Ilouutinen marjastajille ja sienestäjille: Puolukat ja herkkutatit löytyvät nyt karttasovelluksen avulla
Satokausi-kartta hurmasi kesällä mustikanpoimijat ja parantaa nyt palveluaan entisestään, sillä mukaan on saatu myös puolukoiden ja herkkutattien kasvupaikat. Varmista helpot ja tuottoisat metsäretket lataamalla laajennettu sovellus käyttöösi.
Oletko suuntaamassa puolukka- tai herkkutattiretkelle? Toivoisitko korisi täyttyvän metsän herkuista nopeasti ja tehokkaasti?
Tämän voi nyt varmistaa, sillä lataamalla puhelimeesi Satokausi-kartan saat tarkat tiedot parhaista puolukoiden ja herkkutattien kasvupaikoista.
Satokausi-kartta ehti jo aiemmin hurmata mustikanpoimijat. Kesällä julkaistun ainutlaatuisen sovelluksen avulla löytyvät helposti todennäköisimmät ja parhaat mustikkapaikat koko Suomen alueelta. Satokausi-kartta sai paljon huomiota myös mediassa ja keräsi kehuja käyttäjiltään.
Hyvien kokemusten jälkeen ei ole ihme, että sovellusta haluttiin nopeasti laajentaa. Myös käyttäjät ehtivät kysellä innokkaasti muiden marjojen ja sienien saamisesta mukaan sovellukseen.
Nyt odotus palkitaan, sillä tästä lähtien myös herkkutatit ja puolukat ovat mukana.
Tutustu Satokausi-karttaan ja lataa se käyttöösi täällä.
Helpottaa lähtemistä
Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula iloitsee siitä, että sovelluksen avulla sienestyksestä ja marjastuksesta tulee entistä tarkempaa, suunnitelmallisempaa, helpompaa ja hauskempaa. Myös psykologinen kynnys lähteä metsään madaltuu.
– Marjastus- tai sieniretkelle uskaltaa lähteä, kun tietää, minne kannattaa suunnata. Jos ei ollenkaan tiedä, mistä satoa voisi löytyä, jää helposti lähtemättä, Karjula toteaa.
Mikä on Satokausi-kartta?
- Maailman ensimmäinen kuluttajien käyttöön tarkoitettu sovellus, joka näyttää mustikoiden, puolukoiden ja herkkutattien todennäköisimmät ja parhaat esiintymisalueet maastokartalla.
- Sovelluksen ovat kehittäneet biologi Jaakko Junikka sekä Satokausikalenterin perustajat Samuli ja Johannes Karjula.
- Sovellus perustuu avointen paikkatietoaineistojen dataan sekä tieteelliseen tutkimustietoon kasvupaikoista.
- Sovelluksen voi ladata mobiililaitteille AppStoresta tai Google Play -kaupoista. Sovellusta voi käyttää myös selaimella täällä.
- Sovelluksen voi ladata käyttöönsä ilmaiseksi, ja ilmaisversiolla voi tehdä muutamia hakuja. Maksullisessa versiossa karttahakuja voi tehdä rajoittamattoman määrän.
Sovellus kattaa koko Suomen ja tuo esiin alueelliset erot marja- ja sienisadoissa.
– Käyttäjät voivat löytää juuri ne metsiköt, missä puolukat ja tatit kasvavat parhaiten – oli kyseessä sitten Itä-Suomen runsaat kuusikot, Länsi-Suomen männiköt tai Lapin laajat metsäalueet, Karjula kuvailee.
Kartasta on apua niin paikallisille poimijoille kuin myös matkailijoille, jotka matkustavat alueille löytääkseen parhaita poimintapaikkoja.
Sienestys eroaa marjastuksesta siinä, että 90 % sienistä poimivat suomalaiset sienestäjät. Marjojen kohdalla luku on täysin erilainen, sillä peräti 87 % maamme luonnonmarjoista poimivat ulkomaalaiset kerääjät.
Jatkoa luvassa
Herkkutatti on kaupallisesti Suomen tärkein luonnonsieni, ja se on myös määrällisesti eniten myyntiin kerätty sieni. Suurin osa herkkutattien sadosta viedään Etelä- ja Keski-Euroopan markkinoille, erityisesti Italiaan.
Puolukka taas on yksi Suomen kaupallisesti tärkeimmistä marjoista, ja sitä poimitaan määrällisesti eniten kaikista luonnonmarjoista. Puolukan tärkein markkina-alue on Etelä- ja Keski-Eurooppa.
Muista: Tunnistathan sienesi!
- Jos Satokausi-kartta osoittaa, että tietyllä kasvupaikalla kasvaa herkkutatteja, siellä kasvaa hyvin todennäköisesti myös muita sieniä.
- Siksi on tärkeää, että käyttäjä poimii vain sellaisia sieniä, jotka hän varmasti tunnistaa.
- Esimerkiksi erilaisia tattilajeja kasvaa Suomessakin kymmeniä.
Monet saattavat silti ihmetellä, miksi sovellukseen lisättiin juuri puolukat ja herkkutatit. Miksi ei vaikkapa lakkaa tai suppilovahveroita? Vastaus on kuitenkin selvä.
– Näistä lajeista on olemassa riittävästi tutkimustietoa ja paikkatietoaineistoja. Esimerkiksi lakan ja suppilovahveroiden kasvupaikoista ei ole vielä saatavilla riittävästi tietoa, jota pystyisi soveltamaan karttojen tekoon. Biologisen tiedon pohjalta osasta lajeista pystytään kuitenkin luomaan karttoja, joten ne ovat tulossa kyllä myöhemmin, Karjula lupaa.
Satokausi-kartan selainversio ja lisätietoja sovelluksen lataamisesta omaan käyttöön löytyy täältä.
