Mitä pitää ottaa huomioon, kun vuonna 1949 valmistuneen rintamamiestalon julkisivu remontoidaan? Tarkoitus on uusia ulkolaudoituksen ja eristeiden lisäksi myös katto.
Jokainen vanha talo on oma persoonallinen luomuksensa, niin myös nyt remontin alla oleva. Etukäteen oli tiedossa, että katolla on pärettä ja eristeenä on käytetty myös tuhkaa. Pienet kolot poraamalla on selvitetty, että osassa seiniä ei ole eristeitä lainkaan. Talossa vetää, ja talvisin lattiat ovat hyvin kylmät. Mitalin toinen puoli on se, että homeesta ei ole tullut ongelmaa.
Osattiinko terve rakentaminen aiemmin siis paremmin?
– Rakentamistapa oli ennen erilainen, samoin kuin talossa asuvien ihmisten käyttäytyminen, muistuttaa tutkimusprofessori Miimu Airaksinen VTT:ltä.
Pesulla käytiin ennen erillisissä saunarakennuksissa, pyykkejä ei pesty eikä kuivatettu sisällä, eikä veden kanssa lotrattu muutenkaan siihen malliin kuin nykyään.
Sittemmin kosteuskuormitus on kasvanut. Aikanaan hyvät standardit eivät enää toimi.
Sotien jälkeen eristeistä jouduttiin tinkimään, ja nykyisten korjausten yhteydessä paljastuu omaperäisiä ratkaisuja. Itähelsinkiläisen rintamamiestalon vesikatteen alta kannettiin pärettä pihalle kahden jätelavallisen verran.
Eristeitä ja energiatehokkuutta rintamamiestaloon
Uudet energiamääräykset patistavat meitä tehokkaisiin energiaratkaisuihin. Korjausrakentamiselle määräykset antavat realistisia ja toteutettavia vaihtoehtoja. Airaksisen näppituntuma on, ettei vanhoja puutaloja pyritä korjaamaan yhtä energiapiheiksi kuin uusia, sen sijaan taso yritetään saada järkeväksi.
Rintamamiestalojen remontin yhteydessä purueristeet vaihdetaan yleensä puukuitu- tai mineraalivillaan. Tärkeää on, että eristekerros tulee seinärakenteen kylmälle puolelle. Se on suojattava tuulelta ja sateelta. Samalla sisäpuolelle laitetaan höyrynsulku tai paperinen ilmansulku, rakenteesta riippuen. Kummatkin ovat Airaksisen mielestään hyviä ratkaisuja, kunhan kokonaisuuden rakennusfysikaalinen toimivuus on varmistettu.
– Ongelmia on edessä, jos remontissa ei oteta huomioon sitä, miten yksi ratkaisu vaikuttaa koko seinärakenteen toimivuuteen.
Seinissä eristeitä on harvoin liikaa. Ulkoseiniä eristettäessä on tärkeää harventaa rakennekerrosta ulospäin niin, että jos sisäpuolelle tulee kosteutta, se pääsee tuulettumaan ulospäin.
Toimiva ilmanvaihto kaikkiin huoneisiin
– Rintamamiestaloissa ilmanvaihto on ollut alun perin hyvä, kun ilma on vaihtunut tuuletusräppänöistä ja ikkunoihinkin on jätetty ”ilmaventtiilejä”. Silloin kun ikkunoita on jälkikäteen vedon vuoksi tiivistetty, ilmanvaihto on saattanut kärsiä, Airaksinen sanoo.
Rintamamiestalojen painovoimaan perustuva ilmanvaihto toimii lisäeristämisenkin jälkeen, mutta se vaatii asukkailta aktiivisuutta.
– Ongelmia voi tulla esimerkiksi kesällä, kun ilma on ulkona sisätiloja lämpimämpää. Painovoiman teho perustuu sisä- ja ulkoilman lämpötilan eroon. Mitä kylmempää ulkona on, sitä paremmin painovoimainen ilmanvaihto toimii.
Helteellä ilmanvaihto voi toimia väärin päin, mikä on painovoimaisen ilmanvaihdon iso ongelma ja mitä on jälkeenpäin vaikea korjata. Mitä pidempi hormi, sitä tehokkaammin se imee poistoilmaa.
– Kesäkuumalla tilannetta voi auttaa pitämällä ikkunoita auki.
Airaksinen muistuttaa, että rintamamiestalojen kosteusongelmien taustalla eivät ole niinkään uudet katto- tai seinäeristeet vaan kellareiden remontit. Moni rintamamiestalon kosteusongelma on saanut alkunsa, kun kellari on päätetty ottaa asuinkäyttöön.
Koneellisesti vai painovoimalla?
Hyvästä ilmanvaihdosta pitäisi huolehtia erityisesti makuu- ja märkätiloissa. Tuloilmaa varten riittävät ulkoseinille asennettavat raitisilmaventtiilit, poistoilmalle tarvitaan hormi. Ilman pitää vaihtua hyvin myös vessoissa.
Moni päätyy siirtymään isossa remontissa koneelliseen ilmanvaihtoon. Siinä tulo- ja poistoilman määrää pystyy säätelemään. Lämmön saa myös talteen, mikä painovoimaisessa ilmanvaihdossa ei ole mahdollista.
Vanhaa taloa korjattaessa asukkaat joutuvat puntaroimaan vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet.
– Itse valitsisin koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon. Erityisen tärkeää mielestäni on, että makuuhuoneessa ilma vaihtuu ja siellä on hyvä nukkua.
Alkuperäinen luonne vai energiatehokkuus?
Ulkoseinien eristekerroksia pohdittaessa täytyy muistaa myös niiden vaikutukset julkisivuun. Jos eristeitä on paljon, ikkunat jäävät syvennykseen, mikä muuttaa talon ulkonäköä.
Vanhan puutalon remontointi on aina tasapainoilua monivuotisen arvokkaan rakentamisperinteen ja energiatehokkuuden välillä: minkä verran energiatehokkuudesta joudutaan tinkimään, jotta talon alkuperäinen luonne säilytetään?
Vanhaa julkisivua arvostava valitsee laudoituksen, joka muistuttaa mahdollisimman paljon alkuperäistä.
Tasapainoilemaan joutuu myös ikkunoiden takia. Vanhat ikkunat vetävät. Osa tyytyy talvisin tiivistämään niitä, osa lisää ikkunapokien väliin yhden lisäikkunan, jotkut vaihtavat ikkunat uusiin.
