Meillä tunnetuin kiinanlaikkuköynnöksen lajike on ’Annikki’, jota suositellaan III-vyöhykkeelle saakka. Lajike on vihreälehtinen ja yksikotinen eli itsepölytteinen.
Koristekasvina käytetty laikkuköynnös on hedekasvi. Sen lehdissä on valkoisia laikkuja, jotka punertuvat kesän mittaan.
Laikkuköynnösten makeat hedelmät ovat sileitä ja pieniä, usein vain parisenttisiä. Hedelmät syödään kuorineen. Vaikka sadon määrä jäisikin pieneksi, koristeellinen köynnös ilahduttaa lehtipeittona pergolan ja säleikön yllä.
Näin onnistut minikiivin kasvatuksessa
Maa
Multava, paksu, hyvin ojitettu ja hikevä. pH 5–6,5.
Valo ja paikka
Aurinkoinen pergola, seinusta tai säleikkö. Arat ja myöhäiset lajikkeet vaativat lämpimän ja suojaisan paikan. Koristekasvin eli laikkuköynnöksen voi istuttaa myös puolivarjoon.
Pölytys
Kaksikotiset lajikkeet vaativat pölyttäjän. Kukinta ajoittuu kesäkuulle.
Istutus
Istuta taimet noin metrin välein touko-syyskuussa. Arat lajikkeet kannattaa istuttaa keväällä tai alkukesällä.
Tuenta
Vaatii tuen, johon voi kiertyä. Useimmat lajikkeet ovat reheviä, joten ne tukahduttavat puun helposti.
Suojaaminen
Aran lajikkeen suojaamiseen kannattaa panostaa ensimmäisinä vuosina. Jos taimi lähtee lämpimällä seinustalla aikaisin kasvuun, hallasuojauksesta on etua.
Lannoitus
Kohtuullinen typpilannoitus, sillä köynnös kasvaa voimakkaasti. Annostele typpipitoinen ravinne heti keväällä kasvun alkaessa.
Leikkaaminen
Koristekasvin voi antaa kasvaa vapaasti, mutta leikkaaminen parantaa satoa. Japaninlaikkuköynnöksen vuosikasvu kärsii helposti talvivaurioista. Kuivuneita versoja voi leikata koska tahansa.
Lisäys
Taivukaslisäys on helpoin ja varmin tapa. Puutuneet pistokkaat leikataan talvella ja puutumattomat kesällä. Myös siemenlisäys onnistuu.
Sato
Satoikään tulo vaihtelee. Yleensä sato alkaa 3–4 vuoden kuluttua istutuksesta. Lähes kaikilla lajikkeilla kypsät marjat ovat vihreitä. Sato karisee herkästi.
