Pensasmustikan kasvupaikka ja -alusta
Pensasmustikka on vaatelias kasvupaikan ja kasvualustan suhteen. Mutta jos ne ovat lajin vaatimuksen mukaiset, pensas ei vaadi paljon hoitoa. Paras kasvupaikka pensasmustikalle on aurinkoinen ja tuulensuojainen.
Pensasmustikan mieleen on humuspitoinen, kuohkea kivennäismaa. Maan pH-luvun pitää olla 4,5–5,2. Kasvu hidastuu ja lehdistö voi kellastua, jos pH on korkeampi kuin 5,5.
Pensasmustikan istutus
Istuta pensasmustikka harjuun, sillä suppea juuristo kärsii helposti märkyydestä. Pensasmustikoilla riviväli voi olla 1,5–3 metriä ja taimiväli 0,75–1 metriä.
Hapata puutarhamaata havuille tarkoitetulla turpeella ja metsämaalla. Peruslannoitukseen sopii syyslannos tai kypsä kompostimulta.
Pensasmustikan kastelu
Mustikka on pintajuurinen kasvi, joka tarvitsee tasaisen kosteuden. Etenkin raakilevaiheessa kosteudesta on huolehdittava, sillä raakileet varisevat helposti, jos maa kuivuu.
Kastele pensasmustikkaa kuivana kautena viikottain. Helteellä pintajuurinen pensas vaatii vettä jopa 2–3 kertaa viikossa. Kun sato on korjattu, lopeta kastelu. Syyspuolella maan kuivahtaminen on eduksi.
Pensasmustikan leikkaus
Leikkausta pensaat eivät juuri tarvitse. Vain kuivuneet versonkärjet poistetaan keväällä. Näin pärjätään ensimmäiset kymmenisen vuotta. Sen jälkeen voi poistaa pari kolme ränsistynyttä versoa. Terveiden, vanhojen versojen annetaan kasvaa, sillä ne talvehtivat parhaiten ja antavat hyvän sadon.
Pensasmustikan hoito
Kata maa katekankaalla, hakkeella, lehtikompostilla, happamalla turpeella tai karikkeella, jotta maa pysyy kosteana ja happamana. Kate estää myös rikkakasvien kasvun. Lisää katetta pensasmustikan juurelle vuosittain. Suurenna kankaaseen leikattua aukkoa tarpeen mukaan. Muuten uudet versot sujahtavat katteen alle.
Lannoita pensasmustikkaa keväällä alppiruusujen lannoitteella tai kompostimullalla. Jos pensasmustikka kukkii runsaasti, anna sille lisälannoitusta kukinnan jälkeen. Lannoitteen sekoittaminen veteen ja kastelu rakeiden levittämisen jälkeen nopeuttavat ravinteiden liukenemista.
Pensasmustikan lisäys
Lisää pensasmustikkaa taivukkaista. Taivuta verso maata vasten ja multaa sen keskikohta. Laita painoksi koukku tai kivi. Irrota taimi noin vuoden kuluttua. Lisääminen onnistuu myös talvipistokkaista, mutta ne juurtuvat hitaasti.
Pensasmustikan taudit ja tuholaiset
Korkeat ja puolikorkeat pensasmustikat ovat alttiita mustikkasyövälle. Taudin tunnistaa siitä, että kesällä pensaaseen ilmestyy kuihtuvia, tummuvia versoja. Ne leikataan heti ja hävitetään, jotta tauti ei leviä.
Tuhohyönteiset eivät pensasmustikkaa vaivaa, mutta versot on suojattava talveksi verkoilla jäniksiltä ja myyriltä. Myös lumipeite on hyvä suoja. Marjat maistuvat linnuille jo raakoina.
Pensasmustikan sadonkorjuu
Kerää marjat vasta kolmen päivän kuluttua siitä, kun väri on muuttunut lajikkeelle tyypilliseksi. Useimpien lajikkeiden marjat kypsyvät 2–3 viikon aikana. Suuri sato lisää ravinteiden tarvetta. Satoiässä sopiva määrä on noin ruokalusikallinen perunan tai alppiruusun lannoitetta. Nuorelle taimelle riittää teelusikallinen.
