Suomen upeat puutarhakohteet – 9 kotimaan helmeä, joissa kesälomalaisen kannattaa vierailla

Ainolan puutarha on rakennettu aivan 1900-luvun alussa Aino Sibeliuksen valtakunnaksi. Vaikkei se ole enää alkuperäisessä asussaan, se yhä kertoo tarinaa sekä yhden perheen omavaraisuuden taanneesta kotipuutarhasta että kokonaisesta uusien aatteiden aikakaudesta.

Aino Sibeliuksen laajat keittiöpuutarhapalstat ovat nykyään kaunokaisten eli bellisten täplittämänä ja ruusupensaiden koristamana nurmikkona, mutta menneen ajan tunnelmaa voi aistia puutarhan kiviportaissa sekä vanhoissa siperianhernepensaissa ja omenapuissa.

Jäljellä on yhä myös alkuperäinen, läpi kesän kukkiva hevosenkenkäpenkki akileijoineen, pikarililjoineen, pioneineen ja tarhasalkoruusuineen.

Hyötykasveja edustavat paitsi hedelmäpuut, myös siisteissä riveissä kasvavat herukkapensaat ja Ainon ylpeyden aiheet tomaatit saunan vierustalla. Loppukesällä puutarhaa värittävät daaliat, ukonkannukset, kosmokset ja leimut.

Kanavapuistossa ja Saimaan kanavan museossa, vuonna 1845 rakennetussa kanavapäällikön talossa, voi aistia historian havinaa ja nauttia pihapiirin perinnekasvi-istutuksista.

Piha-alue on kunnostettu vanhaan asuun kukkaistutuksineen ja puistokäytävineen. 1800-luvulla kanavapäälliköllä oli komea puutarha, jota kanavan puutarhurit hoitivat. Siihen kuuluivat geometrinen muotopuutarha pyöreine tapettiryhmineen, keittiöpuutarha ja kukkaistutukset sekä maisemapuutarha. Nyt museon edustan ympyräisessä perennaryhmässä kasvaa muun muassa jalopähkämöä, kesäpikkusydäntä, hopeahärkkiä ja syyskaunosilmää. Pihapiirissä kukkivat myös syysleimut.

Ulkona pienessä kesäkahvilassa voi istua rohtosuopayrtin tuoksussa ja ihailla jaloangervoja, päivänliljoja ja karpaattienkelloja. Vanhan maisemapuiston pohjakaavan voi yhä hahmottaa piha-alueella.

Tampereella Hatanpään niemellä sijaitseva arboretum on osa rantaa myötäilevää puistokokonaisuutta, johon kuuluu myös 1700-luvulta peräisin oleva kartanopuisto ja Vihilahdenpuisto. Arboretum on rakennettu 1970-luvulla täyttömaalle Pyhäjärven liejuiseen rantaan. Tuulille alttiin Hatanpään rannan tuntumaan on istutettu suojavyöhykkeeksi tervaleppiä ja erilaisia pajuja.

Puulajipuiston kasvit ovat pääosin lähiseuduilla menestyviä lajeja, mutta myös erikoisuuksia voi bongata, kuten komean vanhan visakoivun. Puuvartisten ohella arboretumissa voi tutustua myös perennoihin ja maustekasveihin.

Arboretumin helmi on kartanopuistoon rajautuva ruusutarha, jossa voi ihailla matalia ja pitkään kukkivia ryhmäruusuja: terttu- ja peittoruusuja sekä teehybridejä. Köynnösruusuista kestävimmäksi on osoittautunut ’Flammentanz’. Kartanopuiston jykevät puut suojaavat ruusuja Pyhäjärven tuulilta. Pääosa nykyisestä puustosta on 1800-luvulta.

Korkealla keltaisella lauta-aidalla kadusta piiloon rajatun kaupunkipuutarhan portinpielessä kukkii keväisin mustamarjaorapihlaja, kenties lajinsa vanhimpia yksilöitä Suomessa. Pohjoisamerikkalainen puu kasvoi täällä jo Runebergien muuttaessa taloon 1852. Muitakin kasveja uskotaan säilyneen Fredrika Runebergin ajoista saakka, esimerkiksi 1870-luvulla Tanskasta tuotu pioni, jasmikkeita, angervoja ja idänjuhannusruusuja.

Puutarha jakautuu kahteen tasoon. Taloa reunustavan yläpuutarhan nurmen tarkkarajaisten kukkaympyröiden lomitse laskeutuvat kiviportaat alas muurilla pengerrettyyn puutarhaan, jossa hiekkapolut risteilevät ja kukillaan ihastuttavat keltaiset ruusut, verenpisarat, bellikset, lupiinit, akileijat ja päivänliljat. Sympaattisesta syreenimajasta löytyy istuskelupaikka.

Sisällä museossa voi ihailla Fredrikan ikkunapuutarhaa eli huonekasveja. Kesäksi ulos talonseinustalle pääsevät vanhan tavan mukaan muun muassa kärsimyspassiot.

Oulun kasvitieteellinen puutarha on yksi maailman pohjoisimmista tiedepuutarhoista. Se avaa silmät huomaamaan, miten laaja kirjo erilaisia kasveja menestyy maamme pohjoisosissa. Ulkopuutarhassa voi tutustua noin 4000 eri lajiin.

