Viherpiha

Suomen upeat puutarhakohteet – 9 kotimaan helmeä, joissa kesälomalaisen kannattaa vierailla

Suomen upeat puutarhakohteet – 9 kotimaan helmeä, joissa kesälomalaisen kannattaa vierailla
Mitä jos tänä kesänä lähtisit puutarhamatkalle? Suomessa on lukuisia kiehtovia ja runsaslajisia puistoja sekä puutarhoja, jotka ovat avoinna kaikille. Puutarhahistorioitsija Teija Alanko esittelee nyt suosikkejaan.
Julkaistu: 1.7.2021

Suomen upeat puutarhakohteet kartalla

Ainolan puutarha, Järvenpää: Menneen ajan lumoa ja omavaraisuutta

Ainolan puutarha on rakennettu aivan 1900-luvun alussa Aino Sibeliuksen valtakunnaksi. Vaikkei se ole enää alkuperäisessä asussaan, se yhä kertoo tarinaa sekä yhden perheen omavaraisuuden taanneesta kotipuutarhasta että kokonaisesta uusien aatteiden aikakaudesta.

Aino Sibeliuksen laajat keittiöpuutarhapalstat ovat nykyään kaunokaisten eli bellisten täplittämänä ja ruusupensaiden koristamana nurmikkona, mutta menneen ajan tunnelmaa voi aistia puutarhan kiviportaissa sekä vanhoissa siperianhernepensaissa ja omenapuissa.

Oleellinen osa Sibeliusten kotimuseota on Ainolan puutarha, jossa voi aistia 1900-luvun alun ajan aherrusta ja kukkaloistoa.

Jäljellä on yhä myös alkuperäinen, läpi kesän kukkiva hevosenkenkäpenkki akileijoineen, pikarililjoineen, pioneineen ja tarhasalkoruusuineen.

Hyötykasveja edustavat paitsi hedelmäpuut, myös siisteissä riveissä kasvavat herukkapensaat ja Ainon ylpeyden aiheet tomaatit saunan vierustalla. Loppukesällä puutarhaa värittävät daaliat, ukonkannukset, kosmokset ja leimut.

Erityistä: Satavuotias kuusiaita sulkee puutarhan omaan pienilmastoonsa. Puutarha-alue kuuluu Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön.

Lisätietoa: Lue juttumme Ainolan puutarhasta, lisäksi tietoa ainola.fi

Ainolan puutarha on rakennettu aivan 1900-luvun alussa.

Kanavapuisto, Lappeenranta: Vanhaan asuunsa kunnostettu kanavapäällikön piha

Kanavapuistossa ja Saimaan kanavan museossa, vuonna 1845 rakennetussa kanavapäällikön talossa, voi aistia historian havinaa ja nauttia pihapiirin perinnekasvi-istutuksista.

Piha-alue on kunnostettu vanhaan asuun kukkaistutuksineen ja puistokäytävineen. 1800-luvulla kanavapäälliköllä oli komea puutarha, jota kanavan puutarhurit hoitivat. Siihen kuuluivat geometrinen muotopuutarha pyöreine tapettiryhmineen, keittiöpuutarha ja kukkaistutukset sekä maisemapuutarha. Nyt museon edustan ympyräisessä perennaryhmässä kasvaa muun muassa jalopähkämöä, kesäpikkusydäntä, hopeahärkkiä ja syyskaunosilmää. Pihapiirissä kukkivat myös syysleimut.

Kanavapäällikön entinen puutarha on soma. Kanavapolulla kasvaa muun muassa ruusuja sekä jättimäisiä tuijia ja pihtoja.
Kanavapuisto on kunnostettu vanhaan asuunsa.

Ulkona pienessä kesäkahvilassa voi istua rohtosuopayrtin tuoksussa ja ihailla jaloangervoja, päivänliljoja ja karpaattienkelloja. Vanhan maisemapuiston pohjakaavan voi yhä hahmottaa piha-alueella.

