Omakotitaloasukas ryhtyy liian usein talonsa kunnostustöihin ilman huolellista valmistautumista ja suunnittelua. Vanhat talot ja niiden korjaustarpeet ovat yleensä erilaisia, joten huolellinen suunnittelu on aina tarpeen, jotta remontti onnistuu ja talon arvo säilyy.
Alkuselvittelyssä tutkittavia kohteita ovat vesikatot, ullakkotila, ylimmän kerroksen vinot katto- ja yläpohjarakenteet, lattiarakenteet, ulkoseinät ja ikkunat, kellaritilat sekä asunnon märkätilat. Myös lämmitys-, vesijohto- ja ilmanvaihtojärjestelmien toimintakunto on tärkeää tuntea.
Vähitellen alkaa muodostua oikea käsitys kunnostustöiden tärkeysjärjestyksestä. Yksityiskohtainen tarkempi kuntotarkastus kannattaa aina antaa pätevän asiantuntijan suoritettavaksi.
Kuntotarkastus
Pätevä kuntotarkastaja tutkii talon ISO 9001 -sertifioidun laatujärjestelmän sekä alalla hyväksytyn KH 90–000394-suoritusohjeen mukaisesti. Ohjekortissa määritetään tarkastuksen tavoitteet, sisältö, laajuus, tarkastuksessa tehdyt mittaukset, raportointi ja kuntotarkastajan vastuu.
Tarkastaja laatii kuntotarkastuksesta kirjallisen raportin, jossa esitetään tarkastuksessa havaitut oleelliset vauriot, riskit, puutteet ja korjaustarpeet sekä suositukset ja toimenpide-ehdotukset. Kuntotarkastusraportti ei kuitenkaan ole korjaustyöselitys tai korjaussuunnitelma, eikä siihen sisälly kustannusarviota.
Kuntotarkastus tehdään pääosin pintapuolisilla havainnoilla, jollei rakenteiden laajemmista aukaisuista erikseen sovita. Omakotitalon kuntotarkastuksen hinta on kohteen ja paikkakunnan mukaan 800–1 500 euroa.
Kuntotutkimus
Kuntotarkastuksessa määritetään kohteet, joiden kunnon selvittäminen vaatii tarkempaa tutkimusta ja rakenteen avaamista. Silloin on kysymys kuntotutkimuksesta, jonka avulla selvitetään rakenteen alkuperäiset toteutustavat sekä mahdolliset ja piilevät mikrobikasvustot. Myös teknisten järjestelmien kunto on joskus selvitettävä tarkemman kuntotutkimuksen avulla.
Kuntotutkimuksen hinnat alkavat 300 eurosta ja päätyvät muutamaan tuhanteen euroon, mikäli tarvitaan useampia laboratoriokokeita ja putkistokuvauksia esimerkiksi sisäilman laadun selvittämiseen.
Vanhan omakotitalon arvon säilymisen ja ylläpidon tueksi kannattaa kuntotarkastuksen pohjalta teettää pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään rakennusteknisten korjausten ja mahdollisten jatkotutkimusten ajankohdat sekä arviot niiden kustannuksista. Taloteknisten järjestelmien (lämmitys-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmät) arvioidaan jäljellä oleva tekninen käyttöikä. Tämän PTS- suunnitelman hintahaaarukka kuntotarkastuksen jatkona teetettynä on 200–400 euroa.
Näin valmistaudut kuntotarkastukseen
- Älä tuuleta taloa ennen kuntotarkastusta äläkä sen aikana. Anna kuitenkin koneellisen ilmanvaihdon olla päällä.
- Pidä huoneiden ovet suljettuina.
- Siirrä suuret huonekalut pois seinien vierustoilta niin, että kaikkien seinien tarkastaminen on mahdollista. Raivaa myös lattiapinnat näkyville.
- Tyhjennä keittiön ja pesutilojen kaapit, joissa on vesi- tai viemärijohtoja.
- Huolehdi vesikaton, ryömintätilan ja ullakon turvallisesta tarkastettavuudesta.
- Älä kastele pesutilojen, kodinhoitohuoneen tai kurapisteen lattia- ja seinäpintoja vuorokauteen ennen tarkastusta.
- Puhdista märkätilojen lattiakaivot ja siirrä ammeen etulevy tai suihkuallas pois paikoiltaan.
- Varmista, että salaojaputkiston tarkastuskaivot ja purkupaikka ovat tarkastettavissa.
- Valmistaudu kuntotarkastajan haastatteluun ja esittämään hänelle muun muassa kaikki taloon liittyvät rakennuslupapaperit, tarkastuspöytäkirjat ja huoltokirjat.
- Lue kuntotarkastuksesta laadittu tilaajan ohje.
Lisätietoja: Pätevöityneiden kuntotarkastajien yhteystiedot löytyvät osoitteesta Kiinko.fi ja Fise.fi.
Lähde: Raksystems Anticimex
