Lehtikirvat
Lehtikirvat ovat yleisiä eri lehtipuilla ja -pensailla, joiden oksilla ne aloittavat elinkiertonsa talvimunina. Toukokuussa munien kuoriuduttua toukat kasvavat ja lisääntyvät. Kesäkuun alussa kehittyvät siivekkäät naaraat. Lehtikirvat vaihtavat talvi-isäntäkasvinsa kesäisäntäkasviin, joka voi olla myös ruohomainen laji. Kesän lopulla kirvat palaavat talvi-isäntäkasvilleen, jolloin kehittyy myös siivellisiä koiraita. Naaraat munivat talvimunat jälleen puuvartisten kasvien oksille ja kuolevat.
Tuntomerkit
- Lehtikirvat ovat pieniä parin millin pituisia joko siivellisiä tai siivettömiä hyönteisiä.
- Lehtikirvoilla on imevät suuosat, pitkät tuntosarvet ja raajat.
- Väritykseltään lehtikirvat ovat usein vihreitä tai keltaisia, mutta tummiakin lajeja on luonnossa.
Vioitus
- Kesän lopulla kirvoista on lähinnä esteettistä haittaa, kun ne ulostavat sokeripitoista mesikastetta. Jos esimerkiksi autoa säilytetään puun alla, se tahriintuu pahoin mesikasteesta.
- Itse puulle kirvoista ei useinkaan ole haittaa. Pienet ja heikentyneet pensaat voivat kärsiä, jos kirvoja on runsaasti.
Torjunta
- Useimmiten lehtikirvojen torjunta on helppoa. Loppukevään kanta saadaan pidettyä kurissa kevätruiskutuksella. Se käy kaikille lehtipuille ja -pensaille.
- Mikäli kesällä ilmenee kirvoja häiritsevästi, niitä voi ruiskuttaa mäntysuopaliuoksella parin viikon välein.
Havukirvat
Havukirvat viihtyvät etenkin kuusiaidoissa, joissa taimia on runsaasti. Niillä on monimutkainen elämänkierto. Ne siirtyvät kuuselta lehtikuuselle ja päinvastoin. Iso- ja pikkuhavukirva ovat kuusella ja lehtikuusella yleisiä tuholaisia.
Tuntomerkit
- Havukirvat ovat 1–2 millin pituisia, vihertäviä hyönteisiä.
- Havukirvat aiheuttavat käpymäisiä äkämiä kuusen versoihin.
Vioitus
- Kuuseen tulee pieniä, käpymäisiä äkämiä versoihin sekä valkeaa, villamaista vahaeritystä verson tyvelle.
- Lehtikuusessa oireet voivat olla valkeita vahatuppoja muistuttavia eritteitä neulasissa ja versoissa.
Torjunta
- Kevätruiskutus ennen silmujen paisumista.
Kilpikirvat
- Kilpikirvat ovat kehittäneet kovan kilpikerroksen suojakseen.
Tuntomerkit
- Pituus vain muutama millimetri.
- Yleinen laji on päärynän muotoinen pajukilpikkä, joka viihtyy monilla puulajeilla ja pajukasvustoissa.
- Villakilpikirvoilla on suojanaan villamainen vahapeite; ne näyttävät pumpulinpalasilta.
- Villakilpikirvat liikkuvat kasvissa kohtalaisen vilkkaasti.
Torjunta
- Kilpikirvojen torjunta on vaikeampaa kuin tavallisten kirvojen. Kilpi ja vahaerite suojaavat kirvoja torjunta- aineilta.
Kempit
Kempit ovat yhtä yleisiä tuholaisia kuin lehtikirvatkin. Etenkin vanhoista orapihlaja-aidoista löytää kemppejä.
Tuntomerkit
- Kempit ovat pieniä, vikkelästi liikkuvia hyönteisiä.
- Kempit erottaa helposti lehtikirvoista siitä, että häirittäessä ne lehahtavat hetkeksi siivilleen.
