Istutussuunnitelma: näkymän peittävä kasviryhmä
Piha ja puutarha
Istutussuunnitelma: näkymän peittävä kasviryhmä
Jos puutarhastasi avautuva näkymä ei ilahduta silmää, istuta verhoksi peittävä kasviryhmä. Samalla kun ehostat maisemaa, saat suojaa tuulelta ja melulta.
Julkaistu 10.10.2016
Viherpiha

Peittävät kasviryhmät ovat tarpeen, jos puutarhasta avautuvaa maisemaa hallitsevat laaja pysäköintialue, rumasti repsottavat rakennukset tai vaikkapa ankea teollisuushallin takapiha. Kaupunkien sisääntuloteiden varsilla pihoja kehystävät usein korkeat meluaidat. Ongelma voi olla myös omalla tontillasi, jos kompostikehikot, multavarasto tai raihnainen vajarakennus pitää piilottaa näkyvistä.

Puut, kookkaat pensaat ja köynnökset peittävät epämieluisat näkymät tehokkaasti taakseen. Toisinaan suoja on tarpeen nopeasti esimerkiksi pihalla pidettävien juhlien vuoksi, ja silloin oivana apuna ovat nopeakasvuiset lajit ja isokokoisina myytävät taimet. Monivuotisten puiden ja pensaiden myyntikoko selviää yleensä taimilapusta ja hinnastosta. Suurikokoisia taimia voi usein tilata erikseen taimimyymälöistä.

Esimerkiksi pylväs- ja timanttituijia on myytävänä reilun parin metrin korkuisina, jolloin ne ovat hyvin peittäviä heti istutuksen jälkeen. Isokokoisia havukasveja käsiteltäessä on erityisen tärkeää, ettei juuristo pääse kuivumaan missään vaiheessa. Myös kastelun kanssa on syytä olla huolellinen, sillä suuressa pensaassa on haihduttavaa pinta-alaa moninkertaisesti pieniin taimiin verrattuna. Havukasvien ja muiden talvivihantien lajien etuna on, että ne peittävät ikävät näkymät taakseen ympäri vuoden.

Kapeat, pysty- ja pilarimaiset kasvumuodot sekä köynnökset sopivat verhoiluun pienillä pihoilla. Rentoversoisia köynnöksiä on helppo ohjailla kasvamaan sivuille tai ylöspäin haluttuun suuntaan. Kapeaan tilaan saat suojan myös leikattavaksi aidaksi sopivista pensaista, vaikkapa tuhkapensaista, heisiangervosta, orapihlajasta tai marjakuusista. Aitaan saat vaihtelua ja lisäsuojaa kriittisiin kohtiin yhdistämällä siihen kapealinjaisia puita, kuten sorjan taatanpihlajan. Jos tilaa on runsaasti, peitä ankean näköinen maisema esimerkiksi riippaoksaisella rautatienomenapuulla tai näyttävästi kukkivilla pensasruusuilla.

Jos tarvitset apua pikaisesti, valitse suurikokoisia taimia sekä nopeasti kasvavia pensaita ja köynnöksiä.

Peittävän kasviryhmän istutussuunnitelma

Esimerkkisuunnitelman istutusalueen koko on noin 10 x 4,5 metriä.

Kasvimäärät

  • 2 kanadantuijaa
  • 2 imukärhivilliviiniä
  • 3 villaheittä
  • 5 keltaheisiangervoa
  • 4 alppiruusua
  • 9 japaninkuunliljaa
  • 9 kesäpikkusydäntä.

Kasvien korkeudet

  • korkeimmat kanadantuija ja imukärhivilliviini, 5–15 m
  • keskikokoiset alppiruusu, villaheisi ja keltaheisiangervo, 1–3 m
  • matalimmat japaninkuunlilja ja kesäpikkusydän, 0,40–0,50 m.

1. Kanadantuija, Thuja occidentalis

Säännöllisen muotoinen havupuu tai kookas pensas kasvaa vanhemmiten 3–5 metrin levyiseksi. Se on meillä kasvatettavista tuijista talvenkestävin ja hyvin pitkäikäinen. Havupuun suomumaisissa lehdissä on hieraistaessa hieno, omenainen tuoksu. Talvisin versot muuttuvat usein punertavan ruskeiksi, mutta ne vihertyvät keväällä kasvun alettua. Kanadantuija sietää hyvin leikkausta. Se sopii aidaksi, aidanteeksi, suoja- ja taustapensaaksi sekä yksittäin muiden lajien joukkoon. Istuta kasvi tuoreeseen ja ravinteikkaaseen multaan. Sopiva istutusväli taimille on 1–3 metriä.

