Viherpiha

Ei ole koiranputkien harsopilviä kauniimpaa! Minna hoivaa pappilan luonnonläheistä puutarhaa sallivalla otteella

Ei ole koiranputkien harsopilviä kauniimpaa! Minna hoivaa pappilan luonnonläheistä puutarhaa sallivalla otteella
Minna Arohongan rehevässä puutarhassa vain kevään sipulikukat ovat puutarhurin itsensä istuttamia. Muusta kauneudesta huolehtii luonto. ”Pidän siitä, että kaikki ei ole niin säntillistä eikä samanlaista joka vuosi. Kivointa on yllätyksellisyys ja vaihtelevaisuus”, Minna sanoo.
Julkaistu: 13.5.2020

– Tykkään rehevästä, hoidetun ja ylikasvaneen häilyvästä rajamaastosta. Pihallani ei välttämättä näe heti, onko joku alue hoidettu vai röyhähtänyt. Se saattaa silti olla tarkoin suunniteltu, sanoo Minna Arohonka.

Arohongan perheen puutarhassa, Iittalan vanhan pappilan pihapiirissä, kukkivat keväisin tuhannet sipulikukat. Ensin sulavan hangen alta pilkistävät krookukset, seuraavaksi laajoina, keltaisina mättäinä kukkivat käenrieskat ja si niset idänsinililjat.

Narsissit, tulppaanit ja laukat nousevat maasta rinta rinnan voikukkien ja vuohenputkien kanssa. Niiden jälkeen on vielä varjoliljojen vuoro. Minnan puutarhassa ei ole yhtään kukkapenkkiä, vaan istutetut kukat kasvavat luonnonkukkien ja heinien seassa. Tarkasti suunniteltujen kulkuväylien ulkopuolella luonto saa pitää huolta maisemoinnista.

– Puutarhafilosofiani on hyväntuulista ja sallivaa. Välttelen ruohonleikkurilla päivänkakkaraesiintymiä ja jätän joka kesä pihalleni koiranputkipellon. Voiko sen kauniimpaa olla kuin valkoisten kukkien harsopilvi ilta-auringossa?

Minnan mielestä puutarha on parhaimmillaan toukokuun loppupuolella, kun tulppaanit ja omenapuut kukkivat yhtä aikaa.
’Blushing Apeldoorn’ -tulppaanin oranssinkeltaisissa terälehdissä on punaiset reunat. Tukeva varsi pitää kukan tanakasti pystyssä.
Välttelen ruohonleikkurilla päivänkakkoita ja jätän joka kesä pihalle koiranputkipellon. Voiko kauniimpaa olla kuin valkoinen harsopilvi ilta-auringossa?
Päärakennukselle, vuonna 1902 rakennetulle pappilalle, johtaa laatoitettu polku. Sen ympäristössä luonnonkasvit peittävät lopulta ”tulppaanit alleen. Minnan puutarha sijaitsee Iittalassa vyöhykkeellä II. Puutarhan koko on 2 hehtaaria, hoidettua alaa noin 0,5 hehtaaria.

Kevään ensimmäiset sipulikukat ovat Minnalle kuitenkin ne tärkeimmät – ja puutarhan ainoat varta vasten istutetut kukat.

Hän vietti aiemmin keskikesät mökillä ja alkoi siksi panostaa kevätkukkijoihin.

– On ihanaa, kun talven jälkeen tulee oikea väriräjähdys, hän sanoo.

Päätalon ja piharakennuksen välisellä alueella kasvaa kymmeniä tulppaanimättäitä: punaisia, violetteja, oransseja, valkoisia, keltaisia ja kirjavia. Niitä kehystää luonnonkasvien syvä vihreys.

Talon takana, aurinkoisessa rinteessä kukkivat eriväriset ja -muotoiset narsissit.

Kevään aikaiset kukkijat ovat tärkeitä Minnalle myös siksi, että hän haluaa suosia pihallaan pölyttäjiä ja lintuja.

Pölyttäjien mieleen ovat etenkin kiurunkannukset, lehtoimikät, idänsinililjat, kevättähdet ja krookukset.

Tulppaani ’Purple Princen’ aikaisin alkava kukinta kestää pitkään, ja lajike sopii hyvin leikkokukaksi.
Tulppaani on kauneimmillaan, kun sen kukinta on melkein ohi.
Minnan suosikki ’Clearwater’ lukeutuu Yksinkertaisiin myöhäisiin tulppaaneihin. Kukat avautuvat noin 50-senttisten varsien päihin.
Minna haluaa pitää huolta pihapiirin linnustosta. Siksi hän on ripustanut puutarhaan runsaasti linnunpönttöjä. Katso täältä ohje oman linnunpöntön nikkarointiin.
Tulppaani on kauneimmillaan silloin, kun sen kukinta on melkein ohi, Minna sanoo. Osan tulppaaneista hän on istuttanut suurten puiden alle. Siellä ne säilyvät sateilta suojassa hyvänä jopa kesäkuulle saakka.

Paras tulppaani on Minnan mielestä suurikukkainen ja aikaisin kukkiva. Hän valitsee pihaansa sekä perinteisiä, itsestään lisääntyviä kantoja että erikoisempia, suurikukkaisia lajikkeita.

