Matalalle kaivettu pilariperustus on tavallinen ratkaisu. Pilarien painuminen ja kallistelu näkyy usein ensimmäiseksi ovissa ja ikkunoissa, jotka eivät enää istu kunnolla aukkoihinsa. Pienet painaumat eivät vaadi pilarien pikaista uusimista vaan seurantaa.

Tarvittaessa hirsiseinää voi nostaa nestetunkeilla pilarin molemmilta puolilta. Pilarin päälle voi asentaa pienen korokepalan, jonka jälkeen pilarin voi kiinnittää uudelleen alasidepuuhun. Huonokuntoiset, vinksahtaneet pilarit kannattaa jättää ammattilaisille.

Vanhoissa taloissa on lattian alta avoimia, yhtenäisellä sokkelipalkilla varustettuja perustuksia. Niissä kosteus voi kerääntyä alapohjaan, mikä aiheuttaa sisäilmaan hajuhaittoja. Sokkelipalkin korjaus on niin haastavaa, että se kannattaa jättää se ammattilaiselle

Alapohja pitää tutkia, jos lattia tuntuu kylmältä tai jos mökissä on hajuhaittoja. Kylmyys voi johtua siitä, että eristeet ovat painuneet.

Kosteus vaurioittaa useimmiten umpisokkelin päälle rakennettua ryömintätilaista alapohjaa. Rakenne pitää tarkastaa alakautta.

Puurakenteisen, tuulettuvan alapohjan lahovauriot ovat yleisiä etenkin vanhoissa taloissa. Usein tuuletus on käynyt riittämättömäksi tai tilan pohjalle on päässyt virtaamaan vettä.

Korjaus edellyttää yleensä lattian purkamista ja lattian alla olevan orgaanisen tai hienorakeisen maan vaihtamista karkeaan kiviainekseen, joka muodostaa kapillaarikatkon.

Rossipohjatilaan on tehtävä riittävät tuuletusaukot. Pintavesien pääsy alapohjaan on estettävä kaadoilla ja salaojilla.

Lattian eristyksen lisääminen on järkevintä samalla, kun lattialaudoitus uusitaan. Purueristeet voi korvata esimerkiksi tehokkaammalla puukuitueristeellä. Lattian ja seinän liitosrakenteen tiiveys on tärkeää.

Vesikaton vuodot ilmenevät usein vasta, kun alle tarvitaan ämpäri. Märkä aluslaudoitus kielii kuitenkin katon alkavasta vuodosta. Yläpohjatilan säännöllinen tarkastus säästää isolta remontilta.

Vuoto alkaa tavallisesti liitoksen kohdalta, esimerkiksi savupiipun juurelta. Kun lumet sulavat keväällä, vuotoja voi tulla katteen liitoksiin.

Bitumi- ja huopakatteiden yleisimpiä vaurioita ovat sirotepintojen kuluneisuus, kolhujen aiheuttamat reiät sekä auenneet saumat. Pieniä vuotokohtia voi tiivistää esimerkiksi kylmäbitumilla tai joustavilla tiivistemassoilla.

Kuumabitumointi on tulityötä, joka on sallittu vain työluvan omaaville ammattilaisille. Loivien kattojen kermit ovat yleensä niin sanottuja tiivissaumakatteita, joiden laajempi korjaus on ammattityötä.

Kolmiorimakiinnityksellä toteutetuissa vesikatoissa voidaan uusi huopakerros kiinnittää alkuperäisen päälle, kunhan alla ei ole kosteusvaurioita.

Profiilipeltien pienet tihkuvuodot johtuvat usein kiinnitysruuvien tai naulojen löystymisestä.

Tiilikattojen tyypillisimmät vauriot ovat tiilien halkeamia ja lohkeamia. Yksittäinen tiili on helppo vaihtaa.

Talvisin mökin yläpohjatilaan saattaa vuotaa huoneilman kosteutta, joka jäätyy kylmiin kattorakenteisiin. Kun jää sulaa, jäljet näyttävät vesikaton vuodoilta.

Helppo ja tehokas korjaus on tehostaa tuuletusta asentamalla poistoilmaventtiilit talon päätykolmioihin. Tuuletusilmalle pitäisi olla aukot myös talon räystäiltä.

Jos vaurio on ehtinyt kehittyä pitkään ja pilata rakenteita sekä lämmöneristeitä, edessä on iso remontti.

Hirsimökin ulkoseinä saattaa tuntua vetoiselta ja kylmältä. Syynä voi olla, että hirret eivät ole päässeet laskeutumaan ja tiivistymään tasaisesti.

Painuminen voi häiriintyä, jos rakennuksessa on seinien lisäksi muitakin kantavia rakenteita, jotka estävät hirsiseinän luonnollisen liikkeen.

Kantavien rakennusosien kohdalla on seinien läpi kulkevat kierrepultit. Säädöt ja kiristykset on hoidettava tarkasti ajallaan valmistajan ohjeiden mukaisesti, jotta hirret eivät pääse vääntymään.

Tolpparunkoisen, eristetyn seinän ongelma on usein se, ettei ulkoverhouslaudan alla ole tuuletusrakoa, jolloin maali alkaa hilseillä julkisivusta pois. Kesäkäytössä rakenne toimii vielä kohtuullisesti, mutta jos mökillä ollaan talvisin, kosteusriski kasvaa.

