
Ilmalämpöpumppu toimii näin
Ilmalämpöpumppu on lisälämmityslaite, joka hyödyntää olemassa olevaa energiaa. Laitteen toiminta perustuu jääkaapeista ja pakastimista tuttuun prosessiin. Ilmalämpöpumppu muodostuu ulko- ja sisäyksiköstä sekä yksiköt yhdistävästä enintään 15 metrin pituisesta kupariputkistosta. Ilmalämpöpumppu ei tuota lisää lämpöenergiaa, vaan käyttää jo olemassa olevaa energiaa, jota siirretään pumpun avulla ulkoa sisälle tai toisin päin. Paukkupakkasilla ilmalämpöpumpun lisäksi tarvitaan myös jokin toinen lämmitysmenetelmä.
Ulko- ja sisäyksiköt
Ilmalämpöpumpun rakennuksen ulkopuolelle sijoitettava osa on ulkoyksikkö, joka sitoo ilmasta saatavan lämpöenergian kylmäaineeseen ja puristaa sen kasaan kompressorilla. Kylmäaineputket kuljettavat lämpimän kylmäainehöyryn sisäyksikköön, jossa se nesteeksi muututtuaan luovuttaa ulkoilmasta sidotun lämpöenergian huoneiston lämmitykseen. Huoneistoa viilennettäessä ilmalämpöpumpun ulko- ja sisäyksiköt toimivat päinvastoin.
Lämpökerroin
Ilmalämpöpumpun lämpökertoimella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon pumppu tuottaa energiaa sisälle verrattuna kompressorin kuluttamaan energiaan. Lämpökerroin eli COP vaihtelee lämpötilan mukaan eikä välttämättä ole vertailukelpoinen. Lisäksi kertoimissa on pumppukohtaisia eroja erilaisten ominaisuuksien vuoksi. SCOP-lukema on yleistynyt, sillä se ottaa huomioon alueen vuodenaikojen väliset lämpötilaerot ja kertoo lämpökertoimen lukeman vuosittaisella tasolla.
Näin valitset sopivan ilmalämpöpumpun
Ilmalämpöpumppujen keskinäiset erot ovat pieniä, ja merkittävimmät ovatkin koon ja tehon vaihtelevuus eri mallien välillä. Tärkeintä on löytää omaan käyttöön sopivantehoinen pumppu.
- Se, kuinka suurta huoneistoalaa ilmalämpöpumpulla lämmitetään, määrää myös pumpun tehon. Löyhän nyrkkisäännön mukaan 30 neliömetrin lämmitettävä tai 20 neliömetrin viilennettävä ala vaatii yhden kilowatin tehoisen ilmalämpöpumpun.
- Ilmalämpöpumpun valintaan vaikuttavat myös tilojen avonaisuus, huoneiston ilmanvaihto ja talon energialuokka. Ammattitaitoinen myyjä auttaa löytämään teholtaan sopivan laitteen.
- Kaikissa ilmalämpöpumpuissa on suodatin, joka kerää pölyn sisäyksikköön. Tämän takia ilmalämpöpumppu sopii myös allergiakotiin. Suodatin täytyy imuroida parin viikon välein. Erilaiset aktiivihiili- ja mikrosuodattimet keräävät ilmasta esimerkiksi hajua ja siitepölyä. Jos mallissa on erikoissuodattimet, ne on vaihdettava noin puolen vuoden välein.
- Etäohjaus ja ylläpitolämmönsäätö ovat käteviä ominaisuuksia etenkin mökkikäyttöön tulevassa ilmalämpöpumpussa. Ylläpitolämmöllä tarkoitetaan noin 10 asteen lämpöä, jolla mökki pysyy asumattomanakin sopivan lämpimänä vuoden ympäri kuluttamatta kuitenkaan liikaa energiaa. Etäohjauksella mökki saadaan lämpimäksi tekstiviestillä tai netin kautta.