Valon tarve: puolivarjosta varjoon Korkeus: 10–15 m Kukinta-aika: toukokuu Kasvuvyöhykkeet: I–V

2. Imukärhivilliviini, Parthenocissus quinquefolia

Lehtevä köynnös kiinnittyy tukevasti seinään tai aitaan kärhiensä päissä olevilla imukupeilla. Vihreät kukat ovat huomaamattomat, mutta syksyllä siniset marjat ja punainen ruska koristavat köynnöstä. Sietää hyvin leikkausta, ja vanhan tai paleltuneen köynnöksen voi uudistaa alasleikkaamalla. Istuta tuoreeseen ja ravinteikkaaseen multa- tai savimaahan metrin välein.

Valon tarve: varjosta aurinkoon Korkeus: 5–10 m Kukinta-aika: heinäkuu Kasvuvyöhykkeet: I–V

3. Villaheisi, Viburnum lantana

Kookas pensas, jolla on tummanvihreät, mattapintaiset ja pehmeäkarvaiset lehdet. Syksyisin ne saavat hienon ruskan. Kukat ovat kermanvalkoisia, ja punaiset marjat muuttuvat myöhemmin mustiksi. Parhaimmillaan tuoreessa ja ravinteikkaassa maassa, mutta sietää kuivuutta ja menestyy myös auringossa. Harvenna leikkaamalla vanhimpia ja heikoimpia versoja tyveä myöten. Istuta metrin välein.

Valon tarve: puolivarjosta varjoon Korkeus: 2–4 m Kukinta-aika: kesäkuu Kasvuvyöhykkeet: I–V

4. Keltaheisiangervo, Physocarpus opulifolius ’Angel Gold’

Lännenheisiangervon lajikkeen sitruunankeltaisissa lehdissä on alkukesällä kuparinpunainen reunus. Myöhemmin lehdet muuttuvat kokonaan keltaisiksi. Kukat ovat valkoisia, ja niistä kehittyy syyskesällä punaiset, koristeelliset siemenkodat. Heisiangervot ovat vaatimattomia kasvupaikan suhteen. Ne sopivat myös tienvarteen, sillä ne kestävät tiesuolaa, tuulta ja ajoittain seisovaa vettäkin. Sietää alasleikkauksen ja versoo nopeasti, sopii myös leikattavaksi aidaksi. Istuta noin metrin välein.

Valon tarve: auringosta varjoon Korkeus: 150 cm Kukinta-aika: heinäkuu Kasvuvyöhykkeet: I–IV (V)

5. Alppiruusu, Rhododendron ’Kullervo’

Matala, kasvutavaltaan pyöreähkö lajike on mustilanalppiruusun ja yakusimanalppiruusun risteymä. Nuoret lehdet ovat vaalean nukan peittämät. Nuput ovat punaiset ja kukat avautuessaan hennon vaaleanpunaiset, mutta muuttuvat lopulta miltei valkoisiksi. Lumipeite edistää talvenkestoa. Muiden alppiruusujen tavoin viihtyy tuoreessa, humuspitoisessa ja melko happamassa maassa. Taimiväli on noin metri.

Valon tarve: puolivarjosta varjoon Korkeus: 90–120 cm Kukinta-aika: kesäkuu Kasvuvyöhykkeet: I–IV

6. Japaninkuunlilja, Hosta lancifolia

Siro, kapea- ja kiiltävälehtinen kuunlilja kukkii syyskesällä runsaasti sinivioletein kukin. Lehdet työntyvät esiin vasta myöhään keväällä. Melko matalana sopii hyvin reuna- ja peittokasviksi tuoreille ja ravinteikkaille maille. Kestävä laji tuuheutuu koko komeuteensa saadessaan kasvaa rauhassa useita vuosia. Jaa taimet tarvittaessa keväällä ja istuta 35–40 sentin välein.

Valon tarve: puolivarjosta varjoon Korkeus: 30–40 cm Kukinta-aika: elo–syyskuu

7. Kesäpikkusydän, Dicentra formosa

Kiitollinen ja kestävä perenna kukkii keväästä syksyyn. Hienoliuskaiset sinertävänvihreät lehdet sekä kukkavarret ovat hauraita, ja kasvia onkin syytä käsitellä varoen. Riippuvat, sydämenmuotoiset kukat ovat vaaleanpunaiset, lajikkeilla myös valkoiset tai tummanpunaiset. Kasvualustaksi sopii ravinteikas ja tuore multa. Hyvin viihtyessään kasvaa nopeasti suuriksi pehkoiksi. Anna kasvurauha ja lisää jakamalla tai irrottamalla kasvista varovasti uusia versoja. Istuta 40 sentin välein.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon Korkeus: 20–40 cm Kukinta-aika: touko–syyskuu

Lue lisää:

1 kommentti