Mistä alapohjan ongelmat johtuvat?
1960-luvulla kellarilla varustettujen rakennusten rinnalle alkoi nousta yksitasoisia ja matalaperusteisia taloja. Alkuperäisessä maanvaraisessa alapohjassa betonilaatan yläpintaan on asennettu puukoolaukset ja lämmöneristeeksi sahanpurua tai mineraalivillaa. Eristeen päällä on lastulevy ja muovimatto tai parketti. Koska alkuperäisessä alapohjassa ei ole torjuttu maakosteutta riittävästi, rakenne kerää kosteutta kuin sieni. Puukorotettu lattia luokitellaankin nykyisin riskirakenteeksi. Lisäksi vesijohdot on voitu asentaa lattian eristekerroksen tai jopa betonivalun sisään. Jos putkia ei ole uusittu, ne vuotavat.
Matalaperusteisissa 1960-luvun taloissa alapohjana on tyypillisesti hiekkakerroksen päälle valettu maanvastainen betonilaatta. Tällaisten alapohjien teko jatkui parin vuosikymmenen ajan. Savipeltotonttien lisääntyessä otettiin käyttöön myös yhtenäinen kantava reunapalkilla vahvistettu betonilaatta, jonka varassa talo saatiin niin sanotusti kellumaan pehmeällä maapohjalla. Silloinkin laatan alle kelpasi sekalainen hiekka tai sora, jota myöten maakosteus pääsi kiipeämään betonilaattaan. Betonilaatan päälle tehty puulattia lämmöneristeineen on petollinen omakotitalon rakenne, yksi monien joukossa.
Myös kaksoisbetonilattioita tehtiin. Siinä laatan yläpuolisen lämmöneristeen ja esimerkiksi Toja-lastuvillalevyn päälle valettiin pintalaatta. Vaikka alempi niin sanottu roskavalulaatta oli tapana sivellä bitumilla, saatiin jälleen aikaan kosteusvaurioille altis riskirakenne.
Sisäilmaongelma uhkaa
Rakennusterveysasiantuntija Tommi Riippa tuntee näiden alapohjien ongelmat. Hänellä on 15 vuoden kokemus Hengitysliiton korjausneuvojana ja Oulun kaupungin rakennusvalvonnan asiantuntijana. Nykyään Riippa toimii Pohjois-Suomen rakennusterveystiimin päällikkönä.
Riippa vahvistaa, että jos laatan alapuolelta puuttuvat oikeanlaiset sepelikerros ja lämmöneristys, laatta kostuu pääasiassa maaperästä kapillaarisesti nousevan kosteuden takia. Lisäksi laatan viileään yläpintaan voi tiivistyä kosteutta sisäilmasta, etenkin jos lattian eristetilaan ulkoseinien lähettyville asennetut lämpöverkoston putket on remontissa korvattu pintavedoilla.
– Tällöin kostuvat myös puukoolauksen alapinta ja puru- tai villaeriste, mistä seuraa lopulta sisäilmaongelma. Kerran tuli vastaan tapaus, jota oli korjattu kolme–neljä kertaa aikaisemmin. Lämmöneriste oli vaihdettu purusta mineraalivillaan ja sekin vielä puukuitueristeeseen, mutta vika oli ja pysyi, sillä korjaus oli puutteellinen.
Riippa neuvoo, että parhaassa korjaustavassa alapohja puretaan pois kokonaan eli pintamateriaali, eristeet, koolaukset sekä betonilaatta ja kapillaarinen alushiekka korvataan sepelillä. Sitten rakenne tehdään oikein päin eli sepelikerroksen jälkeen EPS-eristeet tai vastaavat sijoitetaan valettavan betonilaatan alle.
Tuulettuva tuplabetonilattia
Korjauksessa on usein kengitettävä puurunkoisen talon ulkoseinät ja muut kantavat seinät, koska alajuoksut, pystytolpat ja lämmöneristys ovat pilaantuneet kosteuden takia. Ja vaikka eivät olisikaan, nykymääräysten mukaan laatan alapuolelle ei saa jättää puuta. Samalla voidaan korjata mahdollisen valesokkelirakenteen ongelmia.
