Viherpiha

8 tuuheaa koristepensasta

8 tuuheaa koristepensasta

Leikkausta kestävillä koristepensailla saa puutarhaan vihreitä tilanjakajia tai geometrisiä hahmoja.
Teksti Anna Aho
Kuvat Jasmin Rauha, A-lehtien kuva-arkisto, valmistajat
Mainos

Kiiltotuhkapensas, 

Cotoneaster lucidus

Kiiltotuhkapensaalla on pystyt ja hennot versot. Leikkaamalla siitä saa tiheän ja komean aidan. Se kannattaa istuttaa vettä läpäisevään hiekka- tai moreenipitoiseen maahan. Pensas ei siedä savimaata eikä juurillaan seisovaa vettä. Sen sijaan se kestää hyvin kuivuutta, tuulta ja leikkausta. Kiiltävän tummanvihreät lehdet värittyvät syksyllä oranssinpunaisiksi. Leikattavassa aidassa taimet istutetaan 30 sentin välein. Kiiltotuhkapensasta on saatavilla myös hetivalmiina metrisenä aitaelementtinä, jossa taimet on istutettu kasvatuskassiin.

Kasvuvyöhyke: I–V

Korkeus: 1–2 m

Valon tarve: aurinkoinen tai puolivarjo

Kukinta-aika: kesäkuu

Isotuomipihlaja, Amelanchier spicata

Nopeakasvuinen isotuomipihlaja on erittäin kestävä ja terve. Se menestyy koko Suomessa. Kapea- ja pystykasvuisesta pensaasta saa peittävän leikatun aidan. Lehtiin muodostuu kaunis oranssinpunainen syysväri. Isotuomipihlaja menestyy monenlaisessa maaperässä ja leviää jonkin verran juurivesoista. Leviämistä voi ehkäistä juurimatolla tai rajaamalla kasvustoa säännöllisesti ruohonleikkurin tai saksien avulla.

Kasvuvyöhyke: I–VIII

Korkeus: 2–5 m

Valon tarve: aurinkoinen tai puolivarjo

Kukinta-aika: touko–kesäkuu

Taikinamarja, Ribes alpinum

Tiheäkasvuinen taikinamarja vihertyy keväällä aikaisin. Siitä voi kasvattaa helposti esimerkiksi pyöreän muotopensaan tai matalan leikatun pensasaidan. Se on hyvin sopeutuvainen ja kasvaa monenlaisessa maaperässä. Pensas kestää hyvin tuulta, lumikuormaa ja melko hyvin tiesuolaa. Taikinamarja menestyy sekä auringossa että varjossa. Suomalaista kantaa olevat taimet ovat talvenkestäviä miltei koko maassa, tuontitaimet menestyvät vyöhykkeillä I–III(IV).

Kasvuvyöhyke: I–VII

Korkeus: 1–1,5 m

Valon tarve: aurinkoinen tai varjo

Kukinta-aika: touko–kesäkuu

Koristearonia, Aronia x prunifolia

Koristearonia on yleinen ja tunnettu aitakasvi. Se on vaatimaton kasvualustan suhteen, mutta suosii läpäisevää maata. Pensas sietää hyvin tuulta ja tiesuolaa sekä kohtalaisesti lumikuormaa. Koristearonian lehdistö on kauniin kiiltävä, ja se saa voimakkaan oranssinkeltaisen tai kirkkaanpunaisen syysvärin. Leikatussa aidassa kukinta ja siten myös marjat jäävät pois. Koristearoniaa on saatavilla myös valmiina metrisenä aitaelementtinä, joka on helppo istuttaa.

Kasvuvyöhyke: I–IV (V)

Korkeus: 2–3 m

Valon tarve: aurinkoinen tai puolivarjo

Kukinta-aika: kesäkuu

Rusopajuangervo, Spiraea x billardii

Rusopajuangervosta saa nopeasti tuuhean, matalahkon tilanjakajan tai aidan. Se sopii esimerkiksi luonnon- ja piha-alueen rajalle. Laji menestyy miltei millaisessa maassa tahansa. Se tekee myös runsaasti juurivesoja. Jäykässä savimaassa leviäminen on hillitympää. Istutusalueen voi reunustaa juurimatolla, mutta sen pitää ulottua lähes maan pintaan. Laji kestää voimakastakin leikkausta ja kukkii saman vuoden versoilla. Kun kukinnot ruskettuvat, aidan voi leikata. Varjossa kukinta jää vähäiseksi.

