Viherpiha

Hoida pensasmustikka oikein: hyvä kasvupaikka ja istutus varmistavat sadon

Mustikan poimiminen on entistä helpompaa, kun omalla pihalla voi kasvattaa pensasmustikkaa. Makoisat marjat ja runsas lajikevalikoima houkuttelevat. Kun pensas saa hyvää hoitoa, se jaksaa tuottaa marjoja 20–30 vuotta.
Teksti Leena Raivio, Outi Tynys
Kuvat Raija Kolehmainen
Mainos

Kasvupaikka ja -alusta

Pensasmustikka on vaatelias kasvupaikan ja kasvualustan suhteen. Mutta jos ne ovat lajin vaatimuksen mukaiset, pensas ei vaadi paljon hoitoa. Paras kasvupaikka pensasmustikalle on aurinkoinen ja tuulensuojainen.

Pensasmustikan mieleen on humuspitoinen, kuohkea kivennäismaa. Maan pH-luvun pitää olla 4,5–5,2. Kasvu hidastuu ja lehdistö voi kellastua, jos pH on korkeampi kuin 5,5.

Istutus

Istuta pensasmustikka harjuun, sillä suppea juuristo kärsii helposti märkyydestä. Pensasmustikoilla riviväli voi olla 1,5–3 metriä ja taimiväli 0,75–1 metriä.

Hapata puutarhamaata havuille tarkoitetulla turpeella ja metsämaalla. Peruslannoitukseen sopii syyslannos tai kypsä kompostimulta.

Kastelu

Mustikka on pintajuurinen kasvi, joka tarvitsee tasaisen kosteuden. Etenkin raakilevaiheessa kosteudesta on huolehdittava, sillä raakileet varisevat helposti, jos maa kuivuu.

Kastele pensasmustikkaa kuivana kautena viikottain. Helteellä pintajuurinen pensas vaatii vettä jopa 2–3 kertaa viikossa. Kun sato on korjattu, lopeta kastelu. Syyspuolella maan kuivahtaminen on eduksi.

Leikkaus

Leikkausta pensaat eivät juuri tarvitse. Vain kuivuneet versonkärjet poistetaan keväällä. Näin pärjätään ensimmäiset kymmenisen vuotta. Sen jälkeen voi poistaa pari kolme ränsistynyttä versoa. Terveiden, vanhojen versojen annetaan kasvaa, sillä ne talvehtivat parhaiten ja antavat hyvän sadon.

Hoito

Kata maa katekankaalla, hakkeella, lehtikompostilla, happamalla turpeella tai karikkeella, jotta maa pysyy kosteana ja happamana. Kate estää myös rikkakasvien kasvun. Lisää katetta pensasmustikan juurelle vuosittain. Suurenna kankaaseen leikattua aukkoa tarpeen mukaan. Muuten uudet versot sujahtavat katteen alle.

Lannoita pensasmustikkaa keväällä alppiruusujen lannoitteella tai kompostimullalla. Jos pensasmustikka kukkii runsaasti, anna sille lisälannoitusta kukinnan jälkeen. Lannoitteen sekoittaminen veteen ja kastelu rakeiden levittämisen jälkeen nopeuttavat ravinteiden liukenemista.

Lisäys

Lisää pensasmustikkaa taivukkaista. Taivuta verso maata vasten ja multaa sen keskikohta. Laita painoksi koukku tai kivi. Irrota taimi noin vuoden kuluttua. Lisääminen onnistuu myös talvipistokkaista, mutta ne juurtuvat hitaasti. 

Taudit ja tuholaiset

Korkeat ja puolikorkeat pensasmustikat ovat alttiita mustikkasyövälle. Taudin tunnistaa siitä, että kesällä pensaaseen ilmestyy kuihtuvia, tummuvia versoja. Ne leikataan heti ja hävitetään, jotta tauti ei leviä.

Tuhohyönteiset eivät pensasmustikkaa vaivaa, mutta versot on suojattava talveksi verkoilla jäniksiltä ja myyriltä. Myös lumipeite on hyvä suoja. Marjat maistuvat linnuille jo raakoina.

Sadonkorjuu

Kerää marjat vasta kolmen päivän kuluttua siitä, kun väri on muuttunut lajikkeelle tyypilliseksi. Useimpien lajikkeiden marjat kypsyvät 2–3 viikon aikana. Suuri sato lisää ravinteiden tarvetta. Satoiässä sopiva määrä on noin ruokalusikallinen perunan tai alppiruusun lannoitetta. Nuorelle taimelle riittää teelusikallinen.