Tommi Riippa tietää kokemuksesta, että reunavahvistetun laatan purkaminen on kantavuussyistä lähes mahdotonta, jos maaperä on pehmeä.
Hänen mukaansa yksi laatan purkamisen vaihtoehto on tehdä tuplabetonilattia. Kun betonilaattaan porataan reikiä niin, että sen rakenne harvenee alaspäin, laatta voi pysyä kuivana. Kantavuutensa säilyttäneen laatan yläpuolelle laitetaan lämmöneriste ja sen päälle valetaan pintalaatta.
Apua voi olla myös tuuletetusta tai ilmastoidusta lattiasta varustettuna koneellisella imurilla. Sitäkin on kokeiltu, että ilmaa kierrätetään lattian tuuletustilassa ja kuivataan jatkuvasti.
– Tällaisten harvinaisten ratkaisujen käyttöikä selviää vasta ajan kuluessa. Heikkoutena on se, että sähkötoimisten laitteiden on oltava aina päällä, joten niitä pitää tarkkailla säännöllisesti. Lisäksi pöly voi tukkia suodattimet ja järjestelmän.
Vanha rakenne:
1. hiekka tai sora 2. betonilaatta 3. puukoolaus + pehmeä eristevilla 4. höyrynsulkumuovi 5. lattialastulevy 6. pintamateriaali
Korjausvaihtoehto:
1. sora 2. alkuperäinen betonilaatta 3. tasoite 4. tuulettuva lattialevy 5. kova eristemateriaali (esim. EPS) 6. suodatinkangas 7. tasoite ja raudoitus 8. pintamateriaali
Osittainen tai täyspurku
Insinööri Petri Karnaattu tekee omakotitalojen kuntotarkastuksia ja korjaussuunnitelmia sekä johtaa ja valvoo korjausprojekteja kotkalaisessa yrityksessä.
Hän kertoo esimerkkinä 1970-luvulla rakennetun talon alapohjan korjauksesta. Siinä vaurioituneiden puukoolausten ja eristevillojen alta paljastui kuiva betonilaatta. Kosteus oli imeytynyt eristetilaan valesokkelin kautta ja putkivuodoista. Koolaukset ja villat on jo poistettu, ja niiden tilalle on rakennettu kaksoisbetonilattia, jolla lattiapinnan korkeus säilyi ennallaan. Samalla alapohja- ja valesokkelirakenne on korjattu kosteusteknisesti toimivaksi. Uusi lattiarakenne muodostuu alkuperäisestä laatasta, tuulettuvasta lattialevystä, eristelevystä, suodatinkankaasta, pintalaatasta ja pintamateriaalista.
– Tuulettuva ratkaisu on toteutettu Platon Multi -lattialevyillä. Rakenne olisi voitu alipaineistaa listojen taakse asennettavilla imumoottoreilla, mutta sitä ei tarvinnut tässä kohteessa tehdä. Platon Multi on polypropeenista valmistettu nystyrälevy, joka suojaa pintalaattaa betonilattian epäpuhtauksien, halkeamien ja kosteuden vaikutuksilta.
Korjatussa rakenteessa alimman pohjalaatan yläpuolisena eristeenä on Finnfoam-levy. Erikoistasoitteella pintalaatasta on saatu vain 25 milliä paksu, jolloin siihen on voitu asentaa lattialämmitys.
Sisäilmaa parantavana lisätoimena Karnaattu mainitsee läpivientien ja reuna-alueiden liityntäsaumojen tiivistämisen. Lisäksi radon on syytä torjua laatan alapuolisella alipaineistuksella. Silloin vähenevät myös sisäilmaan karkaavat epäpuhtaudet.
– Korjaussuunnitelmaa pitää päivittää sen mukaan, mitä purku paljastaa. Vaikka remonteilla on taipumus paisua, tärkeämpää on kuitenkin terve talo ja terveet, hyvinvoivat asukkaat.