Jos mökin lautaverhous uusitaan, samalla voi asentaa paneelin alle tuuletusriman ja lisätä seinän ulkopuolista lämmöneristystä.

Ikkunat ja ovet ovat jatkuvassa säärasituksessa. Pahimmillaan ne kiertyvät, jolloin johonkin kulmaan jää vetävä rako.

Kesällä ikkunoita ja ovia kiusaavat auringon lämpö ja uv-säteily, talvikaudella puolestaan pintojen jäätyminen ja sulaminen.

Kittaukset ja tiivisteet haurastuvat, pintakäsittely ja puuosat halkeilevat. Nopeimmin vaurioituminen alkaa rakennuksen etelä- ja länsisivuilla sekä räystäättömillä seinäpinnoilla. Lahovauriot kehittyvät tavallisesti ulkopuitteen tai karmin alaosiin.

Jos puuosat ovat kunnossa, pienehköt pintakorjaukset voi tehdä ikkunoita tai ovia irrottamatta.

Jos ovet ja ikkunat tiukkaavat jostain kulmasta karmiin, niitä voi säätää saranoista tai hiomalla ja höyläämällä varovasti.

Tiilipiippu tai tulisija voi vaurioitua talvella, jos takan lämmittää liian nopeasti piukeaksi. Myös mökin liikkuminen tai seinien painuminen voi halkaista piipun.

Halkeamat onneksi näkyvät yleensä helposti. Jos halkeamia on, tulisijaa ei saa käyttää. Pyydä ammattilainen paikalle tutkimaan tilanne palo- ja häkävaaran takia.

Vioittuneen hormin voi yleensä pinnoittaa ja sitten sen sisään voi asentaa metallisen sisäpiipun.

Yleinen vaurio syntyy lattian ja seinän liitokseen, joka ei ole vesitiivis. Jos vika on ollut pitkään, remontista tulee raskas.

Usein koko lahonnut seinän alaosa vaihdetaan. Työn aikana seinä ja katto on tuettava, jotta rakenne ei sorru. Työ vaatii ammattitaitoa ja virallista lupamenettelyä.

Pesutilojen lattioiden elinkaari on rajallinen. Yksinkertainen lautalattia kestää noin kymmenen kesää, joskin ikää voi pidentää pintakäsittelyllä tai muovimatolla. Jos lattia menee uusiksi, kannattaa kantavat rakenteet tehdä painekyllästetystä puusta. Kestopuuta ei saa käyttää sisätiloissa.

Jos lattiassa on betonilaatta, se on voinut halkeilla tai rapautua. Koska vesi valuu raoista ja jäätyessään rikkoo rakenteita, pitää halkeamat paikata pikaisesti.

Vaurion riski on suuri, jos pesutilan alin hirsikerta lähtee suoraan betonin päältä. Vesieristys ja laatta pitäisi aina nostaa ainakin 10 senttiä seinää ylöspäin. Työ vaatii ammattitaitoisen suunnittelun ja työn toteutuksen.

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyyn liittyvät säännökset ovat taas höllentymässä, joten nyt ei kannata hötkyillä, jos järjestelmä toimii. Mikäli jätevesijärjestelmä toimii huonosti, kannattaa ottaa yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan, josta saa ohjeet.

Uuden lain henki on se, että on herkkiä ja tavallisia alueita. Herkillä alueilla, joilla on pohjavettä tai vesistöjä, jätevesien puhdistus pitää olla kunnossa viimeistään vuoden 2019 lokakuussa paitsi, jos jäteveden määrä on vähäinen tai jos remontti on taloudellisesti tai sosiaalisesti haastava.

Kuivan maan mökkien järjestelmät voi laittaa kuntoon sitten, kun tekee muutakin isoa remonttia.

Mitään ei tarvitse jatkossakaan tehdä, jos mökki on kantoveden ja huussin varassa.

Vaikka mökillä olisi vesivessa, löytyy sieltä usein myös kuivakäymälä. Tarjolla on myös laadukkaita sisälle asennettavia vessoja, jotka eivät tarvitse juoksevaa vettä. Hinnat ovat 1 500–3 500 euroa.

Kaivon vesi on syytä tutkituttaa aika ajoin varsinkin, jos sen väri, maku tai haju muuttuu.

Tarkista aina keväisin, että kaivo on suorassa eivätkä renkaat ole siirtyneet liitoksistaan.

Kaivoveden laadun yleisin pilaaja on sateiden mukanaan tuoma pintavesi, joka löytää välillä helposti kulkureittinsä rengaskaivoon. Pintamaa pitäisi muotoilla niin, että kaivo on ikään kuin pienen kumpareen päällä.

Kaivo on hyvä huoltaa joka kevät. Sen voi itse tyhjentää ja pestä, mutta kaivon sisällä tehtävät puhdistustyöt ja tiivistykset pitää jättää ammattilaiselle, koska työturvallisuus ja hengitysilman laadusta huolehtiminen vaativat erityistoimenpiteitä.

Korjaa 60- ja 70-lukujen mökit oikein

Tarkasta ja kunnosta mökin yläpohja

Toimi nyt! Remontin lykkääminen voi tulla kalliiksi