Viherpiha

Laukka on alkukesän kukkiva kaunotar – näin kasvatat laukkalajikkeita koristeeksi tai syötäväksi


Laukka on upeimmillaan alkukesästä, kun niiden viikkoja kestävä kukinta alkaa. Kasvi on näyttävä yksinäänkin, mutta erityisesti kohotessaan muiden sipulikukkien tai perennojen lomasta.
Kuvat Hanna Marttinen, Teija Tuisku

Laukka on kaunis maljakossa, ja syötävät lajikkeet voi hyödyntää myös keittiössä. Laukkoihin kuuluu paljon erilaisia sipuleita syötävistä lajeista koristelaukkoihin.

Valtaosa laukoista kasvaa luonnossa valoisilla aroilla, jotka ovat kuivia suuren osan vuotta. Keväällä sataa, ja maa on hetken kosteaa. Silloin laukat lähtevät kasvuun, puhkeavat kukkaan ja tekevät siemeniä. Sitten maa taas kuivuu. Laukkojen lehdet kuihtuvat silloin usein kokonaan näkyvistä, ja niiden sipulit uinahtavat lepotilaan.

Laukan sipulit ja lehdet saavat usein olla rauhassa myyriltä, jäniksiltä ja peuroilta. Ne ovat myös kestäviä kasvia, joita eivät yleensä uhkaa taudit ja tuholaiset.

Laukka – näin onnistut kasvatuksessa

  • Voit kasvattaa syötäviä laukkoja siemenestä. Kokeile esimerkiksi karhunlaukkaa, kiinansipulia ja ruohosipulia. Kylvä siemenet keväällä taimimultaan. Tutun valkosipulin kynnet kylvetään multaan lajikkeesta riippuen aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä. Tavanomaiset kelta- ja punasipulin istukassipulit sujautetaan multaan keväällä.
  • Koristelaukka kannattaa istuttaa sipuleina syys–lokakuussa suoraan kasvupaikalle. Tarkista istutussyvyys myyntipakkauksesta, sillä se vaihtelee sipulin koon mukaan.
  • Laukka viihtyy vettä läpäisevällä kasvualustalla valoisalla paikalla.
  • Jos koristelaukat viihtyvät kasvupaikallaan, ne muodostavat sivusipuleita ja lisääntyvät sivusipuleista sekä siementämällä.
  • Näyttävät kukinnot ovat pallomaisia ja puolipalloja. Laukat sopivat hyvin leikkokukiksi.
  • Kukinta ajoittuu lajista riippuen touko–kesäkuulle. Monien koristelaukkojen lehdet alkavat lakastua lehtien kärjistä ennen kukintaa, joten istuta laukat istutusalueissa muiden kasvien sekaan. Näin lakastuvat lehdet eivät häiritse kukkapenkissä vaan jäävät muiden lehtikasvien alle.

Kokeile esimerkiksi näitä laukkalajikkeita!

