Mökkikautta voi pidentää pitkälle syksyyn lämmitysjärjestelmää päivittämällä. Isoin kysymys mökin lämmityksen uusimisessa on yleensä kosteudenhallinta. Mökit ovat rakennuskannassa erityisryhmä, koska niitä ei yleensä lämmitetä jatkuvasti.
Rautakaupan kautta mökille ja villat seiniin -lähestymistapa ei ole suositeltava. Kun mökkiä lisäeristetään, täytyy ymmärtää vähän enemmän kosteuden muodostumisesta ja rakenteiden tuulettumisesta.
Mökin lämmitysjärjestelmän vaihtoehdot
Peruskesämökin lämmittämiseen löytyy monia konsteja. Jos mökille ei tule verkkosähköä, lämmönlähteenä voi olla takka, kamiina, valopetrolilämmitin tai nestekaasulämmitin.
Mikäli 230-volttista sähköä saa suoraan seinästä, lämmönlähteiden joukkoon nousevat sähkölämmitin ja ilmalämpöpumppu.
Jos mökissä on vesikiertoinen lämmönjako, lämmönlähteenä oli vanhastaan öljypoltin tai varaava sähkölämmitys, nykyään mieluummin maalämpöpumppu tai ilma-vesilämpöpumppu.
1. Takka
Takkatyyppejä on periaatteessa kolme: avotakka, varaava takka ja kiertoilmatakka.
Avotakka
- Avotakka on oikeastaan vain hormilla varustettu nuotio, suurin osa lämmöstä hulahtaa piipusta taivaalle.
- Avotakkaan voidaan asentaa lämpöä keräävä ja lämmitettyä ilmaa kierrättävä takkasydän, jonka ansiosta tulisija lämmittää nopeasti mutta varaa myös jonkin verran lämpöä.
- Takkasydämien hinnat ovat 500–3 000 euron välillä. Tehokas lämmitysilman kierto ja design nostavat hintaa.
Varaava takka
- Varaava takka kierrättää kuumia savukaasuja takan sisään muuratuissa onteloissa. Ensimmäiset lämmitystunnit menevät ison kivimäärän lämmittämiseen, joten nopeaksi lämmönlähteeksi varaavasta takasta ei ole.
- Varaavan takan kiveen sitoutunut lämpö lämmittää kuitenkin parhaimmillaan todella pitkään.
- Takavuosina varaavat takat tai vaikkapa hellaleivinuuniyhdistelmät muurattiin aina paikan päällä. Nykyisin myös varaavia takkoja saa helposti asennettavina paketteina. Takkapaketti painaa vähintään tonnin ja maksaa 2 000–5 000 euroa.
Kiertoilmatakka
- Kiertoilmatakka kierrättää nimensä mukaisesti huoneen ilmaa, ja luovuttaa näin ollen lämpöä paljon nopeammin kuin varaava takka.
- Kiertoilmatakkakin saattaa painaa tuhat kiloa, joten myös lämpöä varaavaa massaa löytyy kohtuullisesti. Hinnat ovat yleensä hieman varaavia takkoja alhaisemmat.
2. Kamiina
Nykyaikainen kamiina on aivan eri laite kuin varusmiehille tuttu telttakamiina. Modernia kamiinaa voitaisiinkin kutsua kevyeksi kiertoilmatakaksi. Ilma kiertää, ja metallikuori hohkaa lämpöä.
Kamiina on hyvä ratkaisu, kun mökki pitää saada lämpimäksi mahdollisimman nopeasti. Hyvin suunniteltu ja huolellisesti säädetty kamiina voi tarvittaessa polttaa yhtä pesällistä lähes läpi yön.
- Teräksiset tai valurautaiset kamiinat painavat 40–100 kiloa, lämmitysteho on yleensä 5–10 kW, ja hinnat 300 ja 2 000 euron välillä.
- Tulisijojen käyttökustannukset riippuvat polttoaineesta ja sen hankintatavasta. Moni saa puut ilmaiseksi omalta tontilta tai edullisesti mökkipaikkakunnalta.
- Takkoja ja kamiinoita voi lämmittää myös puusta puristetuilla pelleteillä. Hinta on noin 200 euroa/1 000 kg. Tyypillisesti pellettikamiinan kulutus on noin 1 kg/tunti eli käyttötunnin hinta olisi 0,2 euroa.
3. Petrooli- ja kaasulämmittimet
Petroli- ja kaasulämmittimillä on hieman huono maine, tosin eri syistä. Valopetrolin kanssa touhuaminen saattaa olla hieman sottaista puuhaa, ja lämmitin saattaa kehittää epämiellyttävää hajua erityisesti sytytettäessä ja sammutettaessa. Nykyaikaiset kaksoispolttimilla varustetut valopetrolilämmittimet ovat lähes hajuttomia.
