Jatkuvalämmitteinen kiuas on yleisin valinta. Sen hyviä puolia ovat nopea lämpiäminen ja taloudellisuus, sillä se syö vain vähän puuta. Kertalämmitteinen kiuas sopii todellisille nautiskelijoille. Se lämpenee hitaasti mutta palkitsee vaivan lempeillä löylyillä.

Varaava kiuas tai harvinaisempi ja hintavampi laavukiuas antavat parhaat löylyt sähkösaunassa. Hehkukiuas antaa vaatimattomat löylyt, ja sähkövastuksista ilmaan irtoava rautaoksidi voi aiheuttaa saunojissa epämiellyttävän ja väsyneen olon.

Valitse riittävän suuri kiuas, jottei sinun tarvitse lämmittää sitä äärimmäisen kuumaksi. Reilu mitoitus takaa kiukaalle pitkän käyttöiän, helpottaa lämmitystä ja hoitoa sekä antaa parhaat löylyt.

Esilämmitä uusi kiuas ylimääräisten käryjen häivyttämiseksi. Puulämmitteinen kiuas esilämmitetään ilman kiviä ja hyvin tuuletetussa tilassa. Voit esilämmittää sen hyvin myös ulkona savuputket kiinnitettynä, jolloin savuputkien kärytkin haihtuvat. Yksi pesällinen puita riittää. Lado kivet paikalleen vasta, kun kiuas on täysin jäähtynyt.

Sähkökiuas esilämmitetään kivien latomisen jälkeen ja mielellään usean tunnin ajan monissa jaksoissa. Älä pidä saunan ovea tai ikkunaa lämmityksen aikana auki, koska se sekoittaa lämpötilasäädön. Valmistajan ohjeet antavat tarkempaa tietoa.

Jos kiukaan pinta on maalattu, sitä ei kannata hangata tai pyyhkiä ennen ensimmäistä lämmitystä. Maali saa lopullisen lujuutensa vasta lämmityksen yhteydessä. Älä heitä löylyä ensimmäisen lämmityksen yhteydessä, sillä vesi voi vahingoittaa maalipintaa.

Puulämmitteisessä saunassa on varmistettava, että tulisijan ja hormin liitokset ovat tiiviit, eikä kipinöitä pääse rakenteisiin. Hormit pitää puhdistuttaa säännöllisesti nuohoojalla nokipalojen välttämiseksi, sillä piipun sisäosiin kertyneet jäämät voivat syttyä palamaan.

Metalliset eteläeurooppalaiset kevythormit voivat aiheuttaa tulipalon vaaran, sillä ne eivät välttämättä kestä tuntikausien lämmitystä. Kysy siis aina myyjältä, mitä malleja suositellaan saunaan. Sähkölämmitteisten saunojen tulipalot saavat usein alkunsa kiukaan päälle unohtuneesta tavarasta tai sen yläpuolelle kuivumaan ripustetuista vaatteista.

Tarkista ja tarvittaessa vaihda kiukaan kivet 1–2 kertaa vuodessa. Voimakkaat lämmönvaihtelut rapauttavat kiviä, joiden muruset tiivistyvät kivitilaan ja haittaavat ilman virtaamista. Silloin sauna ei välttämättä lämpene toivotusti.

Hyvä kiuaskivi varaa tehokkaasti lämpöä, siinä on vedelle pintaa höyrystyä ja se kestää kuumuutta sekä lämmönvaihteluita. Hyviä ovat esimerkiksi tummat syväkivet, kuten oliviinikivi ja peridotiitti. Keraamiset kivet eivät käy kaikkiin kiukaisiin.

Pese sekä uudet että edelleen käyttöön kelpaavat vanhat kivet pölystä vedellä vaikkapa varovasti harjaten. Huuhtele ja kuivaa. Lado kivet puhdistettuun kivitilaan käyttöohjeiden mukaan: perinteisissä sähkökiukaissa väljästi mutta kuitenkin vastukset peittäen, avoimissa pilarimallisissa uloin kerros tiiviiksi tehden.

Ensimmäinen pesällinen kannattaa aina sytyttää päältä. Näin lähes kaikki puusta irtoavat hiukkaset ja palokaasut palavat pois. Päältä sytyttäminen vähentää savua ja hormiin kertyvää nokea, joten piippu pysyy entistä puhtaampana ja hormipalon vaara pienenee. Kuivat koivuhalot ovat parhaita, ne palavat kipinöimättä ja savuttamatta.

