1. Miksi gluteeniton ruokavalio on nyt trendikäs?
Monen ilmiön tavoin tämäkin on saapunut meille Yhdysvalloista. Siellä on viime vuosina puhuttu paljon gluteenin terveysvaikutuksista. Amerikassa ruokakulttuuri on erilainen, ja valkoisia viljoja käytetään paljon enemmän kuin Suomessa.
2. Onko keliakia syypää gluteenittomuuden suosioon?
Varmasti niinkin. Suomessa keliakia on yleisempi kuin muualla Euroopassa. Meillä tautia sairastaa pari prosenttia väestöstä eli noin satatuhatta ihmistä. Vain puolella tästä joukosta keliakia on diagnosoitu. Iso osa keliaakikoista on siis hoitamatta. Kun Amerikasta tullut viljavillitys on yhdistetty keliakian yleistymiseen, gluteenittomuus on kasvanut muoti-ilmiöksi. Viljojen terveysvaikutuksista pitää kuitenkin olla perillä ennen kuin karsii viljoja lautaseltaan. Valkoiset viljat voi jättää huoletta pois, mutta täysjyvätuotteet niin leivissä, puuroissa, pastoissa kuin riisissä kannattaa säilyttää.
3. Mistä keliakiassa on kyse, ja mitä oireita siinä on?
Keliakian aiheuttaa vehnän, rukiin ja ohran sisältämä valkuaisaine, gluteeni. Perintötekijät voivat altistaa keliakialle, jolloin gluteeni vaurioittaa tuntemattomasta syystä ohutsuolen sisäpintaa verhoavan limakalvon soluja. Sen seurauksena limakalvon nukkakerros surkastuu ja ravintoaineiden imeytyminen verenkiertoon häiriintyy. Keliakia voi puhjeta missä iässä tahansa.
Sen oireisiin kuuluvat ripuli ja löysät ulosteet tai vaihtoehtoisesti ummetus, ylävatsan turvotus, ilmavaivat, painon lasku ja lapsilla kasvun hidastuminen. Yksi taudin muoto on ihokeliakia, jossa kyynärpäihin, polviin ja pakaroihin nousee voimakkaasti kutisevia rakkuloita. Melkein kaikilla ihokeliakiaa sairastavilla on myös suolistooireinen keliakia.Potilaiden vaivat voivat vaihdella suuresti. Toisen oireet ovat hankalat, toisella lievät.
4. Miten keliakia todetaan, ja miten sitä hoidetaan?
Keliakia pysytään toteamaan helposti verikokeella ja ohutsuolen tähystyksellä. Jos viljat aiheuttavat arkea kiusaavia oireita, kannattaa lähteä lääkäriin. Ennen keliakiatestejä ei kannata ryhtyä gluteenittomalle dieetille, koska silloin voi käydä niin, ettei keliakia näykään testin tuloksissa. Keliakiaa hoidetaan pysyvästi gluteenittomalla ruokavaliolla.
5. Voiko gluteenittomuuteen hurahtaa turvallisesti?
Vehnän, rukiin ja ohran voi jättää ruokavaliosta pois, jos syö esimerkiksi täysjyväriisiä tai makaronia, hirssiä tai kvinoaa, kauraa tai tattaria.
6. Mistä ravintoaineista tulee pulaa, jos ei syö viljoja?
Kuidusta, sekä liukenevasta että liukenemattomasta. Suolisto tarvitsee molempia, jotta se pysyy terveenä. Riittävästi kuitua voi saada esimerkiksi marjoista, erivärisistä kasviksista, siemenistä ja pähkinöistä. Niistä saa myös viljoissa olevia kivennäis- ja hivenaineita sekä vitamiineja.
Jos kuidun lisääminen ruokavalioon ei tunnu luonnistuvan, lisäapua voi hakea psylliumkuidusta. Psyllium on ummetuksen omahoidossa yleisesti käytetty siemenpohjainen kuituvalmiste, mutta se sopii hyvin myös gluteenittomaan leivontaan. Hajuton ja mauton psyllium antaa gluteenin tapaan taikinaan sitkoa. Psylliumkuitua saa apteekeista ja luontaistuotekaupoista.
7. Voiko gluteenille olla lievästi herkkä?
Siitä ei ole tietoa. Jotkut ihmiset saavat oireita gluteenista, vaikka heillä ei ole todettu keliakiaa tai vilja-allergiaa. Viljayliherkkyys on lääketieteellisesti epäselvä ilmiö. Siinä voi olla kyse myös ärtyvän suolen oireyhtymästä.
