoihin.

– On ihanaa, kun talven jälkeen tulee oikea väriräjähdys, hän sanoo.

Päätalon ja piharakennuksen välisellä alueella kasvaa kymmeniä tulppaanimättäitä: punaisia, violetteja, oransseja, valkoisia, keltaisia ja kirjavia. Niitä kehystää luonnonkasvien syvä vihreys.

Talon takana, aurinkoisessa rinteessä kukkivat eriväriset ja -muotoiset narsissit.

Kevään aikaiset kukkijat ovat tärkeitä Minnalle myös siksi, että hän haluaa suosia pihallaan pölyttäjiä ja lintuja.

Pölyttäjien mieleen ovat etenkin kiurunkannukset, lehtoimikät, idänsinililjat, kevättähdet ja krookukset.

Paras tulppaani on Minnan mielestä suurikukkainen ja aikaisin kukkiva. Hän valitsee pihaansa sekä perinteisiä, itsestään lisääntyviä kantoja että erikoisempia, suurikukkaisia lajikkeita.

– Ne eivät juuri lisäänny ja kukkivat joskus vain muutaman vuoden, mutta ne ovat näyttäviä, Minna sanoo.

Yksi hänen suosikeistaan on tulppaani ’Clearwater’. Sen suuret, valkoiset kukat loistavat oikeassa valossa kuin lamput.

Joka syksy Minna istuttaa pihalle satoja, jopa tuhansia uusia kukkasipuleita.

– Esimerkiksi helmililjojen sipulit ovat niin pieniä, että muutama kymmenen ei vielä näytä miltään. Niitä voi laittaa vaikka sata samaan kuoppaan.

Sipulit Minna tilaa suoraan Hollannista hyvissä ajoin alkusyksystä. Hän haluaa saada mahdollisimman tuoreita, ensimmäisten joukossa maasta nostettuja yksilöitä. Istutuspuuhiin hän ryhtyy pian paketin saavuttua – usein lokakuussa.

– Tiedän, että toinen koulukunta kaivaa sipulit rautakangella maahan vasta, kun se on kohmeessa. Minusta ne kuitenkin säilyvät paremmin, kun ne ehtivät syksyllä juurtua.

Istutusurakassa hän saa apua mieheltään.

– Minä kuljen näyttämässä, mihin laitetaan, ja mieheni kaivaa lapiolla kuopat.

Tulppaanipiha on herättänyt lähipiirissä ihailua, ja ystävätkin ovat alkaneet himoita samoja, näyttäviä kukkia. Niinpä Minna alkoi jokunen vuosi sitten tilata sipuleita entistä suurempia eriä ja pitää nykyään syksyisin muutaman viikon ajan sipuleiden pop up -myyntiä puutarhassaan, joka on avoinna myös vierailijoille.

Kevään tuloa Minna odottaa jännityksellä.

– On aina yllätys, mitä mistäkin putkahtaa. En laadi istuttamistani kukista tarkkoja karttoja enkä aina muista, mitä olen mihinkin laittanut.

Jännitettävää riittää myös siinä, ovatko sipulit säästyneet pihapiirin eläimiltä.

Tulppaaneita väijyvät etenkin rusakot, jotka napsivat mielellään nuppujen kärkiä, kun ne alkavat pilkistää maasta.

Myös lähistöllä liikkuvat peurat käyvät toisinaan popsimassa sipuleita, ja pihaa kuopsuttaville fasaaneille maistuvat etenkin lähellä maan pintaa olevien krookuksien mukulat.

Joskus Minna on yrittänyt verkottaa tulppaani-istutuksiaan suojellakseen niitä rusakoilta.

– Se on kuitenkin hankalaa, koska sitten, kun kukat ovat niin isoja, että verkot voisi nostaa pois, niiden ympärillä on jo paljon muita kevätkukkia. Ne tallaantuvat, kun verkot käy poistamassa.

Minna ei kuitenkaan pidä eläinten aiheuttamia tuhoja ongelmana.

– Sellaista se on elämässä ja puutarhassa: välillä tappioita tulee, hän sanoo.

Minnan puutarha on kesäisin avoinna vierailijoille. Lisätietoja pappilansundayshop.com.