Humala: hoito ja kasvatus
Humalan kasvupaikka
Aurinkoinen–puolivarjoinen. Eniten käpyjä auringossa. Suora auringonpaahde ja kuivuus altistavat tuholle, kuten kirvoille, vihannespunkeille, humalayökkösen toukille ja härmälle.
Humalaköynnöksen tuenta
Tarvitsee tuen, koska kasvaa 4–6-metriseksi köynnökseksi. Sopivia ovat sisalnarut, säleikkö tai humalasalot.
Humalalle sopiva maa
Syvämultainen 50–70 sentin syvyinen kasvualusta, kostea, keskiravinteinen tai vahva maa. Savimaa ei sovi humalalle.
Humalan kasvuvyöhyke
I–VII (VIII).
Humalan taimiväli
60–100 cm.
Humalan kasvatus
Leikkaa kuivat versot maata myöten viimeistään keväällä. Kastele kuivana kesänä. Lannoita keväällä ja syksyllä. Jos ötökät iskevät, köynnöstä voi suihkutella kylmällä vedellä aamuin illoin tai yleistorjunta-aineella.
Humalan käyttö
Nuoret versot parsan tavoin keitettynä. Kuivat emikävyt oluen maustamiseen. Humalan kävyistä voi tehdä tyynyntäytteen, jonka sanotaan auttavan unentuloa. Yrttilääkinnässä samaan tarkoitukseen on valmistettu teetä tai uutetta. Varsista voi punoa kransseja. Ennen aikaan humalan kuitua on käytetty köysiin ja kankaisiin.
Erityistä
Humala on kaksikotinen kasvi, emi- ja hedekukat ovat eri yksilöissä. Emikasveihin tulee käpymäinen hedelmä. Suomessa on lukematon määrä vanhoja humalakantoja, joten oluen maustamiseen on mahdollista löytää paljon erilaisia makuvivahteita.
