Kotivinkki

Rutiinit vapauttavat energiaa mutta voivat myös syödä sitä – "Monesti on vaikea tunnistaa se häilyvä raja, milloin rutiini on yksinkertaisesti liikaa"



Rutiinit vapauttavat energiaa mutta voivat myös syödä sitä – "Monesti on vaikea tunnistaa se häilyvä raja, milloin rutiini on yksinkertaisesti liikaa"

Rutiinit vapauttavat energiaa niihin asioihin, joihin haluamme panostaa. Liian orjalliset tavat puolestaan tukkivat mielemme. Rutiineiden haalimisesta ei ole kovin pitkä matka suorittamiseen. Asiantuntija kertoo, miten löydät elämääsi sopivasti rutiineja ja joustoa!
Teksti Heidi Kalmari
Kuvat iStock

Joka aamu samaa puuroa. Kuppi kahvia samasta mukista. Hampaiden pesu aina vasemmalta oikealle. Bussipysäkille kuljetaan samaa reittiä.

Rutiinit luovat arkeemme selkärangan, kuin turvaköyden, josta pidämme kiinni, vaikkemme edes huomaa sitä.

– Rutiinit ovat hirveän voimakkaita. On tarkoituskin, että ne tapahtuvat kuin puoli-itsestään. Rutiinit vapauttavat kapasiteettiamme. Niiden myötä meidän ei tarvitse kiinnittää huomiota pieniin yksityiskohtiin, sanoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Satu Pakarinen.

Rutiineita on monenlaisia. On biologisista tarpeista syntyviä, kuten syöminen ja nukkuminen, tai motorisia, kuten pyörällä tai autolla ajaminen, jotka on jossain vaiheessa aktiivisesti opeteltu. Sitten on yhteiskunnallisia rutiineja, kuten koulussa tai töissä käyminen. Niissä voi olla välillä ristiriitaa biologisten rutiinien kanssa, kuten vaikkapa vuorotyössä.

– Sitten on hankittuja rutiineja, kuten harrastuksia. Tällaisia voi toki olla myös huonoja, vaikkapa tupakanpoltto. Monesti näihin liittyy jokin palkinto, joka palkitsee välittömästi.

Pakarisen mukaan opituissa rutiineissa palkintona on myös siihen liitetyt tavat. Ensi maistamalla viini ei välttämättä maistunut kovin hyvältä, mutta lopulta siihen on yhdistynyt maun lisäksi muitakin asioita, kuten rentoutumista, sosiaalisuutta tai juhlaa. Rutiinien voima on – sekä hyvissä että huonoissa – niiden toistossa.

Ettei aika mene hukkaan

Miksi rakastamme saman toistamista? Facebookin perustajan Mark Zuckerbergin kerrotaan käyttävän aina samanlaista harmaata t-paitaa. Samanlaisen paidan käyttäminen säästää Zuckerbergin energiaa muihin asioihin, hänen kohdallaan töiden tekemiseen, sillä pieniinkin asioihin saa helposti tuhrattua yllättävän paljon aikaa.

Monissa ammateissa valmiiksi määritellyt työvaatteet ajavat saman asian. Koulupuvuissakin on samaa juonta, vaikkei niitä Suomessa juuri käytetäkään. Pakarinen pohtii, että aamukahvin keittäminen on hyvä esimerkki rakastetusta, energiaa säästävästä rutiinista. Moni lataa keittimen automaationa, ilman että sitä tarvitsee kummemmin ajatella.

– Tuttujen arkiruokienkin tekeminen on energiaa säästävää. Itse teen nykyisin spagetti bolognesen melkein silmät ummessa, Pakarinen sanoo.

Rutiinit ovat myös kovin haluttuja. Elämme aikaa, jossa uusia rutiineja tyrkytetään joka suunnasta: Tee aamuisin vihersmoothie! Juokse töistä kotiin! Meditoi ennen nukkumaanmenoa! Kuuntele podcasteja, kun istut bussissa! Hanki kuukausikortti jumppaan ja käy aina samoilla tunneilla! Helppoa, tee siitä vain tapa!

– Se, että ihmisille myydään jotakin säännöllistä, on tietenkin älyttömän hyvä markkina. Ihmiset kaipaavat selkeästi myös sitä, että joku muu käskee luomaan tietyn rutiinin. Maksat vaikkapa personal trainerille siitä, että hän pakottaa sinut liikkumaan säännöllisesti, Pakarinen sanoo.

Rutiineiden haalimisesta ei olekaan kovin pitkä matka suorittamiseen. Nykyaikana ei arvosteta jonninjoutavaa aikaa, sillä se koetaan hukkaan heitettynä.

– Minäkin kipuilen esimerkiksi omien lasteni suhteen sitä, ettei heillä ole juurikaan harrastuksia. Taustalla on ajatus, että kunnon ihmisellä pitää olla jotain säännöllistä, muuten se on heitetty hukkaan. Vaikka oikeasti tiedetään, että on todella tärkeää, että heillä on välillä tylsää.

Rutiineita arvostetaan myös ennen kaikkea siksi, että ne vievät aikaa haittaavalta toiminnalta: kun olet lenkillä, et ole samaan aikaan jääkaapilla.

