Meidän Talo

Korjaa 1960-luvun talo oikein

Mainos
1960-luku oli matalan rakentamisen aikakautta. Katot tehtiin loivina, eivätkä niiden saumat oikein pitäneet vettä. Lättänätalot ovat potentiaalisia hometaloja.
Teksti Merja Halme
Kuvat Grafiikka Eric Leraillez

1. Miten talot perustettiin?

1960-lukuisessa RT-kortissa on matalaperustusohjeet, joissa on kaksi perusvaihtoehtoa: erillinen perusmuuri, joka toimii samalla anturana, ja 60–100 mm:n vahvuinen betonilaatta maata vasten ja reunapalkkiperustus (reunavahvistettu laatta). Sokkelina on yleisimmin 20–40 senttimetriä korkea valesokkelirakenne, jolloin lattian pohjarakenteet mineraalivilloineen ja ulkoseinän puurungon alajuoksu eristeineen ovat hyvin lähellä maanpinnan tasoa. Myös kellariperustuksia tehtiin ja tietysti edellisten vuosikymmenien peruna rossipohjia.

2. Millaisia riskejä laattaperustukseen liittyy?

Sokkeli-laattaperustuksessa laatan alla ei ole lämmöneristettä, koska RT-kortin ohjeen mukaan eriste asennettiin laatan päälle. Eristemateriaalina oli yleensä mineraalivilla. Tämä aiheuttaa sen, että jos laatan alla on hienojakoinen maa, jossa kapillaarinen kosteus pääsee imeytymään betonilaattaan, kosteus siirtyy siitä myös mineraalivillaan ja lattian alla oleviin puukoolauksiin.

Betonilaatan pintaan laitettiin kylmä- tai kylmä- ja kuumabitumisively. Kylmäsively on ollut hetkellinen ratkaisu kosteuden nousun estäjänä. Kylmä- ja kuumabitumisively on sen sijaan saattanut kestää kolmisenkymmentä vuotta. Näitä lattioita avattaessa on havaittu, että sivelyn läpi on usein päässyt kalkkia ja vettä. Näissä lattiarakenteissa on paljon vaurioita. Jos kotona on ummehtunut haju, pitää tällainen lattia ehdottomasti tutkia.

3. Entä valesokkeliin?

Valesokkelin tausta ei yleensä tuuletu. Siinä voi olla kiinni styroksilevy tai bituliittituulensuoja, jolloin ongelmia on odotettavissa, tai enemminkin niitä jo on. Yleensä pahimmat vauriot löytyvät talon nurkista, kun sadevesijärjestelmät eivät lisäksi ole toimineet ja syöksytorvesta purkautuvat sadevedet ovat päässeet kastelemaan niitä.

4. Onko kellareissa riskirakenteita?

Niissä on yleensä sisäpuolella eristeenä Tojax (tutummin Toja), joka on sementti-puulastulevy. Se on asennettu suoraan muotin sisäpuolelle, ja betoniseinä on valettu siihen kiinni. Pinnassa on rappaus, joten se näyttää betoniseinältä. Jos salaojat eivät toimi eikä ulkopuolella ole kunnollisia vedeneristyksiä, kosteus on päässyt betoniseinän läpi Tojax-levyyn, joka on homehtunut. Kellariseinässä voi olla eristeenä myös puurunkoon kiinnitetty mineraalivilla, joka voi olla kastunut aika päiviä sitten ja homeessa.

5. Onko muuta erityistä alapohjaan liittyvää?

Vesijohdot on voitu asentaa tuohon aikaan betonilaatan päällä olevan eristekerroksen tai jopa betonivalun sisään. Ellei niitä ole uusittu, ne vuotavat. Pattereiden lämpöjohdot ovat saattaneet kestää näihin päiviin, mutta niiden käyttöikä on nyt lopussa.

Lämpöjohdot saattavat kulkea myös lattian ulkoreunoilla, jolloin niiden lämpö lämmitti maaperää. Kun nämä putket uusitaan, on huolehdittava routaeristyksestä. Muutoin betonisokkeli katkeaa, ellei talo sijaitse routimattomalla soraharjulla. Ulkopuolisia routaeristyksiä 60-luvulla ei tehty.