Erityistä: Kanavan alueelle on istutettu jalojen lehti- ja havupuiden lisäksi runsaasti koristepensaita. Historiallinen sulku ja kanavan vaiheista kertova mielenkiintoinen näyttely kanavamuseossa.

Lisätietoa: visitlappeenranta.fi/fi/Nae-ja-koe/Nahtavyydet-ja-historia/Museot/Saimaan-kanavan-museo

Lappeenrannan kanava-alueella kulkee ulkoilureittejä.

Hatanpään arboretum, Tampere: Upeita puita ja ruusujen tuoksua

Tampereella Hatanpään niemellä sijaitseva arboretum on osa rantaa myötäilevää puistokokonaisuutta, johon kuuluu myös 1700-luvulta peräisin oleva kartanopuisto ja Vihilahdenpuisto. Arboretum on rakennettu 1970-luvulla täyttömaalle Pyhäjärven liejuiseen rantaan. Tuulille alttiin Hatanpään rannan tuntumaan on istutettu suojavyöhykkeeksi tervaleppiä ja erilaisia pajuja.

Vanhan puuston ja rakennusten rytmittämää Hatanpään rantaa kiertää kaupungin keskustaan saakka jatkuva ulkoilureitti.

Puulajipuiston kasvit ovat pääosin lähiseuduilla menestyviä lajeja, mutta myös erikoisuuksia voi bongata, kuten komean vanhan visakoivun. Puuvartisten ohella arboretumissa voi tutustua myös perennoihin ja maustekasveihin.

Arboretumin helmi on kartanopuistoon rajautuva ruusutarha, jossa voi ihailla matalia ja pitkään kukkivia ryhmäruusuja: terttu- ja peittoruusuja sekä teehybridejä. Köynnösruusuista kestävimmäksi on osoittautunut ’Flammentanz’. Kartanopuiston jykevät puut suojaavat ruusuja Pyhäjärven tuulilta. Pääosa nykyisestä puustosta on 1800-luvulta.

Erityistä: Kartanon edustalla kasvaa 200-vuotias tammi ja sen vieressä yksi Suomen suurimpia metsäpäärynöitä.

Lisätietoa: tampere.fi/hatanpaanarboretum

Fredrika Runebergin puutarha, Porvoo: Pieteetillä entisöity

Korkealla keltaisella lauta-aidalla kadusta piiloon rajatun kaupunkipuutarhan portinpielessä kukkii keväisin mustamarjaorapihlaja, kenties lajinsa vanhimpia yksilöitä Suomessa. Pohjoisamerikkalainen puu kasvoi täällä jo Runebergien muuttaessa taloon 1852. Muitakin kasveja uskotaan säilyneen Fredrika Runebergin ajoista saakka, esimerkiksi 1870-luvulla Tanskasta tuotu pioni, jasmikkeita, angervoja ja idänjuhannusruusuja.

Kukkaistutuksia on tehty koreihin ja tarkkarajaisiin ympyröihin Fredrikan aikaisen gardenesque-tyylin mukaisesti.

Puutarha jakautuu kahteen tasoon. Taloa reunustavan yläpuutarhan nurmen tarkkarajaisten kukkaympyröiden lomitse laskeutuvat kiviportaat alas muurilla pengerrettyyn puutarhaan, jossa hiekkapolut risteilevät ja kukillaan ihastuttavat keltaiset ruusut, verenpisarat, bellikset, lupiinit, akileijat ja päivänliljat. Sympaattisesta syreenimajasta löytyy istuskelupaikka.

Sisällä museossa voi ihailla Fredrikan ikkunapuutarhaa eli huonekasveja. Kesäksi ulos talonseinustalle pääsevät vanhan tavan mukaan muun muassa kärsimyspassiot.

Erityistä: Museopuutarha on entisöity hyödyntämällä alkuperäisiä kasvikantoja aina kun mahdollista.

Oulun yliopiston kasvitieteellinen puutarha: Pohjoista kestävyyttä

Oulun kasvitieteellinen puutarha on yksi maailman pohjoisimmista tiedepuutarhoista. Se avaa silmät huomaamaan, miten laaja kirjo erilaisia kasveja menestyy maamme pohjoisosissa. Ulkopuutarhassa voi tutustua noin 4000 eri lajiin.