Systemaattiseen osastoon on istutettu pohjoisen talvenkestäviä kasveja niiden sukulaisuussuhteiden mukaan heimoittain. Aidattu hyötykasviosasto taas on jaoteltu käyttötarkoituksen mukaan vilja-, vihannes-, mauste-, väri- ja rehukasveihin. Kauniisti maisemoidussa Fennoskandia-lohkossa kasvaa kotimaisia putkilokasveja luontevissa ympäristöissään: niityillä, rannoilla ja lehdoissa. Koristekasvilohkoissa pääsee tutustumaan satoihin kotipihoille soveltuviin yksi- ja monivuotisiin lajeihin.

Arboretumin 600 eurooppalaisen, aasialaisen ja pohjois­amerikkalaisen puuvartisen lajin lisäksi puita kasvaa myös puistomaisesti siellä täällä, uusimpina viime syksynä istutetut kriminlehmus ja hopeavaahtera.

Englantilaistyylinen puutarha, Eija’s Garden, on ilahduttanut vierailijoita vuodesta 2008. Vuonna 1880 rakennettua hirsitorppaa ympäröivä puutarha koostuu eriluonteisista ja -tyylisistä, yllätyksellisinä aukeavista puutarhahuoneista, joihin kuljetaan polkuja ja pitkospuita pitkin.

Paikan omistaja Eija Keckman on vastannut paitsi puutarhan suunnittelusta ja rakentamisesta, myös sen ylläpidosta. Hänen innoittajanaan on ollut lämminhenkinen cottage garden -tyyli, jota hän on soveltanut suomalaiseen maisemaan ja kasvilajistoon sopivaksi.

Eija’s Gardenista löytyy pieniä teemapuutarhoja, kuten kärhöjen koristama muuripuutarha ja japanilainen puutarha, sekä kiehtovia kivirakennelmia ja kauniisti kivikkoalvejuurta kasvavia alkuperäisiä, suuria luonnonlohkareita. Alueen keskellä on suuri, tyyni lampi, jossa uiskentelee karppeja.

Eijan puutarhassa pääosassa ovat ruusujen ja kärhöjen ohella lukuisat kurjenpolvet ja muut cottage garden -tyylin perennat ja kaksivuotiset sormustinkukat. Nimikyltit helpottavat lajien tunnistusta.

Kenkävero on viehättävä vanha pappilamiljöö, jonka eri osaset – rakennukset, puutarhat, polut, puodit ja kahvilat – nivoutuvat luontevasti rajatuksi kokonaisuudeksi.

Puutarhan kohopenkit ja istutusalueet on rakennettu rennon vapaaseen järjestykseen, jossa voi seikkailla kiemurtelevia polkuja myöten. Monet kasvilajit on merkitty persoonallisilla lasipullo­nimikylteillä. Keskikesällä kasvit rehentelevät penkeissään uhkeina ja vähän villeinäkin.

Penkeissä voi tutkailla perinneperennoja, kuten palavaarakkautta, unikoita, kelloja ja rohtosuopayrttiä sekä häikäisevän komeaa isotähtiputkea, tai ihastella ruusujen ja jasmikkeiden kukintaa. Puutarhassa kasvaa myös yrttejä ja rohdoskasveja, esimerkiksi myrkyllistä hullukaalia, sekä mansikoita ja kirsikoita.

Kenkäveron puutarha on hehkeimmillään juhannuksen tienoilla runsaan pionikukinnan aikaan, mutta silti parhaimmillaan oikeastaan aina.

Kotkan puistoalue koostuu useiden erityyppisten puistojen ketjusta, joka tarjoaa katseltavaa ympäri vuoden. Maisemapuistotyylisessa Isopuistossa pääsee vanhojen vantterien puiden lisäksi ihastelemaan yli 50 lajin perennaistutusta. Pieni tunnelmallinen Fuksinpuisto taas tunnetaan atsaleoistaan, mutta myös sen monikerroksellisista kasviryhmistä saa oivia istutusideoita.

Tunnetuin puistoista lienee Sapokan Vesipuisto, jonka vetonaula on merivettä syöksevä vesiputous. Sen ylätasanteella on suomalaisia kivilajeja esittelevä pieni kiehtova näyttely. Sapokassa voi bongata eksoottisia puuvartisia lajeja, kuten karoliinan- ja euroopanvalkopyökit sekä sateenvarjomagnolian.

Kotkan puistoketjuun kuuluvat myös Katariinan Meripuisto, Sibeliuksenpuisto, Veistospromenadi, Palotorninvuoren puisto, Yrttipuutarha Redutti-Kotka ja Toivo Pekkasen puisto.

”Yksi pahimmista virheistä, jonka voi puutarhurina tehdä, on kuvitella olevansa se, joka puutarhassa määrää”, lukee kyltissä kasvien keskellä loistavasti hoidetussa kaupunginpuutarhassa Pietarsaaressa. Puutarha-arkkitehti Bengt Schalinin suunnittelemassa ja 1916–1932 rakennetussa Koulu­puistossa kasvaa noin tuhat kasvilajia ja -lajiketta.

Yläpuiston muureilla tuetut terassit edustavat klassista muotopuutarhaa. Säntillisten polkujen rajaamien, kasviheimoihin jaettujen penkkien lajit on merkitty nimikylteillä. Keskikesällä kukassa ovat mm. etelänherneet ja neidonkielet.

Vapaammin rönsyilevässä Alapuistossa kuljetaan kaarevia polkuja pitkin. Kivikkoistutukset reunustavat nurmikoita ja vanhat puut ja pensaat lampea suihkulähteineen. Alapuistossa on myös 170 ruusun ruusutarha. Huomattavia puuvartisia ovat pyökki, mustaselja, vienokirsikka, amerikanjalopähkinä ja kynäjalava.

Muokattu 27.6.2022 klo 9.20: Päivitetty kohteiden aukioloaikoja ja toimimattomia linkkejä.