Lehtikirvat – tunnista ja torju
Tuntomerkit
- Suomessa esiintyy yli 300 lehtikirvalajia (Aphididae). Ne ovat 2–4-millisiä, soikean pyöreitä. Väritys vaihtelee. Kirvoilla on siivellisiä ja siivettömiä muotoja.
- Toukat muistuttavat aikuisia, mutta ovat pienempiä. Aikuistuneiden toukkien vaaleita, kuihtuneita nahkoja näkyy lehdillä.
- Kirvat erittävät mesikastetta eli sokeripitoista ulostetta, joka tahraa.
Tarkkailu
- Kirvoja on erityisesti lehden alapinnalla ja lehtiruodin tyvessä. Jotkut lajit viihtyvät varren tyvessä.
- Etsi puuvartisten kasvien oksista ja silmujen läheltä kirvojen kiiltävän mustia ja millinsuuruisia, soikeita talvimunia.
Vaarassa ovat
- Hedelmä- ja marjapensaat, ruusut, koristepensaat ja -puut sekä perennat ja kesäkukat.
- Merkittävää vioitusta myös salaatilla, kurkulla, tomaatilla, herneellä ja pavulla.
Näin vahingot ilmenevät
- Lehdet nuutuvat ja niiden väri muuttuu.
- Lehdet kupruilevat ja kääriytyvät.
- Kirvat voivat levittää kasviviruksia.
Ennaltaehkäisy
- Tarkasta jokainen uusi kasvi suurennuslasilla.
Suositeltavat torjuntamenetelmät
- Ruiskuta lehtipuut ja -pensaat kevätruiskutteella huhtikuun lopulla ennen silmujen avautumista. Valmiste on parafiini tai rapsiöljyä, jonka muodostama kelmu tukahduttaa talvimunat.
- Pensaiden ja puiden lajirunsaus lisää kirvojen luontaisia vihollisia.
- Ripusta tiaispönttöjä. Tiaiset syövät suuret määrät hyönteisiä.
- Pyretriinipohjaiset hyönteissumutteet tehoavat kirvoihin kesällä.
- Voit ruiskuttaa lehdille 1–2-prosenttista mäntysuopaliuosta kahden viikon välein. Ruiskuta myös alapinnoille, jotta liuos osuu hyönteiseen.
- Viher- ja kasvihuoneissa voi käyttää biologisia torjuntaeliöitä, kuten kirvasääskiä.
