Viherpiha

Parhaat vinkit kasvinsuojeluun

Parhaat vinkit kasvinsuojeluun

Kasvitaudit, tuholaiset ja rikkaruohot on syytä torjua ajoissa. Luonnonmukainen kasvinsuojelu auttaa vaurioiden ennaltaehkäisyssä.
Teksti Anna Aho
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto, Kirsi Salovaara
Mainos

Hyvä tietää kasvinsuojelusta


  • Pihan kasvustoja kannattaa tutkia säännöllisesti. Ajoissa tehdyt havainnot tuholaisista ja taudeista helpottavat torjuntaa. Viitseliäs tarhuri pitää myös kirjaa tuholaisesiintymistä ja käyttämistään torjuntakeinoista.

  • Kasvit sietävät tuhoja parhaiten, kun ne ovat hyvässä kunnossa. Tasapainoinen lannoitus ja sopiva kosteus varmistavat kasvin terveyden. Liiallinen tai liian vähäinen lannoitus ja kosteus aiheuttavat hankaluuksia.

  • Karkotekasvit eksyttävät tuoksullaan tuholaisia pois niiden ravintokasveista. Istuta selleriä, salviaa, sipuleita, samettikukkaa ja koristekrassia sinne tänne puutarhaan. Houkutuskasvit puolestaan keräävät itseensä haitallisia tuholaisia. Perhostoukat hakeutuvat kaalimaan laidalle istutettuun kiinankaaliin ja sepäntoukat eli juurimadot halkaistuihin perunanpuolikkaisiin.

  • Puutarhassa kannattaa suosia pikkulintujen, pöllöjen, sammakoiden, siilien, päästäisten ja lepakoiden viihtymistä. Ripusta tiaispönttöjä ja järjestä pikkulinnuille juomapaikka ja talviruokinta. Rakenna siilille talvipesä ja sammakoille pieni lammikko.

Ennaltaehkäisy

Kasvimaalla viljelykierto on yksi tärkeimmistä keinoista kasvitautien ja -tuholaisten ennaltaehkäisyssä. Se auttaa esimerkiksi sipuli-, porkkana- ja kaalikärpäsen torjunnassa. Se on myös hyvä tapa hoitaa maan ravinnetaloutta. Kierrossa vuorottelevat syvä- ja matalajuuriset kasvit. Voit jakaa maan lohkoihin ja vaihtaa kasviryhmien paikkaa vuosittain. Jos samaa kasvia viljellään vuodesta toiseen samalla paikalla, tuholaisten ja tautien määrä lisääntyy.

Terveiden kasvien ja siementen käyttö on parasta tautien ja tuholaisten ennaltaehkäisyä. Kun ostat taimia, kiinnitä huomiota lehtiin. Terveessä taimessa ei ole lehtivikoja tai muunnoksia. Lehtiä voi katsoa vaikka valoa vasten. Sakkaumat, laikut ja mustumat kielivät ensimmäisistä oireista. Tarkista myös kasvin tyvi ja nestejännitys. Astiataimien ruukku kannattaa ottaa pois ja tutkia juuristo. Terve juuristo on vaalea. Puuvartisten kasvien juuripaakun mukana voi tulla helposti rikkakasveja. Tutkaile paakkua ja nypi kaikki näkyvät rikkakasvit pois jo ostopaikalla. Hyväkuntoinen maa luo parhaat edellytykset kasvien terveydelle ja hyvinvoinnille. Ojita maa ja huolehdi sen kuohkeudesta. Lannoita kompostilla ja eloperäisillä lannoitteilla. Ne edistävät maan pieneliötoimintaa. Käytä erilaisia kasvikatteita, kuten ruoho-, oksa- tai olkisilppua. Kate tasoittaa maan lämpötilaa ja kosteusoloja.

