Meidän Talo

Kestopuu, komposiitti vai betoni? Nappaa 9 vinkkiä terassin suunnitteluun

Kestopuu, komposiitti vai betoni? Nappaa 9 vinkkiä terassin suunnitteluun
Terassin suunnittelu kannattaa tehdä huolella, jotta valmis lopputulos on tyyliltään ja käyttöominaisuuksiltaan toimiva. Tutustu terassimateriaalien eroihin!
Julkaistu: 20.5.2020

Terassin suunnittelu: 9 vinkkiä

1. Ikisuosikki kestopuu

Suurin osa terasseista tehdään painekyllästetystä eli kestopuusta. Ja vaikka terassilaudat olisivat jotain muuta materiaalia, runko on painekyllästettyä. Runkopalkit ja koolauspuut ovat usein samankokoisia. Niiden yleisin koko on ”kakkoskutonen” eli 50 x 150 mm tai mitallistettuna eli karkeahöylättynä 48 x 148 mm.

Kansilautojen suosituin koko on 28 x 120 mm. Terassi on sitä näyttävämpi mitä leveämmästä laudasta kansi kasataan. Kannattaa miettiä 145-millisiä kansilautoja. Ne ovat usein myös hieman paksumpia, 33-millisiä. Kansilaudan koko vaikuttaa koolausväliin, jolloin hieman leveämpi ja/tai paksumpi kansilauta saattaa säästää runkopuiden hankinnassa. Muutamien yleisimpien kansilautojen suositellut koolausvälit ovat: 28 x 95: 500 mm, 28 x 120: 600 mm ja 33 x 145: 700 mm.

Suomen haastavat sääolosuhteet koettelevat terassia ja sen kestävyyttä, minkä vuoksi pohjatyöt kannattaa tehdä huolellisesti.

2. Mikä väri on paras?

Kestopuuta saa ruskeana, vihreänä ja harmaana. Vihreä on ”aito” kestopuu, väri tulee suoraan suoja-aineesta. Ruskeassa on suoja-aineen mukana pigmenttiä, joka imeytyy pintapuun solukkoon. Harmaata puolestaan saadaan joko kuumaöljy- eli royal-käsittelyllä tai pintakäsittelemällä kyllästysprosessin jälkeen kuivattu puu harmaalla puuöljyllä.

Itse asiassa kauniin harmaan pinnan saa käyttämällä vihreitä kansilautoja ja antamalla ajan ja auringonpaisteen tehdä tehtävänsä. Terassi jätetään säiden armoille vaikkapa vuodeksi, minkä jälkeen se puhdistetaan huolellisesti ja käsitellään värittömällä puuöljyllä nukkaantumisen ja tikkuuntumisen ehkäisemiseksi. Ruskea kestopuu haalistuu auringossa suhteellisen nopeasti, joten se täytyy öljytä säännöllisesti värillisellä puuöljyllä.

3. Muista jättää pienet välit

Kestopuu on uutena kosteaa. Kun se kuivuu rakenteessa, se kutistuu ja lautojen välit kasvavat. Siksi asennusvaiheessa välit kannattaa pitää todella pieninä. Mitä leveämpi lauta, sitä enemmän se kutistuu. Jos rakentaa terassikannen tuoreesta kestopuusta ja käyttää perinteiseen tapaan välimittana timpurinkynää, väleistä tulee varmasti liian leveitä. Lautojen kuivuttua näistä raoista sujahtavat haarukat ja avaimet. Asennusvaiheessa väliksi riittää 2–3 mm. Jos terassin tekee oikein leveästä kansilaudasta (195 mm), laudat voi asennettaessa laittaa kiinni toisiinsa.

4. Kestääkö vanha paremmin?

”Vanha kunnon painekyllästetty” oli monien mielestä kestävämpää kuin tämä nykyinen, joka otettiin käyttöön viitisentoista vuotta sitten. Uudessa kestopuussa arseeni ja kromi on korvattu kuparisuoloilla. Kestopuuterassin arvioitu käyttöikä on 20–25 vuotta. Se riippuu pitkälti käyttöolosuhteista, rakentamistavasta ja tehdyistä huoltotoimenpiteistä.

Usein kansilaudat kuluvat runkopuita nopeammin. Jos vanha runko on vankka, se kannattaa säilyttää, vaikka se olisikin arseenipitoista kestopuuta. Pitää muistaa, että myös uuden suoja-aineen metallisuolat syövyttävät sinkittyjä ruuveja. Kestopuurunkoa rakennettaessa käytetään vain rosteriruuveja!

