Alkaako atriumpihojen uusi kultakausi? Näistä syistä atriumtaloon on lähestulkoon pakko ihastua

Alkaako atriumpihojen uusi kultakausi? Näistä syistä atriumtaloon on lähestulkoon pakko ihastua
Atriumpiha vie ehkä ajatukset 1960- ja 1970-luvuille, mutta nyt näitä suojaisia sisäpihoja näkyy uudistaloissakin. Ja miksipä ei, sillä yksityisyyttä tuova atriumtalo on mainio ratkaisu tiiviisti rakennetulle pientaloalueelle.

Miten saada pihalla oleskeluun yksityisyyttä pienellä tontilla? Yksi oiva ratkaisu löytyy vuosikymmenten takaisesta suosikista, atriumtalosta. Ja mikäpä sen ihanampi ajatus kuin perustaa kodin seinien suojaan oma salainen puutarha tai kesäkeittiö ja terassi silkkaa rentoutumista varten!

Atriumtalossa kodin tilat kiertävät rakennuksen keskelle rajautuvaa sisäpihaa. Moderni versio on nähtävillä nyt Tuusulan asuntomessuilla. Finnlog Hetena -kohteen arkkitehti Mikki Ristola arkkitehtitoimisto Aarti Ollila Ristola Arkkitehdeista kertoo, että talo suunniteltiin osana Finnlogin kymmenen hirsi- ja clt-talon kokonaisuutta, johon haettiin inspiraatiota tyypillisistä ja klassisista suomalaisista talomalleista.

Atriumpihan suojissa voi nautiskella katseilta rauhassa aamukahvit ja ottaa aurinkoa, vaikka aivan kodin vieressä kulkisi vilkas katu.

– Atriumtalo ei toki ole suomalainen keksintö vaan tuttu jo antiikin ajoilta. Hetenan eräänlaisena innoittajana oli kuitenkin Villingin saaressa Helsingissä sijaitseva kesähuvila Villa Oivala, Ristola kertoo.

Tuusulan asuntomessuille rakennettu Finnlog Hetena on yhdistelmä modernia arkkitehtuuria ja kiinnostavaa tuulahdusta menneiltä vuosikymmeniltä. Atriumpiha rajautuu L-mallisen asuintalon ja erillisen autokatoksen väliin.
Hetenassa atriumpiha on osin katettu.

Ristolan mukaan atriumtalo sopii mainiosti tiiviisti rakennetulle pientaloalueelle, jolla tontit ovat pieniä. Seinien suojissa sisäpihalla voi nautiskella katseilta rauhassa aamukahvit ja ottaa aurinkoa, vaikka aivan kodin vieressä kulkisi vilkas katu.

– Hetenassa on otettu kaikki irti atriumpihasta myös sisätiloissa. Suurten ikkunoiden myötä sisään tulvii luonnonvaloa. Julkisivujen puolella taas ikkunoita on säästeliäämmin ja ne on rimoitettu.

Miksi atriumpihoja sitten ei nähdä jo enemmänkin, kun tontit kuitenkin tuntuvat koko ajan pienentyvän ja rakentaminen tiivistyvän?

Yksi atriumtalon haaste on rakennuksen koko: jos asuintilat rajaavat pihaa neljältä tai edes kolmelta sivulta, joko kodin neliömäärä kasvaa todella isoksi, piha jää hyvin pieneksi tai sisätiloista tulee kovin käytävämäiset. Ristolan mukaan Hetenassa pulma on ratkaistu niin, että asuintalo rajaa pihaa kahdelta sivulta ja kolmannelle sivulle voi sijoittaa autokatoksen tai vaikka pihasaunan.

– Pihalle olisi myös hyvä osua aurinkoa vähintään muutama tunti päivässä, jotta kasvit viihtyvät ja pihalla on viihtyisää oleskella.

Myös pihan huollettavuus pitää ottaa atriumtalossa huomioon, Ristola sanoo. Hetenassa lumet saa aurattua pois sisäpihalta helposti, koska se on samassa tasossa ympäröivän maaston kanssa.

Atriumpihoja erilaisissa kodeissa – katso kuvat:

1960-luvun rivitalon atriumpihalla terassi ei peitä koko pihaa. Istutusalueet koristekivineen ja havuineen tuovat mieleen japanilaisten puutarhojen hallitun tyylin.
Atriumpiha on myös tämän hulppean, yli 400 neliöisen merenrantatalon sydän. Kurkista Turun Hirvensalossa sijaitsevaan Villa Tuuleen tästä.
Villa Tuulen japanilaishenkisen atriumpihan betoniselle istutusalueelle on valittu helppohoitoisia havuja, heiniä ja vaahtera.
Rivitalokodin atriumpiha, valoisuus ja omintakeinen arkkitehtuuri valloittivat Ullica Hansonin, kun hän etsi puolisoineen uutta kotia. Kurkista kauniisti uudistettuun 1960-luvun rivitalokotiin täältä.
Julkaistu: 26.8.2020
Kommentoi »