1. Mitä eksoottisia puita kannattaa kokeilla?
Monet magnoliat ovat menestyneet meillä hyvin. Niiden valikoima paranee lähivuosina, kun ilmasto lämpenee. Suomessa magnoliat pärjäävät etelärannikolla ja suotuisilla paikoilla myös sisämaassa. Myös koristeellisten japaninvaahteroiden eri lajikkeita voi suositella. Jukkapalmun lähisukulainen hapsijukka on kasvanut meillä ulkona jo muutamia vuosia. Se tuo keskieurooppalaisen puutarhan ilmettä.
2. Mitä uusia perennoja voi suositella?
Hyviksi ovat osoittautuneet esimerkiksi sinikämmen ja jouluruusun monet lajikkeet. Syyssyrikkä on erinomainen perhoskasvi. Se lakastuu talvella, mutta uudet versot nousevat keväällä ja kukkivat joka vuosi. Punahatun uusissa lajikkeissa on upeita, puhtaita värejä: punaisia, keltaisia ja oransseja.
Keijunkukkien lehdistöjen väritys on aina vain parempi ja runsaampi. Ne sopivat erinomaisesti sekä perennapenkkiin että ruukkuistutuksiin antamaan väriloistoa koko kasvukaudeksi. Myös kolmilehdet antavat puutarhaan väriä ja eksotiikkaa jo touko-kesäkuussa.
3. Miten erikoiskasveille luodaan hyvät olot?
Tärkein tekijä on hyvä kasvualusta. Ensin on selvitettävä kasvin vaatimukset. Kaipaako se varjoa vai aurinkoa? Kelpaako sille perinteinen, hyvin muokattu ja rikkaruohoista siivottu puutarhamaa? Vai tarvitseeko se läpäisevää hiekkamaata? Maanparannukseen on helpointa käyttää valmiita multaseoksia.
Erikoisuuksille kannattaa valita puutarhan suojaisin ja paras paikka. Kasveille voi tehdä hauskojakin tuulensuojia. Näin saadaan pienilmastoa niille otollisemmaksi.
Istutus saa yleensä jäädä hieman korkeammalle kuin vanha perusmaa, koska multa painuu ensimmäisen kasvukauden aikana. Istutuskuopan reilu kastelu pariin kertaan ennen istutusta antaa kasville hyvät olot lähteä kasvattamaan juuriaan alaspäin. Sen jälkeen riittää reilu kastelu kerran viikossa kuivina aikoina.
Ensimmäisenä kasvukautena ei tarvitse lannoittaa, koska multaseokset sisältävät yleensä riittävän peruslannoituksen. Puiden tuennat ja leikkaukset on syytä tehdä istutuksen yhteydessä. Näin taataan kasvin nopein ja paras juurtuminen.
4. Vienkö arat kasvit talvella sisälle?
Ulkokäyttöön tarkoitettuja lajeja ei kannata viedä asuinhuoneistoon. Monivuotiset erikoisuudet säilyvät parhaiten lepotilassa nolla-asteisessa tai hieman pakkasella olevassa lämpötilassa. Kylminä aikoina niitä on syytä suojata.
Useimmissa tapauksissa helpoin tapa on käyttää havusuojaa, joka kerää lumen. Pakkaslunta kannattaa jopa lisätä, jos siihen on mahdollisuus. Arat puut, pensaat ja havukasvit kannattaa peittää vielä keväällä hyvin tuulettuvalla aurinkosuojaverkolla. Näin kasvit eivät lähde kasvuun liian aikaisin yöpakkasten aikana.
5. Mitkä ovat tulevat trendit puutarhassa?
Ruukkupuutarhat lisääntyvät, sillä pihat ovat usein pieniä. Viiniköynnös tulee muiden marjakasvien rinnalle, niin että siitä saadaan kunnolla satoa kotipuutarhoissa. Koristeheiniä kannattaa kokeilla rohkeasti sekä ruukuissa että puutarhassa. Heinillä saa uutta ilmettä, kun niitä käytetään monipuolisesti kesäkukkien tapaan.
6. Mistä maista uutuuskasvit tulevat?
Hedelmäpuista omenat, luumut, kirsikat ja päärynät tulevat Suomesta, enimmäkseen Forssan ja Lohjanharjun seudulta. Perennoista suurin osa tulee ulkomailta, etenkin Hollannista. Myös useimmat erikoiset kasvit on hankittava ulkomailta, koska Suomessa niitä ei juuri ole tarjolla. Kanadastakin hankitaan kasveja, sillä ilmastomme ovat samantapaisia.
7. Kuinka kasvien menestymistä testataan?
Kasvien talvehtimiseen vaikuttavat hyvin monet tekijät, joista lumipeite, pienilmasto ja kasvualusta ovat ratkaisevassa asemassa. Jos voi tarjota kasveille hyvät olot, kannattaa kokeilla erikoisempia puuvartisia tuijottamatta liikaa kasvuvyöhykkeeseen.
Esimerkiksi Kuopiossa on saatu satoa ulkona kasvavasta persikasta ja Torniossa menestyy 300 ruusulajiketta paksun lumen peitossa. Kolin seudulla on yli tuhannen kasvilajin puutarha. Kotimaisista puutarhoista ja kasviharrastajilta saadaan tärkeää tietoa kasvien kestävyydestä.
8. Mikä neuvoksi, kun kesät tulevat kuivemmiksi?
Yksinkertaiset, helppokäyttöiset kastelulaitteet ovat hyvä hankinta. Jo 60 eurolla saa puoliautomaattisen laitteen, joka huolehtii kastelusta viikon ajan. Sähköä ei tarvita, ainoastaan 100–200 litran vesisäiliö.
Ruusuille voi käyttää kotipuutarhassa tippukasteluletkua, jonka saa helposti kytkettyä suoraan vesijohtoon. Syksylläkin pitää huolehtia kastelusta, jos ei sada. Pintamulta saattaa tuntua kostealta, mutta se ei kuivana syksynä riitä.
9. Millä keinoilla tuholaisia voi torjua?
Linnut ovat luontoystävällinen konsti. Lintujen talviruokinta opettaa linnut pysymään pihapiirissä. Kun pihalle lisäksi ripustetaan riittävästi pönttöjä eri lajeille, linnut syövät ötökät.
Asiantuntija: puutarhuri Antti Kauppila, Puutarhakeskus Kauppila
