Pientä aukiota reunustavat matalat talorivistöt. Ne näyttävät hauskan epäsäännöllisiltä: yhdessä osassa riviä on suuret ikkunat, toisessa ulos työntyvä puuparveke, kolmannessa taitekatto ja ullakkoikkunat. Jokainen pätkä on erivärinen. Helsingin Ormuspellon omakotitalojen erikoisuus on, että ne on rakennettu kiinni naapuritaloihin. Jokainen perhe omistaa oman pätkänsä ja päättää itse, miten talo suunnitellaan, rakennetaan ja hoidetaan.

Yhteisistä seinistään huolimatta ne eivät muodosta taloyhtiötä. Townhouset rantautuivat tonttipulan kanssa kamppailevalle pääkaupunkiseudulle 2000-luvun alussa. Englannissa ja Hollannissa ne ovat kuuluneet kaupunkikuvaan jo teollistumisen alkuajoista lähtien. Nyt Suomessakin talotyypille kaavaillaan merkittävää asemaa.

Niitä on suunniteltu muun muassa Helsingissä Alppikylään, Kalasatamaan ja Kruunuvuodenrantaan. Erityisen runsaasti niitä on tulossa Östersundomiin, minne 2020-luvulla aletaan rakentaa asuntoja 70 000 asukkaalle.

Townhouse-kodin rakentajan on koko projektin ajan tehtävä yhteistyötä naapuruston kanssa, koska ulkoseinät ovat yhteiset ja tontit huomattavasti pienempiä kuin yleensä omakotitaloissa. Ormuspellossa Helsinki tahtoi käsitellä koko talorivistön rakennusluvat yhtä aikaa. Jokaisessa talon tilat ovat erilaiset, ja jossain tapauksessa iso perheasunto on eriytetty paritaloksi. Halutessaan jokainen townhouse-rakentaja voi pyytää suunnitelmat haluamaltaan arkkitehdilta ja tehdä juuri niin yksilöllisiä ratkaisuja kuin haluaa – kaavan sallimissa rajoissa.

Ormuspellon talot poikkeavat eurooppalaisista esikuvistaan, joissa kadulle näkyy yleensä vain kapea julkisivukaistale ja asunnot ovat syvärunkoisia ja putkimaisia. Asuinkerroksia niissä on yleensä vähintään kolme, toisinaan enemmänkin. Ormuspellon talot taas muistuttavat suomalaisia omakotitaloja. Niiden pohjat ovat lähes neliötä, joten julkisivukin on suhteellisen leveä. Kerroksia on vain kaksi. Tavallisesta omakotitalosta poiketen letkaan rakennettaessa ikkunoita ei voi sijoittaa kaikille seinille. Omakotipihaa pienemmät pihat on ympyröity korkeilla muureilla.

Townhouse-tontit eivät vielä ole aiheuttaneet ostoryntäystä Helsingin seudulla. Ormuspellon aluettakin on rakennettu suunniteltua pitempään. Osasyynä lienee tosin vanhan teollisuusalueen läheisyys. Lisäksi tarjolla on ollut pääosin vain suuria perheasuntoja, jollaisiin vain harvalla on varaa.

Kiinnostusta kuitenkin olisi. Aalto-yliopiston arkkitehtuuriosaston tutkimusaineisto ”Uusi suomalainen unelmakoti?” osoitti selvästi, että moni olisi valmis asumaan letkassa.

– Townhouset kiinnostavat lapsiperheiden lisäksi myös yksin ja kaksin asuvia ikään katsomatta. Tämä kannattaisi ottaa huomioon uusien alueiden suunnittelussa, sanoo tutkimusta tehnyt asuntosuunnittelun lehtori Anne Tervo.

Hän muistuttaa, että helposti muuntuvana talotyyppinä townhousea voidaan soveltaa hyvin monin tavoin.

– Nyt toteutetut alueet ovat vain yksi esimerkki. Townhouseilla voidaan rakentaa sekä urbaaneja kaupunginosia että lähiötä. Talotyyppi sopii hyvin myös vanhojen alueiden täydennysrakentamiseen, Tervo pohtii.

Ihmiset arvostavat nykyään asuntorakentamisessa yksilöllisyyttä.

– Townhouset tarjoavat uudenlaisen asumisvaihtoehdon kerrostaloasumisen ja pientaloasumisen välimaastossa. On meidän aikamme tehtävä kehittää kaupunkeihin uudenlaisia, tiiviitä ja matalia pientaloasumisen muotoja, Tervo kiteyttää.

Raastavat naapuririidat: kyttäystä ja kiusantekoa

Yhteisen kodin ihanuus – kokemuksia kommuuniasumisesta

Puulaatikot kengille ja sormipaneelia seinään – 10 kutsuvaa eteistä