Kasvuvyöhyke: I–VII (VIII)

Korkeus: 1,5 m

Valon tarve: aurinkoinen tai puolivarjo

Kukinta-aika: heinäkuu

Kartiotuija, Thuja occidentalis ’Brabant’, ’Holmstrup’, ’Pyramidalis’, ’Smaragd’

Luonnostaan kapeakasvuiset kartio-, timantti- ja pilarituijat sopivat leikattavaksi aidaksi varjoisalle tai puolivarjoisalle paikalle. Kanadantuijastakin voi tehdä leikatun aidan, mutta se vaatii enemmän työtä, koska sen kasvutapa on leveä. Tuijat kasvavat parhaiten vettä läpäisevässä multamaassa. Savimaa pysyy syksyllä märkänä pitkään, mutta suurempi ongelma on se, että maa pysyy keväällä kauan jäässä. Se vaikeuttaa tuijan vedensaantia. Aurinkoisella paikalla tuijat on ehdottomasti suojattava kevätauringon paahteelta jo hyvissä ajoin helmikuun lopulla. Korkeutta säädellään leikkauksella.

Kasvuvyöhyke: I–III

Korkeus: 3–10 m

Valon tarve: puolivarjo tai varjo

Kuusi, Picea abies

Hyvin hoidettu kuusiaita on pihan helmi. Se menestyy monenlaisissa paikoissa. Tärkeintä on, että rikkakasvit ja muut ravinteista ja vedestä kilpailevat kasvit poistetaan kuusen lähettyviltä. Kuusen juuristo kasvaa lähellä maan pintaa. Aitataimet istutetaan 40–50 sentin välein. Kuusella on leveä kasvutapa. Aidan sivujen typistäminen aloitetaan 3–4 vuoden kuluttua istutuksesta. Etenkin lumisilla alueilla aidasta kannattaa muotoilla päältä kapea ja kartiomainen. Kuusiaidan kasvattajalta vaaditaan kärsivällisyyttä, sillä laji on hidaskasvuinen.

Kasvuvyöhyke: I–VIII

Korkeus: 15–30 m

Valon tarve: aurinkoinen tai varjo

Kartiomarjakuusi sietää muotoonleikkausta hyvin. Siitä saa komean aidan tai puutarhan muotopensaan. Parhaiten se viihtyy puolivarjossa tai varjossa.

Kartiomarjakuusi, Taxus x media ’Hicksii’, ’Hillii’

Kartiomarjakuusi kasvaa melko nopeasti. Sitä kannattaa typistää sivusuunnassa jo siinä vaiheessa, kun aidalla on korkeutta 1,5 metriä. Läpäisevä humuspitoinen maa on kasvun kannalta suotuisin. Kartiomarjakuusi sietää vanhankin kasvun leikkaamista ja uusiutuu uinuvien silmujen avulla. Toki pensas on muutaman vuoden ikävän näköinen. Pensasta voi kokeilla suositusta pohjoisempanakin, sillä pihan pienilmastolla on suuri merkitys. Istuta leikattavaksi aidaksi 60–80 sentin välein.

Kasvuvyöhyke: I–III (IV)

Korkeus: 2–4 m

Valon tarve: puolivarjo tai varjo

Asiantuntijat: Sven Barkholt, Barkholtin Taimisto ja Marjatta Nummela, Harviala Oy

Lisätietoja:

Barkholtin Taimisto

Harviala Oy

 

Lue lisää:

Näin istutat vehreän pensasaidan

12 muotoon leikattavaa lehti- ja havupensasta

Istutussuunnitelma: rinnetontin kasvit

Julkaistu: 6.8.2014
Katso myös nämä