Viherpiha

Talventörröttäjä on talvisen luonnon kaunotar

Mainos
Talventörröttäjä on ruohovartinen kasvi, josta jää kuollut verso pystyyn talven ajaksi. Huomaa kasvien talvinen kauneus ja katso kuvat koosteestamme. 
Teksti Anna Aho
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto, Fotolia

Kun kesä on ohi ja kasvit vaipuvat vähitellen talvilevolle, ruohovartiset talvisiementävät kasvit eli talventörröttäjät jäävät varsineen pystyyn. Ne odottavat lumen ja jään tuloa, sillä ne varistavat siemenensä vasta silloin. Siementen leviämistapana voi olla esimerkiksi hangen pintaa pitkin leviäminen (kionokoria), tuulen avulla leviäminen (anemokoria) ja eläinten avulla leviäminen (zookoria). 

Talventörröttäjät ovat tärkeitä monien Suomessa talvehtivien lintujen kannalta. Siksi olisi toivottavaa, että niiden annettaisiin jäädä pakoilleen. Esimerkiksi peipot, järripeipot, hempot, punatulkut, viherpeipot, pikkuvarpuset ja urpiaiset herkuttelevat talventörröttäjien siemenillä. 

Näin tunnistat talventörröttäjät

Kasvien tunnistaminen talviasuisena on haastavaa ja vaatii harjoittelua. Vinkkejä kannattaa hakea talventörröttäjän kasvupaikasta sekä habituksesta eli yleisvaikutelmasta. Kiinnitä siis huomiota talventörröttäjän kokoon, kasvutapaan ja muotoon. Myös kasvinosien tuoksusta voi tehdä päätelmiä.

Monet talventörröttäjistä ovat sitkeitä rikkaruohoja ja kasvavat kesantomailla, ranta-alueilla ja pellonpientareilla. Puutarhakasveista monet loppukesän ja syksyn tanakkavartiset kukkijat sekä kookkaat perennat ja koristeheinät saattavat jäädä törröttämään talven iloksi. 

11 esimerkkiä talventörröttäjistä

kuva

Karhunputki

Kasvupaikka: avoniityt, rehevät metsät, jokivarsipensaikot, tienpientareet.

Mistä tunnistaa: siemenet kiinni sateenvarjomaisessa sarjassa.

kuva

Kärsämö

Kasvupaikka: pihat, niityt, joutomaat.

Mistä tunnistaa: ruskeat, käpymäiset siemenmykeröt.

kuva

Maitohorsma

Kasvupaikka: tienvarret, rantapenkereet, lehtomaiset metsät, hakkuuaukeat.

Mistä tunnistaa: kotahedelmät, joissa pitkät lenninhaivenet.

kuva

Järviruoko

Kasvupaikka: merenlahdet, jokisuistot, rehevät suot.

Mistä tunnistaa: kellanruskea röyhykukinto.

kuva

Leveäosmankäämi

Kasvupaikka: rehevien vesistöjen rannat, ojat ja lätäköt.

Mistä tunnistaa: ruskea kukintopatukka, josta poksahtaa lopputalvesta untuvahaivenelliset siemenet.

kuva

Vuohenputki

Kasvupaikka: joutomaat, metsät, puronvarret, puutarha.

Mistä tunnistaa: siemenet pitkulaisia, munanmuotoisia ja kiinni sateenvarjomaisessa sarjassa.

kuva

Karstaohdake

Kasvupaikka: kaksivuotinen puutarhakasvi, joka kukkii toisena kesänä ja pysyy samalla kasvupaikalla siementämällä.

Mistä tunnistaa: vaaleanruskea kekomainen piikikäs mykerö.

kuva

Punahattu

Kasvupaikka: aurinkoisen paikan puutarhakasvi.

Mistä tunnistaa: ruskea piikikäs kukkapohjus.

kuva

Oopiumunikko

Kasvupaikka: yksivuotinen puutarhakasvi, joskus viljelykarkulainen esimerkiksi maakasoilla.

Mistä tunnistaa: pullea, pallomainen kota, jonka päällä niin sanottu luottilevy.

kuva

Palsternakka

Kasvupaikka: tien- ja radanvarret, myös kasvimaa, sillä maahan jääneet juurakot kukkivat toisena vuonna.

Mistä tunnistaa: Korkea, koiranputkimainen, litteänpyöreät hedelmät säilyvät sateenvarjomaisessa sarjassa pitkään, ranka mustanruskea.

kuva

Pietaryrtti

Kasvupaikka: tien- ja ojanvarret, pellot.

Mistä tunnistaa: kuivana tummanruskeat, tasalakiset huiskilot, sitkeät varret.

Lisätietoja:

Ari-Pekka Huhdan kirja Talventörröttäjät käsittelee talventörröttäjien tunnistamista, leviämistapoja ja siemeniä monelta kantilta.

Lue lisää:

Tunnista talviset pensaat

Opi tunnistamaan lehtipuiden silmut

Tältä näyttävät lintulaudan yleisimmät vieraat

Julkaistu: 10.1.2017
Katso myös nämä