– Ne eivät juuri lisäänny ja kukkivat joskus vain muutaman vuoden, mutta ne ovat näyttäviä, Minna sanoo.

Yksi hänen suosikeistaan on tulppaani ’Clearwater’. Sen suuret, valkoiset kukat loistavat oikeassa valossa kuin lamput.

Joka syksy Minna istuttaa pihalle satoja, jopa tuhansia uusia kukkasipuleita.

– Esimerkiksi helmililjojen sipulit ovat niin pieniä, että muutama kymmenen ei vielä näytä miltään. Niitä voi laittaa vaikka sata samaan kuoppaan.

”Pidän siitä, että kaikki ei ole niin säntillistä eikä samanlaista joka vuosi. Kivointa on yllätyksellisyys ja vaihtelevaisuus”, Minna sanoo. Tulppaanien jälkeen puutarhassa kukkivat laukat ja varjoliljat.
’Ivory Floradale’ -tulppaanissa värivaihtelut ovat suuria: osa kukista on täysin yksivärisiä, osassa näkyvät hyvin punertavat kuviot.

Sipulit Minna tilaa suoraan Hollannista hyvissä ajoin alkusyksystä. Hän haluaa saada mahdollisimman tuoreita, ensimmäisten joukossa maasta nostettuja yksilöitä. Istutuspuuhiin hän ryhtyy pian paketin saavuttua – usein lokakuussa.

– Tiedän, että toinen koulukunta kaivaa sipulit rautakangella maahan vasta, kun se on kohmeessa. Minusta ne kuitenkin säilyvät paremmin, kun ne ehtivät syksyllä juurtua.

Istutusurakassa hän saa apua mieheltään.

– Minä kuljen näyttämässä, mihin laitetaan, ja mieheni kaivaa lapiolla kuopat.

Tulppaanipiha on herättänyt lähipiirissä ihailua, ja ystävätkin ovat alkaneet himoita samoja, näyttäviä kukkia. Niinpä Minna alkoi jokunen vuosi sitten tilata sipuleita entistä suurempia eriä ja pitää nykyään syksyisin muutaman viikon ajan sipuleiden pop up -myyntiä puutarhassaan, joka on avoinna myös vierailijoille.

Minna sekoittaa rohkeasti erilaisia tulppaaneja samaan ryhmään.
’Red Impression’ -tulppaanissa on suuret kukat ja tanakat varret.
Punaisessa piharakennuksessa on Minnan sisustusmaaleja ja -tarvikkeita maahantuovan yrityksen puoti ja kesäkahvila. Kanat saavat vaellella puutarhassa vapaina.

Kevään tuloa Minna odottaa jännityksellä.

– On aina yllätys, mitä mistäkin putkahtaa. En laadi istuttamistani kukista tarkkoja karttoja enkä aina muista, mitä olen mihinkin laittanut.

Jännitettävää riittää myös siinä, ovatko sipulit säästyneet pihapiirin eläimiltä.

Tulppaaneita väijyvät etenkin rusakot, jotka napsivat mielellään nuppujen kärkiä, kun ne alkavat pilkistää maasta.

Myös lähistöllä liikkuvat peurat käyvät toisinaan popsimassa sipuleita, ja pihaa kuopsuttaville fasaaneille maistuvat etenkin lähellä maan pintaa olevien krookuksien mukulat.

Joskus Minna on yrittänyt verkottaa tulppaani-istutuksiaan suojellakseen niitä rusakoilta.

– Se on kuitenkin hankalaa, koska sitten, kun kukat ovat niin isoja, että verkot voisi nostaa pois, niiden ympärillä on jo paljon muita kevätkukkia. Ne tallaantuvat, kun verkot käy poistamassa.

Minna ei kuitenkaan pidä eläinten aiheuttamia tuhoja ongelmana.

– Sellaista se on elämässä ja puutarhassa: välillä tappioita tulee, hän sanoo.

Minnan vinkit luovaan pihaan

1. Yhdistele rennosti värejä

Kokeile rohkeasti eri värien yhdistelemistä. Ei luontokaan mieti, että siniset ovat eri puolella kuin punaiset. Vaikka oma piha olisi tosi harmoninen, voisiko jossain olla kunnon väripläjäys?

2. Kaikkea ei kannata näyttää kerralla

Kiinnostavuutta ja luonnonmukaisuutta saat, kun kaikki ei näy yhdellä silmäyksellä. Istuta osa kasveista näkyville, mutta suunnittele myös suljettuja näkymiä.

3. Enemmän on enemmän

Älä pihistele sipuli- tai taimimäärien kanssa. Istuta tiuhaan. Tulppaanin sipuleita kannattaa laittaa vähintään parikymmentä samaan kuoppaan.

4. Huumoria peliin!

Tuo leikkisyyttä puutarhaan: vanha sohvan tai tuolin kehikko voi toimittaa kukkapenkin virkaa, puiden oksille voi kiinnittää taidetta ja linnunpöntöt maalata kirjaviksi…

5. Yhdistele rehevää ja säntillistä

Pidä osa puutarhasta hoidettuna ja siistinä, mutta jätä myös alueita, joissa luonto saa pitää huolen suunnittelusta.

Minnan puutarha on kesäisin avoinna vierailijoille. Lisätietoja pappilansundayshop.com.

2 kommenttia