Pensasmustikkalajikkeita
Pensasmustikasta on tarjolla matalia, puolikorkeita ja korkeita lajikkeita. Matalat lajikkeet leviävät maavarren avulla, joten ne soveltuvat myös maanpeitekasveiksi. Upean, punaisen ruskan ansiosta pensasmustikka on komea koristekasvi.
’Aino’ (FinE)
Jalostusmaa: Suomi Marja: Suuri, mieto, makea, aromikas. Pensas: 89–90 cm korkea, yli metrin leveä, pölyttäjäksi ’Alvar’. Sato: 1,6 kg/pensas, elokuun alussa. Kasvuvyöhyke: IV (V)
’Alvar’ (FinE)
Jalostusmaa: Suomi Marja: Suuri, tummansininen, makea, erittäin maukas. Pensas: 105 cm korkea, pölyttäjäksi sopii ’Aino’. Sato: 2 kg/pensas, elokuun alussa. Kasvuvyöhyke: IV (V)
’Arne’
Jalostusmaa: Suomi Marja: Suuri, heleänsininen, makea, mieto, erittäin maukas. Pensas: 120 cm korkea. Sato: 2 kg/pensas, elokuun alussa. Kasvuvyöhyke: III
’Chippewa’
Jalostusmaa: USA Marja: Erittäin suuri, makea, aromikas. Pensas: 70–100 cm korkea. Sato: 2–3 kg/pensas, pölyttäjäksi sopii ’North Blue’. Kasvuvyöhyke: IV
’Hele’
Jalostusmaa: Suomi Marja: Pieni, makea, mieto, vahapintainen, heleänsininen. Pensas: Ryömivä kasvutapa, 20–50 cm korkea. Sato: 0,5–1 kg/pensas, heinäkuun lopussa. Kasvuvyöhyke: V
’North Blue’
Jalostusmaa: USA Marja: Hyvin suuri, litteänpyöreä, himmeäpintainen, makea, hapokas. Pensas: 70–90 cm korkea, pölyttäjäksi sopii ’North Country’. Sato: 2 kg/pensas, elokuun puolivälissä. Kasvuvyöhyke: IV
’North Country’
Jalostusmaa: USA Marja: Keskikokoinen, heleänsininen, makeahko, aromikas. Pensas: 45–60 cm korkea, tummat lehdet, upea ruska. Sato: 1 kg/pensas, elokuun puolivälissä. Kasvuvyöhyke: V
’Northsky’
Jalostusmaa: USA Marja: Pienehkö, sininen, makea, aromikas; muistuttaa kanadalaista villimustikkaa. Pensas: 30–45 cm korkea, kompakti, kukat valkoiset, lehdet kiiltävät. Sato: 0,5 kg/pensas. Kasvuvyöhyke: V (VI)
’Siro’
Jalostusmaa: Suomi Marja: Keskikokoinen, lähes musta, makea, mieto. Pensas: 70 cm korkea. Sato: 1,5 kg/pensas, elokuun alussa. Kasvuvyöhyke: III (IV)
Lisäksi on monia uusia suomalaisiin oloihin sopivia pensasmustikkalajikkeita, joiden kestävyydestä saadaan lisää tietoa viljelykokemusten myötä:
- ’Arto’ (FinE): Marja suuri, hapokas ja aromikas. Myöhäinen. Korkeus noin 1,3 m. I–II(III).
- ’Jorma’ (FinE): Uusi kotimainen lajike. Marja keskikokoinen ja miedonmakuinen. Voimakaskasvuinen ja runsasatoinen. Hieno syysväri. Korkeus noin 1,5 m. Talvenkesto lupaava.
- 'Saani' (FinE): Metsämustikan kokoinen marja. Sato runsas. Korkeus alle 0,6 m. Hyvä pölyttäjä. Suositellaan Pohjois-Suomeen. I–IV(V).
- ’Sine’ (FinE): Satoisa. Korkeus 0,6–1 m. Sopii monikäyttökasviksi. I–IV.
