Pian se aika on taas käsillä: naapuruston ovikellot soivat ahkeraan, kun pienet noidat lähtevät pääsiäisen virpomiskierrokselle värikkäästi koristeltuine vitsoineen.

Tavallisimmin virpominen ajoittuu Suomessa palmusunnuntaille. Perinteessä on kuitenkin alueellisia eroja: esimerkiksi pohjanmaan suunnalla virpojat ovat liikkeellä viikkoa myöhemmin pääsiäislauantaina.

Virpomiseen tarkoitetut vitsat koristellaan tavallisimmin värikkäillä höyhenillä, mutta koristeluun sopivat myös silkkipaperista askarrellut kukat, piipunrassit, pienet pääsiäismunat, rairuohoasetelmista tutut keltaiset tiput sekä muut askartelumateriaalit, jotka saa kiinnitettyä vitsaan. Pääsiäisvitsoissa enemmän on usein enemmän, ja kauniisti koristellusta vitsasta saattaa olla luvassa herkullisempi palkka.

Perinteisessä pääsiäislorussa virvottavalle toivotaan terveyttä tulevalle vuodelle ja pyydetään palkkaa vitsaa vastaan:

Virvon varvon,

tuoreeks terveeks,

tulevaks vuodeks,

vitsa sulle,

palkka mulle!

Pääsiäislorusta löytyy lähestulkoon yhtä monta versiota kuin on virpojiakin. Pienet noidat saattavat toivottaa virvottavalleen esimerkiksi hyviä säitä tai onnea ja yltäkylläisyyttä elämään. Humoristisissa nykyversioissa voidaan havitella parempia palkkioita vitsan vastineeksi.