Kuivanapitolämmitys seuraa ulkolämpötilaa niin, että sisällä on aina muutama aste lämpimämpää kuin ulkona. Perinteisesti mökissä on totuttu pitämään tiettyä peruslämpöä, usein 5–7 astetta, olipa ulkona millaiset paukkupakkaset tahansa.
Home ei kasva pakkasessa, joten talvella rakennus voidaan päästää miinukselle. Sen sijaan syksyllä ja keväällä, kun ulkona on 5–15 astetta, hieman ulkolämpöä korkeampi kuivanapitolämmitys ehkäisee homeen kasvua sisätiloissa tehokkaasti. Noissa asteissa peruslämpö on usein poissa päältä kokonaan.
Kuivanapitolämmitys sopii sellaisenaan vain mökkeihin, joissa ei ole vesiputkia tai vesikalusteita. Sisätiloissahan on välillä pakkasta. Peruslämpö ja kuivanapitolämmitys voidaan myös yhdistää siten, että lämpö pysyy aina muutaman asteen plussalla. Vesiputkia voidaan lisäksi lämmittää kaapeleilla tai ne tyhjennetään ennen talvea.
Väärin rakennettu mökki saattaa olla altis home- ja lahovaurioille, olipa sisällä kuinka lämmintä hyvänsä. Tyypillinen rakennusvirhe on tehdä eristetty puulattia betonilaatalle, jonka alapuolelta puuttuu lämpöeristys. Ryömintätilaiset alapohjat homehtuvat mökeillä herkimmin. Maa viilentää alapohjaa ja tuottaa sinne kosteutta, joten maapohja tulisi aina lämpöeristää kauttaaltaan.
Vinkit mökin kuivanapitolämmitykseen
- Pidä mökin sisätilat syksyllä ja keväällä noin kolme astetta ulkolämpötilaa lämpimämpänä, jos alapohja on hyvin tuulettuva, alapohjassa on lämpöeristetty maanvastainen betonilaatta tai rossipohjan sisäpinta läpäisee vesihöyryä. Tällainen rakenne on esimerkiksi puulattia, joka on käsitelty vesihöyryä läpäisevällä pinnoitteella.
- Lämpöero kannattaa nostaa viiteen asteeseen, jos lattian sisäpinta on lakattu tai siinä on käytetty tiivistä höyrynsulkua, kuten muovikalvoa tai muovitiivistyspaperia. Viiden asteen lämpöero kannattaa valita myös, jos on epävarma lattian rakenteesta tai pinnoitteesta.
- Noin kolmen asteen lämpöero edellyttää 5–10 W:n lämmitystehoa neliötä kohti. Näin esimerkiksi 72 neliön mökkiin tarvitaan lämmitystä noin 360–720 W. Tehon tarpeeseen vaikuttavat muun muassa lämmöneristykset, ilmanpitävyys ja ilmanvaihto.
- Laita mökin ylä- ja alakertaan omat patterit, jotta lämpö jakautuu tasaisesti. Erillisten patterien hankinta ei ole välttämätöntä, sillä kuivanapitolämmitys toimii myös olemassa olevilla sähköpattereilla.
- Pidä ilmanvaihto pienellä tai kokonaan suljettuna syksyllä ja talvella, koska ilmanvaihto nopeuttaa mökin sisäosien kostumista kuivan kesäkauden jälkeen. Ilmanvaihdon on kuitenkin oltava riittävä keväällä, kesällä ja aina silloin, kun rakennuksessa on paljon ihmisiä.
- Satunnaisesti mökkeiltäessä sisälämpöä joudutaan nostamaan paljon enemmän kuivanapitolämmityksessä kuin peruslämmössä. Siksi asuintilojen lämpöä kannattaa kohottaa jo ennen mökille saapumista, jos vain mahdollista. Näin hirret ja puuosat ehtivät lämmetä ja kosteus poistua vuodevaatteista sekä tekstiileistä.
Peruslämmön kolme hintaa
Kuvitteellinen perusmökkimme on kooltaan 60 m² ja rakennettu 1970–80-luvulla. Hirsirakenne on vailla lisäeristystä, ja mahdollinen lautarakenne on eristetty kevyesti. Mökki sijaitsee Keski-Suomessa, ja siinä on kaksilasiset ikkunat. Lämmitys hoituu sähköpattereilla.
Laskelman perusteena on käytetty keskimääräistä sähkön hintaa 12 snt/kWh (lokakuu 2016), joka sisältää kulutetun sähkön sekä sähkönsiirron ja sähköveron. Kulutusarviot ovat suuntaa antavia.
Mökin peruslämpö 15 astetta
Lämmitysenergian tarve: 8 000 kWh/v
Kustannus: 960 €
Mökin peruslämpö 5 astetta
Kosteilla säillä, kun ulkona on 5–10 astetta, sisälämpö nostetaan muutaman asteen ulkolämpöä korkeammaksi.
Lämmitysenergian tarve: peruslämpö 3 000 kWh/v + kuivanapitolämmitys tarvittaessa noin 1 000 kWh/v, yhteensä 4 000 kWh/v
Kustannus: 480 €
Kuivanapitolämmitys
Käytössä kaksi 300 W:n pakkasvahtia, jotka on sijoitettu kylmälaitteiden ja vesikalusteiden lähelle. Toinen vahdeista on päällä liki yhtäjaksoisesti kahdeksan kuukautta. Toinen kytkeytyy päälle tarvittaessa
Lämmitysenergian tarve:1 500–2 000 kWh/v
Kustannus: 180–240 €
Laskelma: Sami Seuna, Motiva
Lähde: Tampereen teknillisen yliopiston tekemä Erel-tutkimus (Ekotehokas rakennusten epäjatkuva lämmitys). Jutun kirjoittaja, tekniikan tohtori Juha Vinha Tampereen teknillisestä yliopistosta vastasi tutkimuksen kosteusteknisestä osuudesta.