Kasvitautien torjunta

Maassa elävien kasvitautien torjuntaan on olemassa biologisia suojeluaineita, kuten esimerkiksi Mycostop, Prestop ja Juurten Ystävä. Ne sisältävät jauhemaista sienirihmastoa, joka syrjäyttää taudinaiheuttajasienet maasta. Kymmenen grammaa jauhetta sekoitetaan litraan vettä ja seos ruiskutetaan maahan kasvien tyvelle. Seoksen voi levittää myös kastelukannulla. Puolukkamehu on oivallinen aine kasvien härmän torjuntaan. Härmä on sienitauti, joka näkyy lehtien pinnalla harmaana tai valkoisena jauhomaisena rihmastona. Melkein jokaisella kasvilla on oma härmälajinsa. Pahaksi päässyt härmä heikentää kasvien kasvua ja viljelykasvien satoa. Kun ensimmäisiä oireita näkyy, tee ruiskutus. Survo puolukat, siivilöi pois hedelmäliha ja siemenet. Tee seos, johon laitat puolet puolukkamehua ja puolet vettä. Ruiskuta seos kasvin lehdille ja uusi käsittely 1–2 viikon välein. Puolukkamehulla on todettu olevan myös antibioottivaikutusta eli se saattaa jopa hieman parantaa. Leikkaa puista ja pensaista kuolleet ja vioittuneet oksat pois säännöllisesti. Silloin lahottajasienet eivät pääse iskeytymään kasveihin. Käytä vain tarkistettuja ja sertifioituja siemenperunoita ja siemeniä. Perunarutto on maailmanlaajuisesti perunan tuhoisin tauti. Suomessa se saa aikaan paikallisia tuhoja vuosittain. Suosi viljelykiertoa ja rutonkestäviä lajikkeita, kuten ’Idole’, ’Appel’, ’Suvi’ ja ’Matilda’.

Tuholaisten torjunta

Puutarhan tuholaisia voidaan torjua mekaanisesti. Esimerkiksi porkkanakylvöksen päälle levitetty ja huolellisesti reunoista kiinnitetty harso estää porkkanakärpäsiä munimasta porkkanoiden tyvelle. Se estää myös porkkanakemppien ja peltoluteiden pääsyn porkkanakasvustoon. Runkosuojat ja verkot ehkäisevät puolestaan jänisten, rusakoiden ja myyrien tuhoja. Etanoille voi tehdä mekaanisen ansan laakeasta astiasta, joka upotetaan maahan niin, että reuna jää maan tasalle. Astia täytetään oluella, joka houkuttelee etanat luokseen, ja ne hukkuvat. Sepän toukkia eli juurimatoja voi pyydystää halkaistuilla perunanpuolikkailla. Feromoniansa on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi torjuntamuoto. Ansoja löytyy valtava määrä eri tuholaisille. Harrastajatarhuri voi torjua feromoniansan avulla omenakääriäisen tuhoja. Feromonipanos kiinnitetään siniseen liimapaperiin. Telttamainen ansa ripustetaan mihin tahansa puuhun, joka on noin kymmenen metrin etäisyydellä omenapuista. Oikea hetki on heti omenan kukinnan jälkeen, kun omenakääriäisen häälento on alkamassa. Jos kääriäinen munii raakileiden tyvelle, toukat kaivautuvat raakileisiin ja omenasato tuhoutuu. Feromoniansa houkuttelee omenakääriäiskoiraita. Jos koiraat kuolevat, parittelua ei tapahdu eikä siten myöskään munintaa. Feromonia riittää moneksi viikoksi, liimaliuskat kannattaa vaihtaa viikoittain. Nokkosvesi on luonnonmukainen aine kirvojen ja muiden ohutkuoristen tuholaisten torjuntaan. Hyötykasviyhdistyksen ohjeen mukaan siihen tarvitaan kilo tuoreita tai 250 grammaa kuivattuja nokkosia. Niiden päälle kaadetaan 5 litraa 20-asteista vettä ja annetaan seistä vuorokausi. Nokkoset siivilöidään pois eikä nestettä laimenneta. Nokkosvesi toimii myös typpilannoitteena. Biologinen torjunta tarkoittaa erilaisten petopunkkien ja sukkulamatovalmisteiden käyttöä tuholaisten torjuntaan. Tuotteita voi ostaa esimerkiksi Biotus Oy:n verkkosivuilta. Mansikkapunkki aiheuttaa loppukesällä lehtien suppuisuutta, kasvin kuivettumista ja näivettymistä. Heti, kun vioitusta näkyy siellä täällä, kannattaa mansikkakasvustoon levittää ripsiäispetopunkkeja. Ne syövät myös vihannespunkkeja, jotka aiheuttavat mansikoissa pilkullisuutta ja heikentynyttä kasvua. Kasvihuoneessa mellastavan vihannespunkin torjuntaan sopivat ansaripetopunkit. Sukkulamadot puolestaan tehoavat maassa eläviin korvakärsäkkään toukkiin, jotka vioittavat mansikan juuristoa.

Asiantuntija: Kasvinsuojeluseuran puheenjohtaja Pertti Rajala

Lue lisää

Aloita puutarhan tuholaisten torjunta jo alkukesällä

Perusta ekologinen puutarha - 24 vinkkiä

Eläinopas: pihan kutsumattomat tuholaiset

Julkaistu: 27.5.2015
Katso myös nämä