Viherpiha

Herkkupalat pikkupihaan & ruukkuun! 9 marjakasvia ja hedelmäpuuta pieneen tilaan – katso ammattilaisten suositukset

Herkkupalat pikkupihaan & ruukkuun! 9 marjakasvia ja hedelmäpuuta pieneen tilaan – katso ammattilaisten suositukset
Taimistojen ammattilaiset valitsivat hedelmäpuista ja marjakasveista pieneen tilaan mahtuvat suosikkinsa. Osaa niistä voit kasvattaa myös ruukussa. Miten olisi esimerkiksi rungollinen karviainen, pilariluumu tai hauska mansikkavadelma?
Julkaistu: 16.4.2021

Ilpo Koivu: ”Runkoherukka on näppärä ratkaisu pieneen tilaan”

Puutarha Tahvoset, Raasepori, Vyöhyke Ib

1. Runkoherukka ’Mortti’

Eri herukkalajikkeista on saatavilla rungolliseksi kasvatettuja tilaihmeitä, vaikkapa vahvakuorinen ja maukas mustaherukka, Ribes nigrum ’Mortti’. Runkoherukka on näppärä ratkaisu pieneen tilaan. Muista tukea taimi ja poistaa versot, joita puskee aluksi juurelta ja rungosta.
'Mortti sopii pienen rivitalopihan perennapenkkiin, matalien pensaiden kanssa raja-aidaksi tai vähintään 20 litran kokoiseen ruukkuun terassille tai parvekkeelle. Muista huolehtia ruukussa kasvava herukan säännöllisestä lannoituksesta yleis- tai marjakasvilannoitteella. Matalien kukkivien pensaiden, kuten pensas-, pikkukeiju- tai japaninangervojen, keskellä kasvaessaan runkoherukka antaa kivasti korkeutta ryhmälle.
Valon tarve: aurinkoinen
Korkeus: 100–150 cm
Kukinta-aika: kesäkuu I–IV (VI)

2. Kolmen lajikkeen herukat

’Perheherukka’ tuottaa musta-, puna- ja viherherukkaa, ’Herkkuherukka’ taas valkoisia, vaaleanpunaisia ja vihreitä herukoita. Saat siis yhdessä herukkapensaassa (Ribes) kolme lajiketta. Pensaat sopivat puutarhureille, jotka ison hyötypuutarhan sijaan haluavat vain hieman marjoja omalta pihalta. Marjat ovat parhaimmillaan pensaasta popsittuina. Reilun metrin levyisiä pensaita voi leikata, ettei yksi lajike lähde valtaamaan tilaa muilta.
Varaa pikkupensaalle runsasmultainen kasvualusta ja suojainen kasvupaikka. Istuta juurelle maanpeittoperennoja tai -pensaita, niin sinun ei tarvitse kitkeä rikkoja. Voit kokeilla pensaiden kasvattamista myös isossa ruukussa.
Valon tarve: aurinkoinen
Korkeus: 100–150 cm
Kukinta-aika: kesäkuu, I–IV (V)

3. Mansikka ’Ria’

Jatkuvasatoinen mansikkalajike ’Ria’ (Fragaria x ananassa) sopii hyvin isoon ruukkuun tai amppeliin. Helppohoitoinen, maukas lajike kukkii pitkin kesää ja tuottaa satoa syyskesälle. Suurimman sadon se antaa heinäkuussa, mutta marjoja kypsyy elo-syyskuuhun saakka.
Lajike sopii valoisalle kasvupaikalle. Jos istutat mansikan ruukkuun, kastele ja hoida sitä kuin kesäkukkia. Mieto lannoitus riittää, jotta mansikka ei ala puskea runsaasti lehtiä. ’Ria’ sopii mainiosti myös viljelylaatikkoon tai istutusryhmän reunaan, miksei myös penkereen tai muurin päälle, kunhan se ei siellä kärsi kuivuudesta. Minulla kasvaa kotona muutama mansikan taimi kasvimaan reunassa, sieltä on ollut kiva kerätä mansikoita aamujugurtin päälle.
Valon tarve: auringosta puolivarjoon
Korkeus: 20–30 cm
Kukinta-aika: kesäkuu

Sanna Elo: ”Kapealla ja pystykasvuisella pilariomenapuulla on monta hienoa käyttötapaa”

Paratiisin taimitarha, Pori, Vyöhyke II

1. Pensasmustikka

Pensasmustikka (Vaccinium corymbosum) on lähtöisin Pohjois-Amerikasta. Vaikka se on itsepölyttyvä, pihaan kannattaa istuttaa ainakin kahta lajiketta, jolloin pensaat tuottavat enemmän satoa. Jalostuksessa suositaan isoja, maukkaita ja meheviä marjoja. Pensasmustikat kuitenkin maistuvat hieman miedommilta kuin metsämustikka. Kivoja lajikkeita ovat kotimaiset uutuudet ’Arto’ ja Jorma’, ulkomaisista ’Patriot’ ja ’Goldtraube’. Syksyllä pieni pensas saa kauniin oranssin syysvärin.
Valoisa ja lämmin paikka tuottaa parhaan sadon. Maan olisi hyvä olla hapan ja kosteutta pidättävä. Pensasmustikan voi istuttaa myös ruukkuun. Muista käyttää havu-rodomultaa.
Valon tarve: aurinkoinen
Korkeus: 60–120 cm
Kukinta-aika: touko–kesäkuu, I–IV (V)