- Sisätiloissa käytettävä petroli maksaa 20–35 euroa/10 litraa. Jos keskikulutus on 2,25 dl/tunti, käyttötunnin hinta on 0,6 euroa. Lisäksi laite tarvitsee sähköä 5–10 Ah/vrk. Aurinkosähkö kelpaa hyvin.
Nestekaasulämmitin on kätevä ja hajuton, mutta sen käytössä on oltava äärimmäisen huolellinen. Vuotamaan päässyt nestekaasu voi aiheuttaa tukehtumisen. On myös huolehdittava, että poltin saa riittävästi ilmaa puhdasta palamista varten. Jos ilmaa ei tule tarpeeksi, syntyy myrkyllistä, tappavaa häkää.
- Nestekaasulla toimiva säteilylämmitin on hankintahinnaltaan yksi edullisimmista lämmönlähteistä. Keraamisilla lämmityslevyillä varustettu malli, jonka sisään mahtuu 11 kilon kaasupullo, maksaa alle satasen. Ison pullon vaihtaminen tyhjästä täydeksi maksaa edullisimmillaan noin 20 euroa.
- Jos lämmitin on teholtaan 2,5 kW, se kuluttaa keskimäärin 300 grammaa nestekaasua tunnissa. Käyttötunti maksaa keskimäärin 0,7 euroa.
Valopetrolin ja nestekaasun palamisprosesseissa höyrystyy vettä, joten ikkunat saattavat huurtua.
4. Sähköpatterit
Lukuisat mökit on varustettu perinteisillä kuivilla sähköpattereilla. Myös muut sähkölämmittimet ovat suosittuja. Patterit ovat varmatoimisia, ja niillä saa mökin nopeasti lämpimäksi – myös etäohjauksen avulla.
Sähkölämmittimet ovat edullisia, turvallisia, helppokäyttöisiä ja moniin tilanteisiin mukautuvia. Kovin kevyillä laitteilla mökkiä ei kuitenkaan lämmitetä nopeasti.
Sähkön keskimääräinen kokonaishinta on noin 0,15 euroa/kWh. Jos hankkii esimerkiksi 1 500 watin lämmittimen, käyttötunnin hinta on noin 0,2 euroa.
5. Ilmalämpöpumppu
Ilmalämpöpumpun suosiolle ei näy loppua. Ja miksi näkyisikään, sillä keskimäärin puolet sen vuosittain tuottamasta lämmöstä on ilmaista.
Ilmalämpöpumppu on lähes huoltovapaa, ja hankintahinnatkin ovat pudonneet varsin kohtuulliselle tasolle. Suurin miinuspuoli on, että ilmalämpöpumpun lämmöntuotanto putoaa pakkasen kiristyessä, eli juuri silloin, kun tehoa tarvittaisiin eniten. Laadukkaat nykylaitteet toimivat kuitenkin kohtuullisen tehokkaasti vielä yli 20 asteen pakkasessa.
Ilmalämpöpumppu ei yksin riitä mökin talvilämmitykseen, vaan lisäksi pitää olla esimerkiksi varaava tulisija.
Lämpöpumpun käyttökustannukset voidaan arvioida laitteen lämpökertoimen perusteella. Kerroin kuitenkin vaihtelee valtavasti ulkolämpötilan mukaan.
Tarkemman käsityksen koneen tehosta saa vertailemalla lämmityksen vuosihyötysuhdetta (SCOP). Arvo ilmoitetaan Euroopassa kolmella eri ilmastovyöhykkeellä. Koneita kannattaa vertailla aina Euroopan pohjoisimman vyöhykkeen arvoilla.
6. Maalämpöpumppu ja ilma-vesilämpöpumppu
Vesikiertoisen lämmönjakojärjestelmän valitsevat kakkoskodin rakentajat, eivät niinkään mökkiläiset. Maalämpöpumppu ja sähkövastuksella varustettu ilma-vesilämpöpumppu ovat ympärivuotiselle käyttäjälle erinomaisia, joskin melko hintavia vaihtoehtoja.
Iso osa kakkoskodeista sijaitsee veden äärellä. Lämmönkeräysputkiston asentaminen veteen on kaikkein tehokkain – ja kustannustehokkain – tapa käyttää auringon tuottamaa lämpöä. Vesistöön upotettu putkisto kerää tasaisesti lämpöä myös paukkupakkasilla.
Asiantuntija: projektipäällikkö Juhani Heljo, Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan laitos