Oulun kasvitieteellisen puutarhan kasveja on kasvatettu tunnettujen luonnonkasvikantojen siemenistä.

Systemaattiseen osastoon on istutettu pohjoisen talvenkestäviä kasveja niiden sukulaisuussuhteiden mukaan heimoittain. Aidattu hyötykasviosasto taas on jaoteltu käyttötarkoituksen mukaan vilja-, vihannes-, mauste-, väri- ja rehukasveihin. Kauniisti maisemoidussa Fennoskandia-lohkossa kasvaa kotimaisia putkilokasveja luontevissa ympäristöissään: niityillä, rannoilla ja lehdoissa. Koristekasvilohkoissa pääsee tutustumaan satoihin kotipihoille soveltuviin yksi- ja monivuotisiin lajeihin.

Arboretumin 600 eurooppalaisen, aasialaisen ja pohjois­amerikkalaisen puuvartisen lajin lisäksi puita kasvaa myös puistomaisesti siellä täällä, uusimpina viime syksynä istutetut kriminlehmus ja hopeavaahtera.

Erityistä: Kasvihuoneet Romeo ja Julia, joissa 1 200 lajia maailman eri ilmastovyöhykkeiltä.

Lisätietoa: www.oulu.fi/biodiversiteettiyksikko/kasvitieteellinenpuutarha

Lapinvuokkoja Oulun kasvitieteellisessä puutarhassa.

Eija’s garden, Loviisan Ahvenkoski: Cottage garden -tyyliin

Englantilaistyylinen puutarha, Eija’s Garden, on ilahduttanut vierailijoita vuodesta 2008. Vuonna 1880 rakennettua hirsitorppaa ympäröivä puutarha koostuu eriluonteisista ja -tyylisistä, yllätyksellisinä aukeavista puutarhahuoneista, joihin kuljetaan polkuja ja pitkospuita pitkin.

Paikan omistaja Eija Keckman on vastannut paitsi puutarhan suunnittelusta ja rakentamisesta, myös sen ylläpidosta. Hänen innoittajanaan on ollut lämminhenkinen cottage garden -tyyli, jota hän on soveltanut suomalaiseen maisemaan ja kasvilajistoon sopivaksi.

Eijan puutarhaa kaunistavat muun muassa punahatut, keijuangervot, kultahelokit, mongolianvaahterat ja katsurat.
Eija Keckman on soveltanut cottage garden -tyyliä Suomeen sopivaksi.

Eija’s Gardenista löytyy pieniä teemapuutarhoja, kuten kärhöjen koristama muuripuutarha ja japanilainen puutarha, sekä kiehtovia kivirakennelmia ja kauniisti kivikkoalvejuurta kasvavia alkuperäisiä, suuria luonnonlohkareita. Alueen keskellä on suuri, tyyni lampi, jossa uiskentelee karppeja.

Eijan puutarhassa pääosassa ovat ruusujen ja kärhöjen ohella lukuisat kurjenpolvet ja muut cottage garden -tyylin perennat ja kaksivuotiset sormustinkukat. Nimikyltit helpottavat lajien tunnistusta.

Erityistä: Puutarhaan avattuun Rakkaudenpuutarhaan voi lahjoittaa puun istutettavaksi ja saada siihen omalla nimellä varustetun kyltin.

Lisätietoja: eijasgarden.fi

Lammessa Eijan puutarhan keskellä uiskentelee karppeja.

Kenkäveron pappila, Mikkeli: Perinnekasvien koti

Kenkävero on viehättävä vanha pappilamiljöö, jonka eri osaset – rakennukset, puutarhat, polut, puodit ja kahvilat – nivoutuvat luontevasti rajatuksi kokonaisuudeksi.

Puutarhan kohopenkit ja istutusalueet on rakennettu rennon vapaaseen järjestykseen, jossa voi seikkailla kiemurtelevia polkuja myöten. Monet kasvilajit on merkitty persoonallisilla lasipullo­nimikylteillä. Keskikesällä kasvit rehentelevät penkeissään uhkeina ja vähän villeinäkin.

