Viherpiha

Mitkä kasvit kukkivat mahdollisimman pitkään? Taimistoviljelijät paljastavat 9 suosikkiaan perennapenkkiin

Mitkä kasvit kukkivat mahdollisimman pitkään? Taimistoviljelijät paljastavat 9 suosikkiaan perennapenkkiin
Näyttävän puutarhan salaisuus ovat pitkään kukkivat kasvit. Taimistot esittelevät nyt perennasuosikkinsa, jotka kukkivat pitkään ja hartaasti. Löytyykö joukosta uusi silmänilo omalle pihallesi?
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto, Lehtikuva, Taimistot, Adobe Stock

Heidi Eriksson: ”Kerrottukukkainen isopäivänkakkara ’Fiona Coghill’ on kuin lumipallo”

Harjunpään taimisto, Karijoki, vyöhyke III

Alppiasteri

Alppiasteri on helppohoitoinen ja kestävä keskikesän perenna. Väreissä on, mistä valita: kukat ovat siniset, valkoiset tai vaaleanpunaiset.

Alppiasterin kukinnasta saat nauttia pitkään. Kumppaneiksi sopivat ensin keväällä matalat tulppaanit tai pikkusipulikasvit, muista perennoista vaikkapa punatähkä ja malva, jotka menestyvät samanlaisissa kasvupaikoissa kuin alppiasteri. Olen istuttanut pihaani alppiasteria myös pionien ja lemmikkien kanssa.

Aster alpinus käy perennapenkin reunaan ja kivikkokasviksi. Alppiasteri sietää kivikossa paahdettakin, kunhan sillä on riittävästi multaa, noin 20–30 senttiä. Varsinkin pitkinä paahdekausina syvemmästä mullasta on etua. Itse istutan alppiasterin kohopenkkiin.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 25–33 cm

Kukinta-aika: kesä-heinäkuu

Verikurjenpolvi

Geranium sanguineum ’Pink Pouffe’ kukkii kesäkuun lopusta elokuuhun, joskus syyskuuhunkin asti. Monista muista verikurjenkurjenpolven lajikkeista poiketen tämä vaaleanpunainen kaunotar kasvaa tiiviinä ja matalana.

Helppohoitoisella ’Pink Pouffe’ -lajikkeella on lehdissään hieno, leiskuva syysväri, kuten muillakin verikurjenpolvilla. Istutan sen näkyvälle paikalle kohopenkkiin ja katan kasvualustan sorakerroksella.

Runsaimmin ’Pink Pouffe’ kukkii aurinkoisella ja lämpimällä paikalla. Käytän lajiketta maanpeittona korkeampien perennojen, kuten maksaruohojen, juurella. Vaaleanpunakukkainen komeamaksaruoho ’Matrona’ sopii hyvin sen kumppaniksi.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 10–15 cm

Kukinta-aika: kesä-elokuu

Isopäivänkakkara

Kerrottukukkainen isopäivänkakkara ’Fiona Coghill’ on kuin lumipallo. Runsaslehtisen ja puhtaanvalkoisen kukan keskellä on hiukan limeä. ’Fiona Coghillin’ kanssa on maltettava, sillä lajike ei ole heti loistossaan, mutta parin kolmen vuoden kuluttua siitä tulee todella näyttävä.

’Fiona Coghill’ aukaisee kukkansa vähitellen, joten puutarhassa on hauska seurata, kun kukat tuuhettuvat ja tulevat pyöreämmiksi. Kun elokuun illat alkavat pimentyä, ne näkyvät hyvin. Kestävä Leucanthemum x superbum toimii hyvin leikkokukkana.

Istuta isopäivänkakkara aurinkoiseen, läpäisevään kohopenkkiin. Kun muotoilet penkin, katso, ettei siihen jää kuoppia, joissa seisoisi vettä talvella. Pyöreä kukka on hauska pari ritarinkannukselle, malvalle, malvikille ja punatähkälle.

Valon tarve: aurinkoinen

Korkeus: 70 cm

Kukinta-aika: heinä-elokuu

Axel Kroschel: ”Tarha-alpi on puutarhan jokapaikanhöylä, jota eivät vaivaa härmä tai tuholaiset”

Torniolaakson taimitarha, Tornio, vyöhyke VI

Aasiankullero

Kestävä aasiankullero on täällä pohjoisessakin yleinen, luonnon niittyjen kasvi. Luonnonvaraiset kullerot kasvavat lehdoissa, purojen ja jokien rannoilla ja tunturikoivikoissa. Oranssinkeltaiset kerrannaiset kukat ovat isot ja huomiota herättävän kauniit.

Trollius asiaticus viihtyy kosteassa, aurinkoisessa ja ravinteikkaassa maassa, mutta pärjää savisessakin maaperässä. Älä istuta sitä kuivaan, eteläiseen tai läntiseen hiekkarinteeseen. Kullero sopii luonnollisiin istutuksiin puron tai lammen reunalle ja puutarhan käytävien reunoille. Samanlaisissa kosteissa paikoissa viihtyvät rentukka, metsäkurjenpolvi ja lehtosinilatva. Meillä aasiankullero kasvaa narsissivuokon ja morsiusleinikin kanssa perennapenkissä.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 80–90 cm

Kukinta-aika: touko-kesäkuu

Tarha-alpi

Sitkeä tarha-alpi kukkii Pohjois-Suomessakin koko heinäkuun. Se tekee näyttävät, keltaiset kukat. Keltainen saa minut hyvälle tuulelle! Ja onhan kestävä ja helppohoitoinen tarha-alpi todellinen puutarhan jokapaikanhöylä, jota eivät vaivaa edes härmä tai tuholaiset.