Ärtyvän suolen oireet muistuttavat keliakiaa tai jopa laktoosi-intoleranssia. Oireet eroavat siten, että lääkärintutkimukset tai suolen tähystys eivät paljasta mitään varsinaista sairautta tai allergiaa.
Moni potilas saa oireita tuoreesta ruisleivästä ja esimeriksi pavuista, herneistä, paprikasta, sipulista, suklaasta, hiilihapollisista juomista tai kahvista. Suolisto tuppaa kehittämään kaasua, ja vatsa on usein pinkeä kuin potkupallo.
Kyse on joskus myös siitä, miten ihmiset tulkitsevat oireensa. Olenko herkistynyt viljalle, vai onko minulla ilmavaivoja? Psykologisesti itsediagnosointi on kiinnostava juttu: Naiset näkevät suolisto-oireensa useammin sairautena, kun taas miehiä pulla vain pierettää.
8. Milloin on syytä lähteä lääkäriin?
Silloin, kun oireet häiritsevät elämänlaatua ja esimerkiksi unta. Tällaisia kiusallisia oireita voivat olla esimerkiksi jatkuvasti toistuva ripuli, tukalan pömppö olo, vatsakivut tai verinen uloste.
Totta vai tarua?
Kun tuoretta leipää paahtaa leivänpaahtimessa, herkkä suolisto kestää sitä paremmin.
Totta. Paahtaminen hajottaa hiilihydraatteja, ja leipä muuttuu helpommin imeytyväksi.
Ruisleipä on hyvä jättää pussiin vanhenemaan pariksi päiväksi, silloin peräpää ei prutkuta niin roimasti.
Totta. Tästä on tieteellistä näyttöä kuten paahtamisasiastakin. Kun ruista säilytetään, kypsytetään tai lämmitetään, muuttuu leivän hiilihydraattirakenne, ja etenkin fruktaanit, suolistossa helpommin käsiteltävään muotoon.
Fruktaanit ovat elimistöön liukenemattomia hiilihydraatteja, jotka saattavat tuoreessa ruisleivässä ärsyttää suolistoa. Herkälle suolelle sopivat tuoretta ruisleipää paremmin usein näkkileipä tai jälkiuunileipä.
Suomalainen muotivilja speltti sopii myös viljaoireileville.
Totta ja tarua. Keliaakikoille spelttikään ei käy, sillä speltissä on gluteenia. Speltin hiilihydraattirakenne on kuitenkin erilainen kuin vehnässä, ja siksi moni viljaherkkä sietää sitä hyvin. Kotikokeille speltti on siitä kiva viljalaatu, että siitä saa maukkaan, juureen tehdyn leivän.
Minullako vilja-allergia?
- Vilja-allergia ei ole sama asia kuin keliakia, vaan se on osa ruoka-allergioiden kirjoa. Eniten viljoista allergisoivat vehnä, ohra sekä ruis eli niin sanotut kotimaiset viljat.
- Vilja-allergia todetaan allergiatesteillä eli Prick-pistokokeilla tai verikokeen paljastamilla vasta-aineilla.
- Prick-testin tulos on varmempi kuin vasta-ainetesti. Jos Prick on negatiivinen, mutta verestä löytyy vastaaineita, aloitetaan liminaatiodieetti: Epäilyttävä viljalaatu jätetään pois useaksi viikoksi ja palautetaan sitten ruokavalioon. Jos oireet ovat jääneet pois eliminaation aikana, mutta ne palaavat, kun vilja on otettu takaisin lautaselle, oireiden syy on löytynyt.
- Vilja-allergian oireita ovat ihottumat, suolisto-oireet sekä joskus myös hengenahdistus.
- Lievästi allerginen, aikuinen vilja-allergikko voi siedättää itseään viljalle myös omin päin, jos hänellä ei ole hengenahdistusta. Siedättämisessä viljaa niellään aluksi esimerkiksi teelusikallinen päivittäin. Jos elimistö tuntuu kestävän sen oireitta, annosta kohotetaan hiljalleen.
- Lasta ei saa koskaan siedättää omin päin. Lasten ruoka-allergiat hoidetaan aina lääkärin ohjein.
- Vilja-allergia liittyy usein heinä- tai siitepölyallergioihin. Silloin puhutaan ristiallergiasta. Tyypillisimmillään koivuallergikko saa puiden kukinta-aikaan oireita vehnästä.
Lähteet: Laillistettu ravitsemusterapeutti Anette Palsa ja terveyskirjasto.fi