Pensasmustikkalajikkeita

Pensasmustikasta on tarjolla matalia, puolikorkeita ja korkeita lajikkeita. Matalat lajikkeet leviävät maavarren avulla, joten ne soveltuvat myös maanpeitekasveiksi. Upean, punaisen ruskan ansiosta pensasmustikka on komea koristekasvi.

’Aino’ (FinE)

Jalostusmaa: Suomi

Marja: Suuri, mieto, makea, aromikas.

Pensas: 89–90 cm korkea, yli metrin leveä, pölyttäjäksi ’Alvar’.

Sato: 1,6 kg/pensas, elokuun alussa.

Kasvuvyöhyke: IV (V)

’Alvar’ (FinE)

Jalostusmaa: Suomi

Marja: Suuri, tummansininen, makea, erittäin maukas.

Pensas: 105 cm korkea, pölyttäjäksi sopii ’Aino’.

Sato: 2 kg/pensas, elokuun alussa.

Kasvuvyöhyke: IV (V)

’Arne’

Jalostusmaa: Suomi

Marja: Suuri, heleänsininen, makea, mieto, erittäin maukas.

Pensas: 120 cm korkea.

Sato: 2 kg/pensas, elokuun alussa.

Kasvuvyöhyke: III

’Chippewa’

Jalostusmaa: USA

Marja: Erittäin suuri, makea, aromikas.

Pensas: 70–100 cm korkea.

Sato: 2–3 kg/pensas, pölyttäjäksi sopii ’North Blue’.

Kasvuvyöhyke: IV

’Hele’

Jalostusmaa: Suomi

Marja: Pieni, makea, mieto, vahapintainen, heleänsininen.

Pensas: Ryömivä kasvutapa, 20–50 cm korkea.

Sato: 0,5–1 kg/pensas, heinäkuun lopussa.

Kasvuvyöhyke: V

’North Blue’

Jalostusmaa: USA

Marja: Hyvin suuri, litteänpyöreä, himmeäpintainen, makea, hapokas.

Pensas: 70–90 cm korkea, pölyttäjäksi sopii ’North Country’.

Sato: 2 kg/pensas, elokuun puolivälissä.

Kasvuvyöhyke: IV

’North Country’

Jalostusmaa: USA

Marja: Keskikokoinen, heleänsininen, makeahko, aromikas.

Pensas: 45–60 cm korkea, tummat lehdet, upea ruska.

Sato: 1 kg/pensas, elokuun puolivälissä.

Kasvuvyöhyke: V

’Northsky’

Jalostusmaa: USA

Marja: Pienehkö, sininen, makea, aromikas; muistuttaa kanadalaista villimustikkaa.

Pensas: 30–45 cm korkea, kompakti, kukat valkoiset, lehdet kiiltävät.

Sato: 0,5 kg/pensas.

Kasvuvyöhyke: V (VI)

’Siro’

Jalostusmaa: Suomi

Marja: Keskikokoinen, lähes musta, makea, mieto.

Pensas: 70 cm korkea.

Sato: 1,5 kg/pensas, elokuun alussa.

Kasvuvyöhyke: III (IV)

Lisäksi on monia uusia suomalaisiin oloihin sopivia lajikkeita, joiden kestävyydestä saadaan lisää tietoa viljelykokemusten myötä:


  • ’Arto’ (FinE): Marja suuri, hapokas ja aromikas. Myöhäinen. Korkeus noin 1,3 m. I–II(III).

  • ’Jorma’ (FinE): Uusi kotimainen lajike. Marja keskikokoinen ja miedonmakuinen. Voimakaskasvuinen ja runsasatoinen. Hieno syysväri. Korkeus noin 1,5 m. Talvenkesto lupaava.

  • 'Saani' (FinE): Metsämustikan kokoinen marja. Sato runsas. Korkeus alle 0,6 m. Hyvä pölyttäjä. Suositellaan Pohjois-Suomeen. I–IV(V).

  • ’Sine’ (FinE): Satoisa. Korkeus 0,6–1 m. Sopii monikäyttökasviksi. I–IV.

Lue lisää:

Miten pensasmustikasta saa runsaan sadon?

Menestyykö pensasmustikka aurinkoisessa rinteessä?

Voiko pensasmustikkaa lisätä pistokkaista?

Julkaistu: 11.7.2016
Katso myös nämä