Rukola – tai rucola – eli sinappikaali on miedon makuinen verrattuna villirukolaan. Rukola kasvaa nopeasti, joten lämpimässä paikassa, kuten kasvihuoneessa, lämpölavassa tai ikkunalla lehtiä voi päästä korjaamaan jopa kolmessa viikossa. Laji sopii myös versokasvatukseen, joten sitä voi kasvattaa ruukussa ympäri vuoden. Rukolan kukat ovat valkoiset ja se kukkii herkemmin kuin villirukola.

Villirukola eli isohietasinappi on keltakukkainen ja voimakkaanmakuinen. Jos haluat varhaista satoa, esikasvata villirukolan taimet. Villirukolan siemenet itävät usein hitaasti ja epätasaisesti. 

Rukola on suhteellisen vaatimaton maan suhteen. Valoisa paikka vähentää nitraatin kertymistä rukolan lehtiin, mutta toisaalta katve tai varjostus viivästyttävät kukintaan virittymistä, mikä takaa paremman makuisen sadon.

Rukolan ruukkukasvatus onnistuu sisällä lisävalon avulla ympäri vuoden. Ilman lisävaloa rukolaa on mahdollista kasvattaa maaliskuusta syys- tai lokakuun tienoilla.

Esikasvatus on suositeltavaa etenkin villirukolalle eli isohietasinapille, jonka alkukehitys on hidasta. Kylvä siemenet potteihin huhtikuussa. Taimikasvatus jouduttaa myös sinappikaalin eli rukolan satoa.

Kylvä rukolaa useita kertoja kesässä, jotta saat satoa säännöllisesti. Rukolasta kannattaa tehdä useita pieniä eriaikaisia kylvöksiä, jolloin satoa pääsee korjaamaan yhdestä kylvöksestä toisen ollessa vielä taimivaiheessa.

Rukolan kasvatuksessa suositeltu taimiväli noin 5–10 senttiä ja riviväli15 senttiä. Tiheä kasvusto lisää nitraatin kertymistä.

Vuosittaista rukolasatoa havittelevan kannattaa valita tavallinen villirukola. Suojaa kasvupaikka lumettomina pakkastalvina.

Pidä maa tasaisen kosteana ja lannoita kohtuudella. Runsas sadonkorjuu ja kasvuston alasleikkaus lisäävät ravinteiden tarvetta, mutta liiallinen typpi lisää lehtien nitraattipitoisuutta.

Rukola kuuluu ristikukkaiskasveihin, ja lajia vaivaavat yleensä samat tuholaiset ja kasvitaudit mitkä kiusaavat muita samaan heimoon kuuluvia viljelyskasveja.

Yleisimpiä tuholaisia ovat pienten kuoriaisten näköiset kirpat, jotka nakertavat reikiä kasvien lehtiin. Kirppoja on vaikea hävittää kokonaan, mutta pyreteeniruiskutukset ja viljelysten suojaaminen kasvuharsolla auttavat vähentämään kirppatuhoja, samoin kasvimaan säännöllinen sadettamien.

Myös perhosten toukat käyvät mielellään nakertamassa rukolan lehtiin reikiä. Kaalikärpästen toukat puolestaan vioittavat rukolan juuristoa, mikä saattaa johtaa jopa pikkutaimien kuolemaan. Näitäkin ongelmia on mahdollista vähentää viljelemällä rukolaa kasvuharson alla mahdollisimman pitkään

Korjaa satoa, kun lehdet ovat 5–15-senttisiä. Käytä rukolasato nopeasti tai säilytä lehdet viileässä haihdunnalta suojattuna. Pitkä säilytysaika nostaa nitraattipitoisuutta. Leikkaa rukolan kasvusta alas sen kukkiessa.