Lehmus
Tuntomerkit: Silmut ja vuosiversot ovat punertavat tai ruskeanvihreät. Kiiltävät silmut ovat epätasaisen munanmuotoiset. Harmaa runko on pitkittäisuurteinen. Puistolehmuksella on runkomuhkuroita, joista kasvaa versoja.
Kasvutapa: Nuorena latvus on hertan muotoinen. Puu voi tulla 30-metriseksi. Avoimella paikalla latvus kasvaa isoksi. Vanhemmiten alimmat haarat muuttuvat riippuvakärkisiksi.
Levinneisyys ja kasvupaikka: Laji viihtyy auringossa ja puolivarjossa tuoreessa, runsasravinteisessa sekä humus- ja kalkkipitoisessa maassa. Suotuisilla paikoilla lajia voi kasvattaa Keski-Suomessa saakka. Metsälehmus on luontainen Etelä- ja Keski-Suomessa. Metsälehmusta voi lisätä pistokkaista, luonnonkantaa myös siemenistä.
Lepät
Tuntomerkit: Vuosiversot ja perälliset, munanmuotoiset silmut ovat ruskeanliilat. Tervalepän silmut (kuvassa) ovat kaljuja ja kävyt perällisiä. Runko on rosopintainen. Harmaalepän silmut ovat karvaisia, kävyt lähes perättömiä. Runko on sileänharmaa. Lepät pudottavat lehtensä vihreinä.
Kasvutapa: Yksi tai monirunkoinen puu. Tervalepästä tulee noin 20 metriä korkea ja kuperalatvainen. Vanhana sen runko on vahva. Noin 15-metriseksi kasvavalla harmaalepällä on kartiomainen latvus.
Levinneisyys ja kasvupaikka: Lepät viihtyvät auringossa ja puolivarjossa. Harmaaleppä kasvaa koko maassa tuoreessa tai kosteassa maassa, tervaleppä Pohjois-Pohjanmaata myöten rehevässä, kosteassa maassa ja rannoilla.
Tammi
Tuntomerkit: Munanmuotoisten silmujen suomut ovat pieniä. Versot ovat harmaanruskeat. Oksien kärkiin muodostuu tiheitä silmurykelmiä. Vanhan puun runko on harmaa ja syväuurteinen. Latvassa voi talvella nähdä ruskeita, kuivuneita lehtiä. Lehdet puhkeavat myöhään keväällä.
Kasvutapa: Tulee noin 20-metriseksi. Avoimella paikalla oksat kasvavat rungon alaosista saakka. Oksat ovat paksuja ja kuhmuraisia. Vanhalla tammella voi olla erittäin pitkiä, vaakasuoraan kasvavia oksia, jotka kuolleinakin jäävät kiinni puuhun.
Levinneisyys ja kasvupaikka: Tammi viihtyy auringossa tuoreessa ja kosteassa, ravinteisessa maassa. Suotuisilla paikoilla sitä voi kasvattaa Keski-Suomessa saakka. Luontainen Etelä-Suomessa. Tammea voi lisätä terhoista.
Haapa
Tuntomerkit: Vuosiversot ja silmut ovat ruskeat ja kiiltävät. Silmun kärki on kova, terävä ja tiiviisti kohti oksaa painautunut, lyhytverson silmu on keihäsmäinen. Runko on nuorena sileä ja vihertävän vaaleanharmaa. Vanhemmiten alaosa muuttuu uurteiseksi. Rungolla kasvaa usein vihertävänkeltainen haavankeltajäkälä. Puu kukkii keväällä lehdettömänä.
Kasvutapa: Haavan latva on tasamuotoinen ja kapeahko. Puu kasvaa noin 25 metrin korkuiseksi.
Levinneisyys ja kasvupaikka: Haapa kasvaa koko maassa. Se viihtyy aurinkoisella paikalla hyvin erilaisissa elinympäristöissä. Haapa lisääntyy siemenistä sekä tyvi- ja juurivesoista.
Jalavat
Tuntomerkit: Kasvusilmut ovat tummia, teräväkärkisiä ja karvaisia, kukkasilmut pallomaisia ja tylppiä. Vuosiversot ovat karvaisia ja ruskeita. Harmaanruskea runko muuttuu vanhemmiten matalauurteiseksi. Jalava kukkii keväällä lehdettömänä.
Kasvutapa: Kasvaa noin 20 metrin mittaiseksi. Vuorijalavan oksisto siirottaa viuhkamaisesti yläviistoon ja antaa latvalle leveän suppilomaisen muodon. Kynäjalavan oksisto kasvaa melkein vaakasuoraan, mikä tekee latvasta kupumaisen.
Levinneisyys ja kasvupaikka: Jalavat viihtyvät aurinkoisella paikalla, runsasravinteisessa, kosteassa ja humuspitoisessa maassa. Suotuisilla paikoilla niitä voi kasvattaa Keski-Suomessa saakka. Vuori- ja kynäjalava kasvavat luontaisesti Etelä-Suomessa. Ne erottaa toisistaan lehtien muodosta ja karheudesta. Lajeja lisätään pistokkaista ja siemenistä.
Vaahtera
Tuntomerkit: Silmut ovat viininpunaiset tai punavihreät ja sijaitsevat pareina vastakkain. Punaruskean verson päässä kasvaa silmurykelmä, jonka päätysilmu on muita huomattavasti suurempi. Paljaalla oksalla voi nähdä vanhojen siivekkäiden hedelmien periä. Vanhan puun runko on harmaa ja kapeauurteinen. Vaahtera kukkii keväällä lehdettömänä.
Kasvutapa: Kasvaa noin 20-metriseksi. Runko ja oksat jakaantuvat usein haaroihin. Avoimella paikalla latvus kasvaa leveän puolipallomaiseksi.
Levinneisyys ja kasvupaikka: Vaahtera viihtyy tuoreessa, runsasravinteisessa maassa, aurinkoisella tai varjoisalla paikalla. Sitä voi kasvattaa suotuisilla paikoilla Keski-Suomessa saakka. Luontainen Etelä-Suomessa. Vaahteraa voi lisätä siemenistä.
