Marjojen kasvatus pähkinänkuoressa
- Sijoita marjakasvit aurinkoiseen ja ilmavaan paikkaan. Vältä tuulisia kohtia.Kalkitse ja lannoita maa. Poista rikkakasvit ja lisää maanparannusaineita.
- Käytä maan peittona katteita, jotka helpottavat viljelyä.
- Hanki uudet, terveet taimet. Huolehdi kastelusta.
- Istuta harvaan ja ilmavasti.
Paljon valoa
Valoisa kasvupaikka on elintärkeä marjakasveille, sillä silmujen kukka-aiheiden kehittyminen vaatii runsaasti valoa. Varjossa marjapensaat keskittyvät lehtien kasvattamiseen, jolloin sato jää olemattomaksi. Valoa tarvitaan myös sadon kypsymiseen. Auringossa marjat saavat kullekin lajille tyypillisen aromin ja täyteläisen värin. Niukassa valossa marjat jäävät kalpeiksi ja mauttomiksi. Istuta marjakasvit avoimelle paikalle tai aurinkoiselle seinustalle. Huolehdi myös, että matalat mansikat tulevat valoon vadelmarivin tai herukkapensaiden länsi- tai eteläpuolelle.
Paranna maata
Multavat hieta- ja moreenimaat ovat parhaita useimmille marjakasveille. Tiiviit savimaat jäävät syksyllä märiksi, mikä saattaa aiheuttaa talvivaurioita. Oman tontin maalajia ei voi vaihtaa, mutta savimaan ongelmia voi lievittää parantamalla maata ja istuttamalla taimet harjuun. Istuta taimet aina uuteen kasvupaikkaan, jossa ei viimeisten 4–5 vuoden aikana ole kasvanut samaa marjakasvia. Näin vältät juuria lahottavien sienitautien siirtymisen taimiin.
Suojaan tuulelta
Rinteet ovat marjakasveille edullisia kasvupaikkoja, sillä niillä ei ole tasamaiden kosteusongelmia. Pyri istuttamaan marjapensaat paikkaan, johon kylmät pohjois- ja itätuulet eivät osu. Etenkin vadelma kärsii kovista tuulista, jotka riepottelevat sen pitkiä versoja. Tarkista myös, ettei lähistöllä kasva suuria lehtipuita, jotka imevät maasta niin veden kuin ravinteetkin.
Paljon valoa
Valoisa kasvupaikka on elintärkeä marjakasveille, sillä silmujen kukka-aiheiden kehittyminen vaatii runsaasti valoa. Varjossa marjapensaat keskittyvät lehtien kasvattamiseen, jolloin sato jää olemattomaksi. Valoa tarvitaan myös sadon kypsymiseen. Auringossa marjat saavat kullekin lajille tyypillisen aromin ja täyteläisen värin. Niukassa valossa marjat jäävät kalpeiksi ja mauttomiksi. Istuta marjakasvit avoimelle paikalle tai aurinkoiselle seinustalle. Huolehdi myös, että matalat mansikat tulevat valoon vadelmarivin tai herukkapensaiden länsi- tai eteläpuolelle.
Yhdistä hyöty ja koristeellisuus
Marjapensaat luovat pihaan rehevän vihreää tunnelmaa. Samalla ne toimivat melu- ja näkösuojana. Pensasmarjat lukeutuvat hyötykasveihin, mutta niiden koristeelliset kasvustot ovat hyötytarkoituksensa ohella myös koristekasveja. Pienellä pihalla tila on vähissä, ja valintoja joudutaan tekemään eri kasvien välillä. Marjakasveja voidaan mahduttaa pihalle, jos niitä istutetaan koristekasvien tavoin.
Taimimyymälöistä voi tiedustella rungollisia herukoita, karviaisia tai marja-aronioita. Niistä voi kasvattaa siron kukkivan pikkupuun, joka ilahduttaa elo–syyskuussa kypsyvillä marjoillaan. Karhunvatukka sopii säleikköön talon seinustalle, tai sen voi ohjata kasvamaan rimoista rakennettuun köynnöspyramidiin. Mansikka ja karpalo menestyvät amppelissa tai korkeassa ruukussa. Voit myös perustaa pienen mansikkapenkin aivan oleskelutilan ääreen. Huolehdi kuitenkin, että marjakasvit saavat valoa myös muiden kasvien joukossa kasvaessaan.