5. Komposiittilauta materiaalina

Komposiittilauta on suunnilleen puoliksi puuta, puoliksi muovia. Lisänä on myös homeenesto-, palonesto- ja väriaineita. Yleisin koko on 28 x 150 mm. Rakenne on kennomainen, joten komposiittilauta on erittäin kevyt. Se vaatii hieman puuta tiheämmän koolausvälin (400 mm). Yleensä runko tehdään kestopuusta, mutta jos komposiittikansi rakennetaan esimerkiksi valetun betonilaatan päälle, koolaukseen voidaan käyttää erityistä komposiittialuslautaa.

Komposiittiterassia ei hiota, lakata tai öljytä. Se pestään säännöllisesti pesuaineella, vedellä ja harjalla sekä silloin tällöin paine- tai terassipesurilla. Komposiittilauta on selvästi kalliimpaa kuin kestopuu. Nelimetrinen komposiittilankku maksaa noin 35 euroa, samanmoisen (28 x 145 mm) kestopuun saa kympillä.

Betonikuvioitu terassi kestää kovaa kulutusta ja ikääntyy kauniisti.

6. Liki ikuinen betoniterassi

Terassin voi rakentaa valubetonistakin. Betonin sekoittaminen itse isoa terassipohjaa varten on melkoisen työlästä. Mylly saa pyöriä muutamankin kierroksen ennen kuin esimerkiksi neljä tonnia kuivabetonia on muokattu tasaiseksi kuraksi. Paljon helpommalla pääsee, kun tilaa pihaan betoniauton, josta lorotetaan valmiiksi raudoitettuun kehikkoon juuri oikea määrä valmisbetonia puolessa tunnissa. Valmisvaihtoehto voi olla jopa säkkitavaraa halvempi.

Betoniterassin pintaan voi teettää erilaisia kuvioita. Parhaimmillaan kumimatoilla painetut kuviot saavat betonin näyttämään siltä kuin ammattitaitoiset kivirakentajat olisivat paiskineet töitä viikkotolkulla.

7. Betonilaatta vai liuskekivi?

Terassin rakentaminen betonilaatoista tai liuskekivistä voi olla melko helppoa tai ylettömän vaikeaa riippuen maaperästä, laattojen koosta ja muodosta sekä mahdollisista kuvioista. Helpoimmillaan laattaterassi syntyy routimattoman sorapohjan päälle asennus- ja saumaushiekan avulla asetelluista isoista betonilaatoista. Erilaiset ladontamallit lisäävät vaikeusastetta. Laatta-, liuskekivi- tai valubetoniterassiin pitää rakentaa riittävät kaadot, jotta hulevedet ohjautuvat hallitusti pois terassilta.

8. Terassin perustukset

Yleisimmin terassin perustuksissa käytetään pilariharkkoja. Harkkojen alle valetaan betoniantura, puolisen metriä kanttiinsa. Pilariharkkoja saa myös pontattuna. Niiden väliin ei tarvita laastia, jos pysytään alle 140 sentin korkeudessa. Harkkojen sisus täytetään sementtilaastilla. Routasuojaus pitää tehdä huolellisesti, savimaalla vähintään puolen metrin syvyyteen. Eikä pelkästään pilareiden kohdalta vaan jopa pari metriä niiden ympäriltä.

Harkkojen päälle asetetaan sitten runkopuut ja koolaukset. Betonin ja puun väliin on muistettava laittaa bitumihuopakaistale kapillaarikatkoksi. Ruuvipaalut ovat helppo, tarkka ja nopea tapa tehdä perustukset. Paalujen pituus valitaan siten, että ne ruuvautuvat vähintään metrin verran maanpinnan alapuolelle. Näin routa ei pääse niitä vääntämään tai nostamaan.

Tee terassin pintakäsittely vasta, kun sää on reilusti plussan puolella. Öljy suojaa puuta lialta, kosteudelta ja halkeamiselta.

9. Tarvitseeko terassi luvan?

Terassin rakentamiseen liittyvät lupa-asiat ovat kuntakohtaisia. Terassin koko vaikuttaa asiaan, samoin rakennelman korkeus. Useimmiten toimenpideilmoitus rakennusvalvontaan riittää. Joissakin kunnissa voidaan edellyttää toimenpidelupaa.

Turvallisuuteen liittyvät asiat onkin sitten määrätty varsin tarkasti rakentamismääräyskokoelmassa. Jos terassille tulee korkeutta esimerkiksi mäkisellä tontilla, on rakennettava kaiteet. Vähintään 90-senttinen avokaide riittää, jos putoamiskorkeus on 50–70 cm. Avokaiteessa on vaakasuora yläjohde sekä välissä välijohde.

Välijohteen ylä- tai alapuolelle ei saa jäädä yli puolen metrin rakoa. Jos putoamiskorkeus on yli 70 cm, kaide on varustettava suojaosalla eli joko umpinaisella suojalevyllä tai pystylaudoilla niin, ettei lautojen raoista mahdu yli 110 mm särmäinen kuutio.

Asiantuntija: toiminnanjohtaja Ella Springare, Kestopuuteollisuus ry

Kommentoi »