Viherpiha

Eläinopas: Pihan kutsumattomat tuholaiset

Eläinopas: Pihan kutsumattomat tuholaiset

Kirvoille, luteille, kotiloille ja muille tuholaisille maistuvat pihan kasvit ja puut.
Teksti Antti Koli
Kuvat Antti Koli
Mainos

Marjalude

Tuntomerkit: Reilun sentin mittainen, viherpunaruskea lude. Lievästi karvainen. Raidalliset tuntosarvet.

Esiintyminen: Esiintyy metsän läheisyydessä, ei peltojen keskellä tai taajamissa. Luultavasti elää koko maassa.

Lisääntyminen: Munii keväällä, kellertävänkirjavat toukat kasvavat kesän ja aikuistuvat elokuussa. Talvehtii aikuisena.

Ravinto: Imee marjoja, kukkapohjia ja ehkä myös hyönteisiä.

Puutarhassa: Saattaa vioittaa vadelmia, mansikoita, päärynöitä ja mesimarjaa. Puolustautuu erittämällä pahanhajuista nestettä. Torjunta harsoilla, hyönteisimurilla tai niittämällä peltosauniot.

Kirvat

Tuntomerkit: Monta lajia. Niillä on kaksi putkea selässä, toisinaan siivet. Väri yleensä vihreä tai musta.

Esiintyminen: Koko maassa. Useimmiten kullakin kasvilajilla on omat kirvalajinsa.

Lisääntyminen: Paljon ja nopeasti. Lisääntyminen talvimunilla ja myös poikasia synnyttäen. Voi paritella tai olla parittelematta lisääntyäkseen.

Ravinto: Juo imukärsällään kasvien nesteitä johtosolukosta.

Puutarhassa: Kirvojen vioittamat kasvit kuivuvat ja kasvu hidastuu. Torjunta mm. mäntysuopaliuoksella tai pyretriinillä.

Puuntuhooja

Tuntomerkit: Punertava, jopa 10 cm pitkä toukka. Haisee etikan tai tärpätin tapaan. Aikuinen harmaa ja piilotteleva yöperhonen.

Esiintyminen: Miltei koko maassa metsissä, puistoissa ja pihoilla.

Lisääntyminen: Munii heikon mutta elävän puun kuoren alle satoja munia. Toukan kehitys kestää jopa neljä vuotta. Kotelovaiheen pituus on 2–6 viikkoa.

Ravinto: Toukka syö lehtipuita, kuten raitaa, omenapuuta, haapaa ja leppää.

Puutarhassa: Oksat saattavat romahtaa tai puu katketa liiallisen syömisen seurauksena. Pahasti vioittuneet puut on syytä kaataa.

Kultakuoriainen

Tuntomerkit: Vihreän kiiltävä kovakuoriainen. Pituus noin 2 cm. Värityksessä voi olla sinertävää, punertavaa tai harmaata.

Esiintyminen: Lähes koko maassa muun muassa niityillä ja pihoilla. Lentää eniten keväällä.

Lisääntyminen: Munat mätänevässä aineksessa, kuten lahopuussa. Toukka syö myös muun muassa juuria ja kompostia ja elää noin kaksi vuotta ennen koteloitumista.

Ravinto: Syö etenkin putkikasvien terälehtiä ja siitepölyä. Tavataan myös esimerkiksi pajujen, ruusujen ja ohdakkeiden kukilla.

Puutarhassa: Toisinaan runsas. Aikuiset voi nyppiä pois kukista.

Tuomenkehrääjäkoi

Tuntomerkit: Toukka verhoaa tuomet seittimäiseen huntuun. Aikuinen hoikka. Vaaleat siivet, joissa mustia täpliä.

Esiintyminen: Metsärajaan saakka pohjoisessa.

Lisääntyminen: Munii loppukesällä munaryhmiä, toukat elävät keväällä ja kesällä, aikuisia elokuussa.

Ravinto: Toukat syövät seitin suojissa tuomista lehdet.

Puutarhassa: Tuomet selviytyvät lehtikadosta, paitsi jos toukkia on runsaasti peräkkäisinä vuosina. Vesiruiskutus saattaa riittää torjuntaan.

Lehtokotilo

Tuntomerkit: Tummanruskea, miltei musta, jopa 2,5 cm pitkä kotilo. Vahva ruskea kalkkikuori.

Esiintyminen: Etelä-Suomessa, runsastunut viime vuosina. Pitää sateesta ja kosteudesta.

Lisääntyminen: Molemmat sukupuolet samassa yksilössä. Munii kahden viikon välein, joten leviää nopeasti.

Ravinto: Raapii lehtien pintaa ja syö niihin reikiä. Syö myös kuolleita eläimiä, jopa omaa lajiaan sekä ulostetta.

Puutarhassa: Tuholainen, pilaa kasvit ja vähentää satoa. Torjunta esimerkiksi keräämällä tai lauta-ansalla – maahan laitetulla laudalla, jonka alle kotilot kerääntyvät.

Lue lisää:

Houkuttele linnut pöntöillä pihaan

Aloita puutarhan tuholaisten torjunta jo alkukesällä

Vinkkejä ekologisen puutarhan perustamiseen

Julkaistu: 14.8.2014
Katso myös nämä