Pappila-kahvilan terassilta voi ihailla puutarhan kukkaloistoa ja sen takana siintävää järvimaisemaa.

Penkeissä voi tutkailla perinneperennoja, kuten palavaarakkautta, unikoita, kelloja ja rohtosuopayrttiä sekä häikäisevän komeaa isotähtiputkea, tai ihastella ruusujen ja jasmikkeiden kukintaa. Puutarhassa kasvaa myös yrttejä ja rohdoskasveja, esimerkiksi myrkyllistä hullukaalia, sekä mansikoita ja kirsikoita.

Kenkäveron puutarha on hehkeimmillään juhannuksen tienoilla runsaan pionikukinnan aikaan, mutta silti parhaimmillaan oikeastaan aina.

Erityistä: Piha-aitauksessaan laiduntavat lampaat, ja pikkutalossaan kaakattavat kanat. Ravintola, kaksi kahvilaa, Taito-shop ja leipomomyymälät. Vapaa pääsy.

Lisätietoa: kenkavero.fi

Kotkan puistot: Yhdeksän puiston ketju

Kotkan puistoalue koostuu useiden erityyppisten puistojen ketjusta, joka tarjoaa katseltavaa ympäri vuoden. Maisemapuistotyylisessa Isopuistossa pääsee vanhojen vantterien puiden lisäksi ihastelemaan yli 50 lajin perennaistutusta. Pieni tunnelmallinen Fuksinpuisto taas tunnetaan atsaleoistaan, mutta myös sen monikerroksellisista kasviryhmistä saa oivia istutusideoita.

Kotkassa puiston putous puhdistaa merenlahden vettä. Vanhan satamakaupungin puistot saivat 2020 Green Flag Award -tunnuksen.

Tunnetuin puistoista lienee Sapokan Vesipuisto, jonka vetonaula on merivettä syöksevä vesiputous. Sen ylätasanteella on suomalaisia kivilajeja esittelevä pieni kiehtova näyttely. Sapokassa voi bongata eksoottisia puuvartisia lajeja, kuten karoliinan- ja euroopanvalkopyökit sekä sateenvarjomagnolian.

Kotkan puistoketjuun kuuluvat myös Katariinan Meripuisto, Sibeliuksenpuisto, Veistospromenadi, Palotorninvuoren puisto, Yrttipuutarha Redutti-Kotka ja Toivo Pekkasen puisto.

Erityistä: Kotkan puistot kuuuluvat Suomen kansallisiin kaupunkipuistoihin. Ne ovat hiljan eläköityneen kaupunginpuutarhurin Heikki Laaksosen luomus.

Lisätietoa: Lue juttumme Kotkan puistoista täältä. Lisätietoa myös: kotka.fi/asuminen-ja-ymparisto/puistot-ja-viheralueet/puistottot-ja-viheralueet/puistot

Koulupuisto, Pietarsaari: Kauneudeksi ja hyödyksi

”Yksi pahimmista virheistä, jonka voi puutarhurina tehdä, on kuvitella olevansa se, joka puutarhassa määrää”, lukee kyltissä kasvien keskellä loistavasti hoidetussa kaupunginpuutarhassa Pietarsaaressa. Puutarha-arkkitehti Bengt Schalinin suunnittelemassa ja 1916–1932 rakennetussa Koulu­puistossa kasvaa noin tuhat kasvilajia ja -lajiketta.

Alapuiston lammessa uivat kultakarpit, ja lammen kyljessä rinteeseen piiloutuu luola.

Yläpuiston muureilla tuetut terassit edustavat klassista muotopuutarhaa. Säntillisten polkujen rajaamien, kasviheimoihin jaettujen penkkien lajit on merkitty nimikylteillä. Keskikesällä kukassa ovat mm. etelänherneet ja neidonkielet.

