Viherpiha

Ohjeet perennojen jakamiseen

Kun kukkapenkki käy ahtaaksi, on aika tarttua lapioon. Perennojen jakaminen kannattaa tehdä alkusyksystä, niin kasvit ehtivät juurtua ennen maan routaantumista.
Teksti Leena Raivio, ViherPiha
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto
Mainos

Miksi perennoja jaetaan?

Suurin osa perennoista vaatii säännöllistä jakamista voidakseen hyvin. Jakaminen on usein tarpeen silloin, kun kasvusto on liian tiivis. Liian tiivis kasvusto voi altistua kasvitaudeille. Myös kasvin ränsistyminen ja kukinnan loppuminen voi olla merkki siitä, että se on aika jakaa.

Rikkaruohot voivat olla yksi syy jakaa kasvi. Syväjuurisia, monivuotisia rikkaruohoja ei aina saa pois nostamatta koko kasvia ylös juurineen. Kun kasvi jaetaan, multapaakkuihin ei saa jäädä rikkaruohojen juuria.

Jos kasvi on istutettu paikkaan, missä se ei menesty, se kannattaa siirtää. Samalla se on helppo jakaa. Jakaminen on myös keino saada edullisesti lisää taimia.

Jotkut kasvit kuitenkin tarvitsevat ehdottoman kasvurauhan, eikä niitä pidä jakaa. Jos ne jaetaan tai siirretään, ne taantuvat. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa mooseksenpalavapensas, kultatyräkki, isokokoiset maksaruohot ja pionit.

Milloin perennat jaetaan?

Kukinta määrää ajankohdan. Loppukesän kukkijat jaetaan keväällä tai alkukesällä. Taimen koosta riippuen ne saattavat kukkia jo samana syksynä. Esimerkiksi nauhukset kannattaa jakaa jo toukokuussa, kun versot nousevat. Kun kasvusto on pieni, kasvi vahingoittuu vähemmän. Kuunliljakin jaetaan keväällä, kun verso on vasta tötterönä.

Keväällä ja alkukesällä kukkivat kasvit jaetaan loppukesällä tai syksyn alussa, jotta ne ehtivät juurtua ja hieman kasvaakin. Ne kukkivat seuraavana vuonna.

Kastele kasvit edellisenä päivänä ennen jakamista, ellei ole satanut kunnolla. Paras sää on pilvinen, tyyni ja kostea. Kasvien kannalta tihkusade on erinomainen.

Aurinkoinen ja tuulinen sää on pahin yhdistelmä, sillä juuret kuivuvat helposti. Suojaa ne kuivumiselta esimerkiksi pressulla. Haihduttamisen vähentämiseksi leikkaa jakotaimien versoista tai lehdistä puolet pois.

Kuinka usein perennat jaetaan?

Jakamisen tarve riippuu kasvilajista ja siitä, miten kasvi on kasvanut.

Kolmen–viiden vuoden välein jaetaan runsaasti versovat, aggressiivisesti leviävät tai keskeltä ränsistyvät kasvit. Näitä usein jaettavia ovat esimerkiksi tulikellukka, kurjenmiekat, useimmat esikot, päivänliljat ja kevätvuohenjuuri.

Harvoin, mutta säännöllisesti 5–10 vuoden välein jaetaan esimerkiksi jalopähkämö, liljat, hirvenjuuri, nukkapähkämö, tarhapiisku ja jaloangervot.

Näin onnistuu perennojen jakaminen

1. Irrota juuret maasta pistelemällä lapiolla kauttaaltaan juuripaakun ympäri. 2. Kampea kasvi maasta isona paakkuna mahdollisimman ehjin juurin. 3. Jaa juuripaakku terävällä lapiolla, jotta leikkauspinnasta tulee mahdollisimman ehjä. Varmista, että jokaiseen jako-osaan jää juuria ja lehtiruusuke. Löyhäjuuristen kasvien paakut voi hajottaa käsin.  4. Puhdista juuripaakut kuolleista kasvinosista ja muiden kasvien taimista ennen istutusta. Perkaa myös juurten sekaan kietoutuneet juolavehnän ja muiden monivuotisten rikkakasvien juurenkappaleet tarkasti pois.

Asiantuntija: puutarhuri-miljöösuunnittelija, viheralan kouluttaja Stina Viljakainen, Keudan aikuisopisto

Lue lisää:

Kääpiökurjenmiekan jakaminen

Päivänliljan jakaminen

Hopeahärkin jakaminen

Julkaistu: 15.1.2015
Katso myös nämä