Lysimachia punctata pitää aurinkoisesta, humuspitoisesta ja kosteahkosta maasta. Istuttaisin tarha-alpia omaksi ryhmäkseen isolle alueelle ja englantilaistyyliseen cottage garden -perennapenkkiin. Kavereiksi valitsisin pinkkejä tai siniviolettikukkaisia perennoja, kuten myöhemmin kukkivia kurjenpolvia. Pariksi sopivat hyvin myös jättipoimulehti limenvihreine kukkineen, kiinanpioni ’Wladyslawa’ ja muut pionilajikkeet, joilla on yksinkertaiset kukat.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 60–70 cm

Kukinta-aika: heinäkuu

Täpläleimu

Pohjois-Amerikan preerioilta kotoisin oleva täpläleimu ’Snowdon’ kukkii pitkään pohjoisessakin. Se tekee runsaat, valkoiset kukinnot. Nimensä täpläleimu on saanut punertavapilkkuisista varsistaan. Täpläleimu on syysleimua kestävämpi ja vaivattomampi perenna, jossa on harvoin härmää.

Istuttaisin täpläleimua niittymäisiin ryhmiin koristeheinien ja astereiden sekaan runsasraveinteiseen ja -multaiseen maahan. Phlox maculata ’Snowdon’ sopii klassisiin perennapenkkeihin värikkäiden syysleimujen ja myöhään kukkivien päivänliljojen miniatyyrilajikkeiden kanssa. Kaveriksi sopivat jaloangervot, kuten ’Amethyst’. Täpläleimua kannattaa lannoittaa keväällä kompostilla tai kanankakalla.

Valon tarve: aurinkoinen

Korkeus: 80–100 cm

Kukinta-aika: elokuu

Mari Tigerstedt: ”Helppohoitoinen tarhaiiso houkuttelee perhosia ja pörriäisiä”

Mustila Puutarha, Elimäki, vyöhyke III

Tarhaiiso

Liilakukkainen ja tanakka tarhaiiso ’Black Adder’ on kuin iso laventeli. Agastache-risteymä tuoksuu anikselta. Pitkän varren päässä oleva huiskumainen kukinto muistuttaa hauskasti pulloharjaa. Tarhaiiso kukkii syyskuulle, jopa lokakuun alkuun. Helppohoitoinen perenna houkuttelee perhosia ja pörriäisiä.

Istuta tarhaiiso aurinkoiseen paikkaan, läpäisevään ja ravinteikkaaseen maahan. Itse kokeilin sitä puolivarjossa, mutta siellä kasvi ei menesty. Käytä korkeaa perennaa istutusryhmässä taustalla tai keskellä. Istuta kaveriksi koristeheiniä, jättiverbenaa ja jalokurjenpolvi ’Rozannea’. Itselläni seurana ovat kaunopunahattu ’White Swan’ ja ’Magnus’. Kaunislehtinen tarhaiiso on näyttävä myös omana ryhmänään.

Valon tarve: aurinkoinen

Korkeus: 60–90 cm

Kukinta-aika: heinä-syyskuu

Komeamaksaruoho

Komeamaksaruoho ’Herbstfreude’ on kestävä perenna, joka kukkii pitkälle syksyyn. Sen tunnistaa marjapuuronpunaisista kukinnoista.

’Herbstfreude’ on mehevine, paksuine lehtineen ikisuosikkini. Se on kaunis läpi kasvukauden, jopa talventörröttäjänä ja nuppuisena, ennen kuin kukat aukeavat. Käytän ’Herbstfreudea’ silloin leikkona. Siksi sitä pitääkin olla pihassani paljon! Sedum-lajike toimii myös ruukussa terassilla ja parvekkeella.

Istuttaisin ’Herbstfreuden’ kivikkoryhmiin syvänvihreiden havujen ja muiden maksaruohojen, kuten ’Matronan’, joukkoon. Lajike tuo isojen kivien muodot kivasti esiin. ’Herbstfreude’ vaatii multaa enemmän kuin matalammat maksaruohot, ainakin 30 senttiä.

Valon tarve: auringosta puoliaurinkoon

Korkeus: 30–50 cm

Kukinta-aika: heinä-lokakuu

Jalokurjenpolvi

Jalokurjenpolvi ’Rozannen’ runsaat, siniset kukinnot muodostavat valtavan kukkameren. Lajike on saanut nimensä englantilaiselta eläkeläisrouvalta, joka löysi sen puutarhastaan. ’Rozanne’ julkaistiin vuonna 2000 Chelsea Flower Show’ssa.

Näyttävät kurjenpolvet ovat hyviä maanpeitekasveja, sillä ne kasvavat tuuheina ja peittävinä mättäinä, joten niillä saa nopeasti hyvännäköisen istutuksen.

Istuta Geranium-lajike mieluiten rauhalliselle kasvupaikalle. Parhaiten se viihtyy läpäisevässä maassa. Olen huomannut, että hennon kasvin kanssa pitää varoa, ettei huitele sitä vahingossa kasteluletkulla. Uskollisesti kukkiva ’Rozanne’ on upea niin perennapenkissä kuin ruukkuryhmässä parvekkeellakin.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 30 cm

Kukinta-aika: kesä-elokuu

Juttua muokattu 23.4.2020 klo 15.50: Tornion virheellisesti merkattu kasvuvyöhyke korjattiin.

Julkaistu: 20.4.2020
3 kommenttia