Jos talossa on 70-luvulla yleisesti käytetty kaksoislaattaperustus, siinä voi olla mineraalivillaeriste laattojen välissä. Tällainen rakenne joudutaan yleensä purkamaan, jos talossa on sisäilmaongelmia.

6. Tehtiinkö taloihin salaojituksia?

Kyllä, aluksi tiiliputkilla. Myöhemmin vuosikymmenellä salaojituksessa käytettiin 80-millimetristä pehmeää, taipuisaa peltosalaojaputkea, jonka asentaminen suoralle pohjalle vaati melkoista huolellisuutta. Ne ovat maaperässä usein melkoisen lenkuralla. Salaojituksen toimivuus on lähes yhtä suuri ihme kuin joulupukin olemassaolo.

7. Millaiset olivat käytetyt ulkoseinärakenteet?

Yleinen ulkoverhous on vaakapaneelivuoraus. Sen alla on toisinaan tuuletusrako, toisinaan ei. Vaakapaneelin alla saattaa olla ilmarako, mutta seinä ei tuuletu kauttaaltaan.

Verhouksena voi olla myös osittain vaaka- ja osittain pystypanelointi.

Jonkin verran on käytetty myös muita julkisivumateriaaleja, muun muassa tiiltä ja asbestisementtikuitulevyä.

8. Mitä riskejä ulkoverhoukseen liittyy?

Jos verhouksena on vaaka- ja pystypaneelia sekaisin, tuuletus katkeaa siinä kohdin, missä panelointi vaihtuu pystyyn. Panelointi voi olla myös kiinni bituliittituulensuojalevyssä. Ulkoverhouksen alareunat ovat vaarassa homevaurioitua tai jo vaurioituneet sadeveden vaikutuksesta.

Verhouksen pitäisi pystyä estämään sadeveden pääsy seinärakenteeseen, ja toisaalta sen pitäisi kuivua sateettomina aikoina. Tässä ulkoverhouksessa ei missään nimessä pidä käyttää lateksimaalia vaan käsitellä se öljymaalilla. Kun julkisivu alkaa rapistua ja maalit irrota, se pitää ehdottomasti kunnostaa, jotta ulkoseinärakenne ei vaurioidu.

Tarkasta 1960-luvun talon riskikohdat

Katto


  • Peltikaton saumat vuotavat.

Savupiippu


  • Savupiippu on hatuttamatta.

  • Savupiipun pellitys falskaa.

Ulkoseinät


  • Seinärakenteesta puuttuvat tuuletusrako ja höyrynsulku.

Ikkunat


  • Ikkunoiden vesipeltien kiinnityskohdasta valuu vettä seinärakenteeseen.

  • Ikkunoiden yläpuolella ei ole korvausilmaventtiileitä.

Laattaperustus


  • Betonilaatan päällä on mineraalivillaeriste.

  • Mineraalivillaeriste on kahden betonilaatan välissä.

Katto


  • Peltikaton saumat vuotavat.

Vesikatto


  • Vesikatteen alla ei ole aluskatetta.

  • Tuuletusrako puuttuu vesikatteen alta.

Yläpohja


  • Yläpohjan eriste on kiinni vesikatteessa.

Syöksytorvet


  • Syöksytorvien alta puuttuvat kaivot tai vesikourut.

Pesutilat


  • Pesutiloissa ei ole vedeneristeitä.

Salaojitus


  • Salaojat ovat tukossa.

Kallistukset


  • Maanpinnat viettävät taloa kohti.

Putkistot


  • Lämpöputkien käyttöikä on lopussa.

  • Vesijohdot vuotavat.

Asiantuntija: tekniikan tohtori, ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen, Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot

Lisätietoja:

Hometalkoot.fi

Lue lisää:

Riskirakenne kuntoon: Koolatun lattian korjaus

Omakotitalon kuntotarkastus ja kuntotutkimus

Tunnista putkiremontin tarve

Julkaistu: 31.12.2012
Katso myös nämä