Vioitus
- Kempit vioittavat imennällään kasveja.
- Lisäksi kempit voivat levittää kasviviruksia (kuten myös lehtikirvat).
Torjunta
- Kemppeihin tepsivät samat keinot kuin lehtikirvoille.
- Perustorjunnaksi suositellaan kevätruiskutusta.
Äkämäpunkit
Äkämäpunkit aiheuttavat harvoin vakavia vioituksia. Suurten puiden torjuntatoimet ovat vaikeita.
Vioitus
- Lehtiin kehittyy nukkapintaista äkämää.
- Lehmuksella äkämät ovat pieniä, keltaisia makkaroita lehden alapinnalla, vaahteralla vaaleanruskeita nukkamaisia laikkuja.
Torjunta
- Tärkeintä on vahvistaa puun kuntoa hoitamalla sitä hyvin.
- Nuorille puille voi tehdä kevätruiskutuksen.
- Petopunkit syövät mielellään äkämäpunkkeja.
Tuomenkehrääjäkoi
Tuomenkehrääjäkoi on kenties näyttävimmin esiintyvä puiden ja pensaiden tuholainen Suomessa.
Tuntomerkit
- Toukat elävät suurina yhdyskuntina tuomissa. Ne kehräävät koko puun harsosukkaan, jonka alla ne saavat rauhassa syödä puun lehdettömäksi.
- Juhannukseen mennessä toukat pudottautuvat maahan koteloitumaan.
- Loppukesästä puun ympärillä voi lennellä suuria määriä valkoisia koiperhosia.
Vioitus
- Tuomi kestää yleensä hyvin toukkien hyökkäyksen ja tekee samana kesänä uudet lehdet.
- Puu voi kuitenkin heikentyä, jos toukat iskevät samaan puuhun monena vuonna peräkkäin.
Torjunta
- Tuomea voi ruiskuttaa voimakkaalla vesisuihkulla, jolloin toukat tippuvat maahan. Sieltä ne on helppo koota ja hävittää.
- Sama konsti sopii myös omenankehrääjätoukalle, joka tekee samantapaista tuhoa omenassa. Se ei tuhoa lehvästöä niin laajalti kuin tuomenkehrääjä.
Lehtikärsäkkäät
Lehtikärsäkkäät ovat pieniä kuoriaisia.
Tuntomerkit
- Pituus muutama millimetri.
- Kärsämäisessä päässä on purevat suuosat.
- Aikuiset useimmiten tummia tai mustia, toukat vaaleita.
Vioitus
- Aikuisasteet ja toukat syövät puiden lehtiä ja versoja.
Kirjokudospistiäinen
Kirjokudospistiäinen munii männyn taimiin alkukesällä. Myös pihtakuusilla on oma kudospistiäinen.
Tuntomerkit
- Kirjokudospistiäinen muistuttaa pientä ampiaista.
- Toukat elävät kudospussissa.
Vioitus
- Toukat syövät neulasia. Paljastuneeseen kohtaan jää tyhjä kudospussi, jossa on papanamaisia ulostepalloja.
- Vioitus ei ole yleensä vakava.
Lehtikuoriaiset
Lehtikuoriaiset esiintyvät harvoin niin runsaina, että niitä on tarvetta erikseen torjua.
Tuntomerkit
- Lehtikuoriaiset ovat kuperia ja kiiltävän metallinhohtoisia.
Vioitus
- Sekä aikuisasteet että toukat syövät reikiä lehtiin.
Muut koristepuiden ja -pensaiden tuholaiset
Hallamittari
- Hallamittari on monien puiden ja pensaiden yleinen tuholainen. Vioituksia torjutaan liimapyydyksillä ja kevätruiskutuksella.
Nisäkkäät
- Koristepuita ja -pensaita tuhoavat samat nisäkkäät kuin hedelmäpuita. Torjunta on myös sama.