- Suurin osa ilmalämpöpumpuista näyttää samalta: sisäyksikköä päällystää usein valkoinen muovikuori ja ulkoyksikköä valkoinen peltikuori. Saatavilla on myös erilaisia designmalleja, joiden avulla sisäyksikkö istuu sisustukseen paremmin.
- Ilmalämpöpumppujen automatiikassa ja melutasossa on pieniä eroavaisuuksia. Tuotteita kannattaa vertailla myyjän kanssa ennen ostopäätöksen tekemistä.
Ilmalämpöpumpun käyttö säästää energiaa etenkin keväisin ja syksyisin, kun lämpötilat ovat optimaalisimmat pumpun toimintaan. Laitteen avulla voi säästää noin kolmasosan sähkölaskussa.
Ilmalämpöpumppu asennetaan näin
Ilmalämpöpumpun asentaminen pitää aina jättää ammattilaisen tehtäväksi. Ammattilainen osaa sijoittaa yksiköt oikein, mutta toiveita yksiköiden sijoittamisesta voi toki esittää.
Sisäyksikkö aina keskeisellä paikalle
Sisäyksikkö kannattaa sijoittaa keskeiselle paikalle, josta ilma virtaa tasaisesti ja esteettömästi eri puolille huoneistoa. Koska sisäyksikkö puhaltaa ilmaa alaspäin, se tulisi sijoittaa lähelle katonrajaa. Monet sijoittavat sisäyksikön esimerkiksi oviaukon päälle. Sisäyksikön paikka on hyvä valita ensimmäisenä, sillä se on asukkaiden kannalta ilmalämpöpumpun näkyvin osa.
Ulkoyksikkö korkeintaan 5 metrin päähän sisäyksiköstä
Koska sisäyksikön paikka valitaan usein ensin, ulkoyksikön paikka määräytyy sen mukaan. Kylmäaineputkiston maksimipituus on 15 metriä, joten ulkoyksikköä ei voi sijoittaa tätä kauemmaksi sisäyksiköstä. Ulkoyksikön sijoituksessa ilmansuunnilla tai auringonvalolla ei ole juurikaan väliä. Ulkoyksikkö kannattaa sijoittaa lähelle maata, mutta lumirajan yläpuolelle, sillä yksiköstä valuu tavallisesti kondenssivettä. Ulkoyksikköä pitäisi tarkkailla aika ajoin, ettei siihen kerry esimerkiksi talvisin jäätä tai syksyisin puiden lehtiä.
Muista nämä, kun valitset ilmalämpöpumppua
- Varmista, että huoneistosta löytyy sopivan keskeiseltä ja avaralta kohdalta paikka sisäyksikölle. Joskus on tarpeen tehdä pieniä muutoksia sisustuksessa, jotta sisäyksikölle saadaan sopiva tila.
- Yksikerroksiseen, kohtalaisen avaraan huoneistoon riittää yksi sisäyksikkö, niin kutsuttu split-laite. Useampikerroksiseen tai erittäin sokkeloiseen huoneistoon kannattaa hankkia multi split -laite, jossa sisäyksikköjä on useampi yhtä suurempaa ulkoyksikköä kohden.
- Valitse laitteen toimittajaksi ja asentajaksi ammattilainen, jolla on paljon kokemusta, laadukkaat tuotteet sekä hyvä huoltotakuu. Pyydä laitteen myyjältä ja asentajalta laskelmat säästöistä sekä tarkat tiedot laitteen ominaisuuksista. Samalla tulet testanneeksi laitteen toimittajan asiantuntemusta ja perehtyneisyyttä.
- Laadukas ilmalämpöpumppu maksaa 1 500–2 000 euroa asennuksineen. Ilmalämpöpumppumaksaa itsensä takaisin usein muutamassa vuodessa, kun sähkönkulutuksessa säästää noin 300–600 euroa vuodessa.
Asiantuntija: toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen, Suomen lämpöpumppuyhdistys Sulpu ry