Puhdista puukiukaan arina aina ennen lämmitystä ja tyhjennä myös tuhkalaatikko, jotta ilma pääsee kiertämään tehokkaasti.

Kiuas saattaa savuttaa, jos se ei saa tarpeeksi happea palamiseen. Ilma ei aina riitä saunan ja vesipadan lämmittämiseen yhtä aikaa. Puusaunassa kannattaa silloin lämmittää ensin padan vesi kuumaksi ja sytyttää kiuas vasta sen jälkeen. Lisäksi on hyvä tarkistaa, ettei noki ole tukkinut tulipesän hormia. Jos näin on, tarvitaan pikaisesti nuohoojaa.

Kiuasta ei pidä lämmittää liian kuumaksi, sillä kuuma ilma ei pysty sitomaan riittävästi kosteutta, jolloin saunominen voi tuntua epämiellyttävältä. Riittävän suuri ja tehokas kiuas antaa kunnon löylyt, ilman että siitä otetaan kaikki irti.

Sähkökiukaassa yksi kilowatti lämmittää suunnilleen yhden kuution. Kahdeksan kilowatin kiuas riittää siis kahdeksan kuutiometrin saunaan.  Myös tietyt rakennusmateriaalit, kuten täyspuusta tai tiilestä rakennetut seinät, isot ikkunat tai lasiovet voivat vähentää lämmönlähteen tehoa.

Kiukaan kivipesän pitäisi olla alempana kuin lauteiden alimmat jalkalaudat, koska kuumuus nousee ylös. Jalat voivat jäädä kylmiksi, jos kivet ovat samalla tasolla kuin istuimet. Liian matalassa tilassa lämpöä on vaikea saada jakautumaan miellyttävästi, sillä ylälauteita ei voi rakentaa riittävän korkealle. Pylvään malliset ja tornimaiset verkkokiukaat jakavat lämpöä tasaisimmin lattiasta kattoon.

Raitis ja puhdas hengitysilma parantaa saunanautintoa, ja riittävä tuuletus kuivattaa liiallisen kosteuden rakenteista saunomisen jälkeen. Tulo- ja poistoilman aukkojen sijainti tulisi aina suunnitella kiuastyypin mukaan. Kiukaan vaihtaminen voi siis vaatia myös ilmanvaihdon miettimistä uudelleen.

Löylytila kannattaa tuulettaa aina käytön jälkeen. Viimeinen kylpijä voi polttaa saunan pesässä muutaman puun ja jättää oven tai ikkunat hieman raolleen, jotta kosteus poistuu. Irtonaiset puuosat, kuten lattiaritilät, on hyvä nostaa saunomisen jälkeen pystyyn kuivumaan.

Jos mökkisaunaa käytetään vain kesäisin, pölyt ja hiirenkakat on syytä siivota talven jälkeen kunnolla ennen ensimmäistä saunomiskertaa. Lauteet ja lattiat puhdistuvat parhaiten harjalla ja puhdistusaineella.

Mäntylauta erittää kuumuudessa pihkaa vuosien ajan. Löyly- ja pesutilojen rakennusmateriaaliksi kannattaa mieluiten valita haapa, tervaleppä tai kuusi. Myös kuusi on pihkaista, mutta sen pihka kertyy koloihin, jotka on helppo puhdistaa tai poistaa paneeleista ja laudoista ennen rakentamista.

Pihkaa voi yrittää ehkäistä käsittelemällä seinät ja katon saunasuoja-aineella tai oksalakalla. Seinät suojataan lauteiden takaa pihkaamattomasta puusta valmistetuilla paneeleilla, jottei irtoava pihka polta ihoa. Kuivunutta pihkaa voi yrittää rapsutella pois saunan seiniltä. Toisaalta kauniiden pihkahelmien voi myös ajatella kuuluvan löylytilaan.

Asiantuntijat: Pienrakentamisen Kehittämiskeskuksen neuvontainsinööri Jouko Lommi, Marttaliiton kehittämispäällikkö Teija Jerkku, Suomen Saunaseuran sauna-asiantuntija, arkkitehti Pekka Tommila ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino

Katso kuvalliset ohjeet vihdan sitomiseen

Aiotko hankkia uuden kiukaan? Lue vinkit sopivan valintaan

Tältä näyttävät Suomen kauneimmat mökkisaunat