Vapaammin rönsyilevässä Alapuistossa kuljetaan kaarevia polkuja pitkin. Kivikkoistutukset reunustavat nurmikoita ja vanhat puut ja pensaat lampea suihkulähteineen. Alapuistossa on myös 170 ruusun ruusutarha. Huomattavia puuvartisia ovat pyökki, mustaselja, vienokirsikka, amerikanjalopähkinä ja kynäjalava.

Erityistä: Victor ja Elise Schaumanin perikunta lahjoitti entisen Orangeribacken-puutarhan alueen Pietarsaarelle 1915 toiveenaan, että siihen tulisi puisto edistämään koulujen kasvitieteen opetusta ja kehittämään asukkaiden aisteja kasvimaailman kauneudelle, ihmeille ja hyödyille.

Lisätietoa: www.jakobstad.fi/matkailu/nae-ja-koe/nahtavyydet/koulupuutarha/

Muista myös nämä puutarhamatkakohteet:

  • Tornion arboretum. Yrtti-, kivikkoja ruusutarhaan sekä havupuumetsään jaetussa puistossa on hienoja kukkaistutuksia, kukkuloita, kivipuroja ja siltoja. Parinsadan puuvartisen lajin joukosta voi bongata muun muassa saarnia, vuori- ja kynäjalavia, punakoivuja, douglaskuusia ja alppiruusuja.
  • Kirkkonummen Hvitträsk. Kansallisromanttiseen maisemaan yhdistyvä 1900-luvun alun muoto puutarha ilahduttaa jyhkeine kivipilaripergoloineen, muureineen, huvimajoineen ja ruusutarhoineen. Huoliteltujen nurmikoiden laidoilla kukkivat runkosyreenit valkoisina pilvipalloina. Lisäksi perinneperennoja.
  • Mustilan arboretum. Valtioneuvos A.F. Tigerstedtin vuonna 1902 perustama puulajipuisto Elimäellä tunnetaan parhaiten Alppiruusulaaksostaan ja Atsalearinteestään, mutta 120 hehtaarin alueella pääsee hämmästelemään myös muun muassa eksoottista Hemlokkimetsää, Tuijapuistoa sekä Japanialuetta.
  • Joensuun Botania. Maailman pohjoisin trooppinen perhostalo on hiljan uudistettu. Kesäisin 700 lajin kasvihuoneessa lentelee perhosia. Yksityisomistuksessa olevassa kasvitieteellisessä puutarhassa on myös 3 hehtaarin ja 2000 lajin ulkopuutarha.
  • Helsingin Talvipuutarha. Muotoon leikatut marjakuuset ja pengermuurien perennapenkkien pionit johdattavat 1924 perustettuun ruusutarhaan. 3000 ryhmäruusua erilaisista lajikkeista kukkivat heinä kuulta syksyyn. Kasvihuoneissa on mm. palmuja, araukarioita, mehikasveja, kuningasmagnolia ja yli satavuotias kamelia.

Uusi puutarhakohde!

Tällaista matkakohdetta juuri kaipasimme: suurta intohimolla rakennettua puutarhaa, jossa kasveista voi

lumoutua tuntikausiksi. Harrastajapuutarhuri Erkki Frick on rakentanut yksityistä arboretumiaan Kangasalla 1980-luvulta lähtien. Puutarhan koko on 3,2 hehtaaria.

– Arboretum on kauneimmillaan alppiruusujen ja atsaleojen kukinnan aikaan. 800 kukkivaa pensasta metsässä luo satumaisen tunnelman. Kesäkuun puolivälin tienoilla myös osa magnolioista ja ruusuista kukkii, kertoo Erkki.

Kukoistus jatkuu myöhemmin kesällä hortensioiden voimin, ja osa sadoista puista saa syksyllä upean ruskavärityksen.

Arboretum Frick Kangasalan Liuksialassa avoinna 16.5.–15.8.2021 to ja su kello 12–16. Liput aikuisilta 5 € ja lapsilta 3 €. arboretumfrick.fi

Teksti: Henna-Kaisa Ranta

Arboretum Frickin alkukesäistä loistoa.

Kommentoi »