Muista joustaa välillä

Rutiinit vapauttavat energiaa, mutta yhtä lailla ne voivat myös syödä sitä.

– Mikä tahansa on kiellettyä, kun sitä tekee liikaa. Meillä on nykyisin niin paljon enemmän mahdollisuuksia, mutta samalla niistä muodostuu odotuksia. Tavoitteet ovat korkeammalla sen suhteen, mitä meidän jokaisen pitäisi saada aikaiseksi. Tietoisen elämänhallinnan tarve on korostunut, Pakarinen sanoo.

Suorittaminen ja sen aiheuttama kuormitus näkyvät Pakarisen mukaan selvästi työpaikoilla. On harvempia ihmisiä, joilla on töitä – ja niillä työpaikoilla, joilla on töitä, samat työt tehdään vähemmällä ihmismäärällä.

– Niille, jotka saavat aikaiseksi, kasataan aina vain enemmän. Hei sä suoriuduit hyvin tästä, annetaan lisää. On myös hirveä määrä ihmisiä, jotka eivät voi vaikuttaa vaikkapa työssään suoritettavien rutiinien määrään, Pakarinen sanoo.

Kun työn päälle lisätään kasa arkirutiineja, kuormitus voi kasvaa liian suureksi.

– Ihmisten on monesti aika vaikea kuunnella itseään ja tunnistaa se häilyvä raja, milloin lenkki piristää ja milloin rutiini on kokonaispaketissa yksinkertaisesti liikaa.

Olennainen sana elämänhallinnassa onkin joustavuus.

– Ruokailussa puhutaan paljon 80/20-ajattelusta, että kun syö terveellisesti 80-prosenttisesti, voi 20 prosentin verran herkutella. Saman mallin voi toistaa ylipäätään elämään. Voit tehdä mitä tahansa tosi hyvin 80 prosentin verran ja sitten voi hyvin jättää väliin tai tehdä huonommin 20 prosenttia, Pakarinen neuvoo.

Malli toimii Pakarisen mukaan todella moneen. Vanhemmuudessa puhutaan paljon rutiinien tärkeydestä. Siitä, miten tärkeää turvallisuutta niillä luodaan lapselle – mutta joustavuuden voima nostaa pattitilanteissa päätään. Jos tällä kertaa ei mentäisikään väkisin sinne harrastukseen, kun kerran sataa kaatamalla.

Sama pätee aikuisiin, ehkä juoksulenkki ei ole paras silloin, kun sydän hakkaa jo valmiiksi väsymyksestä. Silloin voi havahtua hetkeksi, että entä jos en olisikaan tämän rutiinin orja, vaan teen jotain muuta. Käyn vaikka vain ulkona kävelylenkillä.

Mutta aamulla syön silti saman tutun puuroannoksen.

Pidä kiinni näistä

Jotkut rutiinit ovat parempia kuin toiset. Poimi asiantuntijan vinkit:

1. Liikunta

Kävele portaat. Jää pari pysäkkiä aiemmin bussista tai junasta pois. Pidä kiinni omasta harrastuksestasi.

”Liikunta laskee tutkitusti stressihormonitasoja. Aikuisellakin syntyy fyysisen aktiivisuuden myötä jatkuvasti uusia hermosoluja”, sanoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Satu Pakarinen.

2. Luonto

Ihminen kaipaa säännöllisesti kehollista toimintaa. Luonto tarjoaa monenlaista: puutarhanhoitoa, kalastusta ja patikointia. On tutkittu tulos, että verenpaine laskee luonnossa.

”Emme ehkä ylipäätään tajua, miten paljon elämme nykyisin päidemme sisässä. Ruutujen kanssa oleminen ja lukeminenkin on juuri sitä. Vastapainoksi kehollekin pitäisi antaa jotain muuta.”

3. Sosiaaliset suhteet

Kahvitauot ja lounastauot töissä. Tervehtiminen aamuisin. Kuulumisten kysely. Toisen huomioiminen.

”Kaikki sujuu aina paremmin, mitä paremmin ihmiset tuntevat toisiaan.”

4. Tauot

Ilman lounasta ei jaksa, ja liialla puskemisella aivot vain jumittavat.

”Ihan turhaan parjataan usein vaikkapa kaupungin työntekijöitä sanomalla, että yksi tekee töitä ja kolme nojaa lapioon. Tietotyössä sama voisi mennä niin, että yksi tekee töitä ja kolme somettaa samaan aikaan. Tietynlainen rytmitys kuuluu työhön, ja tauot ovat tehokkuuden kannalta ehdottoman tärkeitä.”

5. Nukkuminen

Säännöllinen unirytmi ja riittävä uni. Iltatoimet, jotka rauhoittavat ja valmistavat uneen.

”Ehkä maailman paras rutiini. Jos pitää valita yksi, tee edes tämä!”

Lue lisää:

Liika suorittaminen vähentää onnellisuutta

"Suoritin äitiyttä niin, että romahdin"

Onko lähipiirissäsi ihminen, joka aina valittaa? Uhriutuminen vie energiaa, mutta siitä voi päästä eroon.

Julkaistu: 4.1.2018