Pakasta, hilloa, mehusta
Sadonkorjuu alkaa juhannuksen tienoilla ensimmäisten mansikoiden kypsyessä. Mansikan jälkeen satovuorossa ovat vadelma, sitten karviainen, herukat ja ruusunmarja. Jos pihallasi kasvaa marjoja monipuolisesti, saat nauttia tuoreista marjoista taukoamatta pitkälle syksyyn. Pensasmustikka ja marja-aronia tarjoavat piirakkamarjat niille, jotka myöhästyivät metsämustikan poiminnasta. Karhunvadelmaa ja tyrniä korjataan talven tuloon asti. Innokkaimmat hyödyntävät myös mustaherukan lehdet. Aromikas lehti maustaa raikkaat kesäjuomat, teesekoitukset ja suolakurkut.
Tuholaiset seis!
Marjakasvien terveydestä kannattaa huolehtia ennakolta. Vältä taimien istuttamista vanhan marjaviljelyksen paikalle, kitke monivuotiset rikkakasvit ja kunnosta maa huolellisesti. Hanki uusia taimia ja käytä etenkin mansikalla ja vadelmalla varmennettuja taimia, jotka ovat puhtaita taudeista ja tuholaisista. Valitse taudinkestäviä lajikkeita. Tuholaisten tarkkailu on osa marjakasvien hoitoa. Suurilta tuhoilta vältytään, jos karviaispistiäisen toukat tai mustaherukan äkämäpunkin turvottamat silmut poimitaan pois heti niiden ilmaannuttua.
Lisää taimia
Mustaherukan ja karviaisen lisäys on helppoa. Ostotaimet ovat edullisia, mutta erityisen isomarjaisen tai maukkaan lajikkeen lisääminen kannattaa aina. Kiinnitä rentokasvuinen verso maahan niin, että sen pää jää 10 sentin pituudelta maanpinnan yläpuolelle. Kesän aikana multaan kosketuksissa oleva verso kasvattaa juuret. Leikkaa juurtunut verson kärki irti emopensaasta ja istuta uudelleen.
Kesän herkkumarjat
Pensasmarjat ovat puutarhan todellinen runsaudensarvi, josta riittää satoa niin tuoreena poimittavaksi kuin talven varalle talletettavaksikin. Etenkin suoraan puutarhasta kerätyt marjat sisältävät runsaasti vitamiineja ja hivenaineita. Kotoisten marjakasvien kehitys kukista marjoiksi on nopeaa. Siksi melkein kaikkien marjakasvien sato ehtii kypsyä viileänäkin kesänä.
Kata enemmän, kitke vähemmän
Mansikkamaan perustustöistä ei kannata tinkiä, sillä sama kasvusto antaa satoaan ainakin 5–6 vuotta. Siksi onkin tärkeää, että monivuotiset rikkakasvit hävitetään maasta ennen taimien istutusta. Sama toimenpide on tehtävä myös vadelman tai minkä tahansa muun marjakasvin kasvualustaa valmisteltaessa. Muutoin rikkakasvit ovat jatkuvana riesana ja saattavat ottaa ylivallan koko kasvustosta. Peitä mansikkamaa peruslannoituksen jälkeen mustalla muovilla tai mansikkakankaalla, joka tukahduttaa rikkakasvien kasvua. Lisäksi se estää kosteuden haihtumista ja suojaa marjoja kuraantumiselta. Vaihtoehtoisesti voit peittää maan eloperäisellä katteella, kuten kuorirouheella tai oljilla. Eloperäiset katteet sopivat myös muille pensasmarjoille. Etenkin vadelma viihtyy kuorirouheessa, joka pidättää kosteutta ja pitää maan kuohkeana.
Saadaanko satoa?
Kukinnanaikainen sää on marjatarhurin jokakeväinen puheenaihe. Kylmä, tuulinen sää karkottaa pölyttävät hyönteiset, jolloin sato jääpieneksi. Myös kukinnanaikainen halla vioittaa kukkia. Uhista huolimatta satoa saadaan kuitenkin joka vuosi. Marjakasveja voi suojata hallalta ja tuulilta istuttamalla taimet suojaiseen, lämpimään rinteeseen, jossa kylmä ilma pääsee valumaan alaspäin. Sadon määrään ja laatuun voi vaikuttaa huolehtimalla kasvien tasaisesta veden saannista myös poutajaksoina.
