Viherpiha

Vanhan ajan pionit ovat aarteita satojen vuosien takaa – opi tuntemaan ihanat lajikkeet ja nappaa vinkit, miten vaalit niitä!

Vanhan ajan pionit ovat aarteita satojen vuosien takaa – opi tuntemaan ihanat lajikkeet ja nappaa vinkit, miten vaalit niitä!
Parisataa vuotta sitten jalostetut kiinanpionit ovat vahvoja, talvenkestäviä ja niitä on usein laajasti sekä edullisesti saatavilla. Niistä onkin hyvä aloittaa pioniharrastus. Vanhan ajan pioneita intohimoisesti harrastava Sinikka Haakana jakaa vinkkinsä niiden hoitoon.
Julkaistu: 3.3.2021
Sinikka Haakana on tullut monille harrastajille tutuksi Suomen pionistit -yhdistyksen varapuheenjohtajana sekä Facebookin Pionit with love -ryhmän ylläpitäjänä. Hän tuntee erityisen hyvin 1800-luvulla jalostetut pionit.

8 upeaa vanhan ajan pionia Sinikka Haakanan puutarhasta

1. ’Lady Anna’, Paeonia lactiflora. Uskollinen kukkija on kestänyt lumettomat talvet ongelmitta. Tuoksuvat kukat ovat heleän pinkit ja vuokkomaiset. Ranskalainen lajike on vuodelta 1856, jalostaja Calot.

2. ’Festiva Maxima’, P. lactiflora. Mahtava mummonmökin pioni vuodelta 1851. Voimakkaasti tuoksuvaa ja häikäisevän valkoista kukkaa koristavat punaiset hippuset, joiden määrä voi vaihdella vuosittain.

3. ’Monsieur Martin Cahuzac’, P. lactiflora. Vankka- ja suoravartinen lajike vuodelta 1899. Miltei tuoksuttomat kukat ovat karmiininpunaiset. Lajike tekee paljon itäviä siemeniä.

4. ’Monsieur Jules Elie’, P. lactiflora. Matalahko ja isokukkainen lajike kukkii Sinikan kiinanpioneista ensimmäisenä, mutta tekee paljon sivunuppuja ja kukkii pitkään. Jalostaja Crousse, 1888.

5. ’Gloire de Charles Gombault’, P. lactiflora. Harvinainen lajike, jota Sinikka sai etsiä pitkään. Koristeellisten vaaleanpunaisten kukkien tuoksu on ruusumainen. Jalostaja Gombault, 1866.

6. ’Boule de Neige’, P. lactiflora. Kermanvalkoinen lajike kasvattaa sivunuppuja, jotka pidentävät kukinta-aikaa, kunhan kuihtuneen pääkukan leikkaa pois. Jalostaja Calot, 1867.

7. ’Pecher’, P. lactiflora. Voimakkaasti tuoksuva ihanuus kukkii todella runsaasti ja kerää katseet. Calot’n jaloste on vuodelta 1867.

8. ’Adolphe Rousseau’, P. lactiflora. Isokukkainen ja vahvavartinen lajike kasvattaa sivunuppuja ja kukkii uskollisesti vuosittain. Lehdet ovat näyttävän punavihreät. Jalostaja Dessert & Méchin, 1890.

’Monsieur Martin Cahuzac’.

Sinikan vinkit vanhan ajan pionien hoitoon

1. Istuta oikein. Istuta taimi kohopenkkiin. Jos perustat penkin savimaahan, laita pohjalle soraa tai kiviä ja sen päälle hevosenlantaa ja vasta sitten multaa. Älä paranna kasvualustaa kosteutta keräävällä turpeella. Paras jakamis- ja istutusaika on elokuun lopusta syyskuun loppuun.

Sinikan siementaimet.

2. Häädä harmaahome. Anna taimille kunnolla kasvutilaa ja poista syksyllä kuihtuneet lehdet varsinkin, jos asut etelässä tai rannikkoseudulla. Kosteat syksyt ovat otollisia pionin harmaahomeen tuhoille.

Kaada kasvin tyvelle puolisen litraa soraa ja pidä rikkaruohot ja muut kasvit poissa. Vältä myös liiallista typpilannoitusta, joka kasvattaa runsaan lehdistön ja heikentää kukintaa.

Sorakaulus läpäisee vettä ja auttaa pitämään pionin tyven kuivana ja terveenä. Kuvassa ’Heritage’-lajike.

3. Odota maltilla. Istuta uusia pionin taimia 3–4 vuoden ajan ja ala vasta sen jälkeen odotella kukintaa. Jos istutit juurakon väärään paikkaan, siirrä se aikaisintaan vasta kolmantena vuonna istutuksesta. Muuten pionin kasvu helposti tyssää.

4. Jatka kukintaa. Pidennä kukintaa istuttamalla kiinanpioneja sekä aurinkoiseen että katveiseen paikkaan. Auringon paistetta pionien on kuitenkin hyvä saada ainakin kuusi tuntia päivässä.

5. Tue ryhdikkääksi. Tee korkeille lajikkeille tukiteline kahdesta harjateräsverkosta, joista toinen on alhaalla ja toinen ylhäällä. Alemman verkon voi korvata myös rautalangasta tehdyllä lenkillä. Matalille lajikkeille riittää yleensä yksi verkko.

”On ihmisiä, jotka pitävät pioneista, ja sitten on meidän Sinikka” – pioniharrastus alkoi yhdestä villiintyneen puutarhan keskeltä löytyneestä kukasta. Lue inspiroiva puutarhajuttu!

Kommentoi »