2. Pilariomenapuu

Kapealla ja pystykasvuisella pilariomenapuulla (Malus) on monta hienoa käyttötapaa. Hyviä satoa tuottavia lajikkeita ovat esimerkiksi ’President’ ja ’Senator’. Pilariomenapuu on myös kaunis koristekasvi, joka sopii sekä moderniin että perinteiseen pihaan. Keväällä ihastuttaa upea kukinta.
Yhdistäisin puuta matalien pensaiden, perennojen tai mansikoiden kanssa. Siitä voi tehdä myös aidan tai kujanteen pihan sisääntuloon. Jos lyhennät sivuversoja niin, että niihin jää pari kolme silmua, kukkasilmut muodostuvat rungon lähelle ja omenat ovat helminauhana rungon myötäisesti. Leikkauksella varmistat paitsi kapean kasvutavan, myös tanakat oksat. Muista suojata puu rusakoilta ja kauriilta.
Valon tarve: aurinkoinen
Korkeus: 3–4 m
Kukinta-aika: toukokuu, I–III (IV)

3. Runkokarviainen

Runkokarviainen (Ribes uvacrispa) on kuin pieni riippapuu, oksat kaareutuvat nätisti alaspäin. Yleensä runko on 80–120-senttinen, päälle tulee puolen metrin latvus. Helppohoitoinen, kestävä ja melkein koko Suomessa menestyvä runkokarviainen sopii pikkupuuksi pieneen pihaan, ja myös ruukussa se on soma. Kotimaiset ’Hinnonmäen Keltainen’ ja ’Lepaan Punainen’ kasvattavat aromikkaat, makeat marjat.
Istuta kasvin juurelle mansikkaa, yrttejä tai vaikka laventelia. Isossa ruukussa runkokarviainen talvehtii Porin korkeudellakin, pohjoisempana ruukku kannattaa siirtää talveksi viileään tilaan. Harvenna latvusta, jos siihen tulee pitkiä versoja ja puu kaipaa muotoilua. Vanhemmiten sitä voi myös harventaa.
Valon tarve: aurinkoinen
Korkeus: 130–170 cm
Kukinta-aika: kesäkuu, I–V (VI)

Janne Ikola: ”Olemme huomanneet mansikkavadelman menestyvän ruukussa paleltumatta”

Mäkisenmäen taimisto, Iitti, Vyöhyke II

1. Mansikkavadelma

Matalana kasvava, juurivesoilla leviävä mansikkavadelma (Rubus illecebrosus) on Suomessa melko harvinainen marjakasvi. Punaiset, mietoaromiset marjat muistuttavat suuria mansikoita. Muista Rubus-suvun lajeista poiketen olemme huomanneet lajin menestyvän myös ruukussa paleltumatta. Ruukkukasvatuksen etu on myös, että juurivesojen muodostumista voi rajata. Marjat kypsyvät elokuussa, joskus satoa saadaan myös syys–lokakuussa. Keittäminen hilloksi voimistaa marjojen makua.
Mansikkavadelma viihtyy rikkaruohottomassa, ravinteikkaassa ja vettäläpäisevässä maassa. Laji on menestynyt meillä hyvin, joten voin suositella kasvatusta varauksella II-vyöhykettä pohjoisempanakin.
Valon tarve: auringosta puolivarjoon
Korkeus: 40–60 cm
Kukinta-aika: kesäkuu, I–II

2. Pilariluumu

Pilariluumu (Prunus cerasifera ’Kolonovidnaja’) on voimakaskasvuinen venäläinen luumuristeymä. Pilariluumu tuntuu olevan täysin taudin- ja talvenkestävä ainakin eteläisimmässä Suomessa, eikä sitä tarvitse erityisemmin leikata. Elokuussa kypsyvät liilanpunaiset hedelmät ovat hienostuneen makuisia. Itsepölyttyvä lajike tuottaa satoa yksinkin, mutta suosittelen, että istutat sille pölyttäjäkaverin. Sellaiseksi sopivat kirsikkaluumun lajikkeet.
Aurinkoinen, lämmin ja tuulensuojainen paikka on suotuisin. Kapeakasvuinen puu sopii pieniin pihoihin, kujanteeksi tai matalan perenna- tai pensasryhmän keskelle. Lajike on menestynyt Iitin Koskenniskan arboretumissamme kakkosvyöhykkeellä moitteetta.
Valon tarve: aurinkoinen
Korkeus: 3–5 m
Kukinta-aika: touko–kesäkuu, I–II (III)

3. Japaninruusukvitteni

Japaninruusukvittenin (Chaenomeles japonica) piikittömillä lajikkeilla ’Sirius’ ja ’Venus’ on loistavanpunaiset kukat. C-vitamiinipitoiset kirkkaankeltaiset hedelmät kasvavat elo-syyskuun vaihteessa. Kun poistat hedelmistä siemenet, ne sopivat mehuihin, hilloihin ja hyytelöihin. Pensaita ei tarvitse juurikaan leikata, kuivien ja ränsistyneiden oksien poisto riittää.
Kalkittu, ravinteikas ja kuivahko maa on paras. Polvenkorkuiset pensaat sopivat marjapensastarhaan, yksittäiskasveiksi tai istutusryhmiin. Meillä ne ovat menestyneet hyvin myös puolivarjossa. Kotipihlajan rungolle jalonnettuna japaninruusukvittenistä sukeutuu koristeellinen pikkupuu, joka menestyy myös karuilla ja savisilla paikoilla.
Valon tarve: aurinkoinen
Korkeus: 50 cm
Kunkinta-aika: touko–kesäkuu, I–III (IV)
Kommentoi »