Pienen lehtolaukan kesäkuun lopussa aukeavien kukkien värin intensiivisyys vaihtelee yksilön mukaan. Matala ja helposti leviävä laji sopii pensaiden alle tai nurmikolle luonnonmukaiseen ja vapaamuotoiseen puutarhaan, jossa sen kasvuintoa ei liikaa rajoiteta. Se levittäytyy ympäristöönsä sekä siementämällä että tekemällä sivusipuleita. Pienikokoinen karhunlaukka kasvaa yleisesti luonnonvaraisena jo hieman Suomea eteläisemmässä Euroopassa. Se lukeutuu monien herkkusuiden himoitsemiin ensimmäisiin varhaisvihanneksiin. Lehdissä ja kukissa on miedon valkosipulinen maku. Karhunlaukka viihtyy kosteutta pidättävässä maassa, lehtomaisen ja puolivaloisan puutarhan aluskasvina, jossa se parhaimmillaan levittäytyy tiheäksi kukkamatoksi. Lehdet kuihtuvat pian touko-kesäkuuhun ajoittuvan kukinnan jälkeen. Taimia on kohtalaisesti saatavilla, mutta karhunlaukan kasvatus onnistuu myös siemenestä. Älä istuta karhunlaukkaa kielon lähelle, sillä sen lehdet muistuttavat kielon lehtiä: näin et vahingossakaan poimi kieloa lautaselle. Koristelaukkojen raskaaseen sarjaan kuuluvissa jättilaukoissa kaikki on muita laukkoja suurempaa ja komeampaa. Niiden tiiviit, jopa lapsen pään kokoiset kukat aukeavat juhannuksen jälkeen. ’Globemaster’-lajikkeen kukkapallot keinuvat jopa yli metrin mittaisissa kukkavarsissa matalampien perennojen, kuten tässä ’Montogomery’- japaninjaloangervojen, yllä. Jättilaukat tarvitsevat paahteisen ja runsasravinteisen kasvupaikan, ja ne hyötyvät talvisuojauksesta. Halutessasi voit myös istuttaa uusia sipuleita joka syksy. Hajulaukan näyttävistä kukinnoista pääsee nauttimaan touko-kesäkuussa. Yksittäinen kukka on kellomainen ja monivärinen. Kukissa vilahtaa valkoisen, vihreän ja purppuran sävyjä. Keltalaukan auringonkeltaiset kukat piristävät kukkapenkkiä. Sen sipuleita kannattaa sujauttaa kukkapenkkiin tai kivikkoistutuksiin syksyllä, kun kukkasipuleita laitetaan maahan. Keltalaukka on myös erittäin kestävä leikkokukkana. Topakkavartinen pallolaukka on hauskannäköinen matala laukkalaji vaikkapa aurinkoisen paikan kivikko- tai perennaryhmään. Sen leveät, vahapintaiset ja sinertävät lehdet kaartuvat kauniisti alaspäin. Niiden keskeltä kohoaa kesäkuun alussa tiivis, vahvasti tuoksuva ja yleensä valkoinen kukkapallero. Se on parhaimmillaan halkaisijaltaan jopa 15-senttinen eli samaa kokoluokkaa jättilaukan kukintojen kanssa. Pallolaukka jää noin 20 senttiä korkeaksi. Kompaktin kokonsa ja näyttävyytensä vuoksi se sopii hyvin myös ruukkukasvatukseen. Hajulaukan sievät, vaaleat kellokukat nuokkuvat noin metrin korkeudella kukkavarren päässä. Terälehtien raita sointuu täydellisesti metsätyräkin ’Dulcis’ lehtien kanssa. Kukinnan jälkeen kehittyvät siemenkodatkin ovat koristeelliset, kuin pieniä suippoja myssyjä. Valkosipulille tuoksahtava ja maistuva laji on läheistä sukua laukoille, mutta nykyään sitä ei enää lueta samaan sukuun kuuluvaksi. Vajaan metrin korkuiseksi kasvavan ukkolaukan pallomaiset kukinnot avautuvat touko-kesäkuussa samoihin aikoihin koiranputkien kanssa. Laji on helppohoitoinen ja voi viihtyessään vallata alaa jopa liiaksi. Sen lehdet kellastuvat usein jo kukinnan aikana, joten viereen kannattaa istuttaa lajeja, jotka peittävät ne näkyvistä. Kasvi on näyttävä yksittäinkin perennojen lomasta kurkistellessaan, mutta suurena ryhmänä siitä muodostuu huikea kukkapallomeri. Alkuperäisen kasvupaikkansa mukaan tähtilaukkaa kutsutaan myös Persian tähdeksi. Sen kesäkuun lopulla aukeavat kukinnot muodostavat ilmavan, halkaisijaltaan noin 20-senttisen pallon tukevien, jopa puolimetrisiksi venähtävien kukkavarsien päähän. Tähtimäisten kukkien violeteissa terälehdissä on tyylikäs metallinen vivahde. Kukat ovat kauniita ja kestäviä myös maljakossa tai kuivakukkina. ’Graceful’ on valkokukkainen, Amerikassa luonnonvaraisena kasvava sipulikukka, joka sopii kukkaniityille ja -ryhmiin. Kauniin puhtaanvalkoisten kukkien keskellä on laventelinväriset heteet. Istuta sipuleita ryhmiksi, jolloin tämä siro ja matala laukka antaa hienon kukkalisän. Ruohosipuli sopii ruukkupuutarhaan, ja se näyttää kauniilta myös istutusalueiden reunakasvina. Kukkia voi käyttää syötävinä kukkina: korista ja mausta niillä salaatteja, lämpimiä ruokia sekä voileipiä.
Julkaistu: 5.6.2019