Viherpiha

Narsissimeri koivikon katveessa! Veli-Pekka on istuttanut metsäpalstalleen 100 000 sipulikukkaa: "Kukkaterapia auttaa unohtamaan murheet"

Narsissimeri koivikon katveessa! Veli-Pekka on istuttanut metsäpalstalleen 100 000 sipulikukkaa: "Kukkaterapia auttaa unohtamaan murheet"
Veli-Pekka Weckman innostui narsisseista niin, että istutti perimälleen metsäpalstalle valtavat määrät niitä ja muita kukkasipuleita. Nyt Pölkinvuoren elämyspuisto Pirkanmaalla kukoistaa upeimmillaan aina keväisin.

Auringolla on vielä pitkä matka keskitaivaalle, mutta Veli-Pekka Weckman on ollut tiluksillaan Urjalassa jo tunteja. Auringonnousu on paras aika ihailla narsisseja, vaikka se tietää herätyksiä ennen aamuneljää.

– Ensimmäinen tunti menee katsellessa istutuksia ja kuunnellessa lintujen laulua ja luonnonääniä, Veli-Pekka kuvailee.

Veli-Pekan omistamassa Pölkinvuoren metsäpuistossa riittääkin katseltavaa. Koivikon keskellä kohoaa kymmeniä tuhansia narsisseja, yhtäällä kimmeltää lampi, toisaalla kohoaa korkea kallio.

Oman säväyksensä tuovat luonnonkasvit, sammalen peittämät kannot ja kivenmurikat sekä koivupökkelöt valkoisine kääpineen. Lehdillä liikuskelee leppäkerttuja, ja siellä täällä lepattelee sitruunaperhosia.

Rinne on ihanteellinen sipulikukille, sillä märkyydestä ei ole pelkoa sateisinakaan syksyinä ja talvina. Valkoisten narsissien takana kukkii raitatulppaani ’White Fire’.
Isona ryhmänä kukkiva ’Actaea’-valkonarsissi eli runoilijannarsissi tuoksuu varsinkin iltaisin.
Veli-Pekka suosii darwinhybriditulppaaneita, jotka jaksavat kukkia useamman kuin yhden vuoden. Punaisena hehkuva lajike on ’Van Eijk’.
”Vapaus on Pölkinvuoren idea. Täällä saa kulkea, katsoa ja olla vapaasti”, Veli-Pekka kertoo

Toukokuu on Pölkinvuoressa kauneinta mutta myös kiireisintä aikaa, sillä 3,5 hehtaarin elämyspuistoon kuuluu 1,5 hehtaarin metsäpuutarhan lisäksi vihannespelto, taimimyymälä ja 50-paikkainen kahvila.

Metsikössä alkaa vähitellen käyskennellä ihmisiä, kun aamupäivä etenee.

– Vapaus on Pölkinvuoren idea. Täällä saa kulkea, katsoa ja olla vapaasti, Veli-Pekka sanoo.

Kukin vastaantulija saa leppoisalta isännältä hymyn ja tervehdyksen. Veli-Pekan matka katkeaa tämän tästä jutusteluun ja kuulumisten vaihtamiseen.

– Ihana paikka, ohikulkevat rouvat kiittelevät.

Yksi innostuu vertaamaan Pölkinvuorta sipulikukistaan kuuluisaan Hollannin Keukenhofin puutarhaan, mikä saa Veli-Pekan myhäilemään tyytyväisenä. Koko ikänsä palvelualalla olleen miehen tarkoituksena on ollut ilon tuottaminen muille.

– Kukkaterapia on todella tehokasta ja auttaa unohtamaan murheet.

Sen Veli-Pekka on kokenut myös omakohtaisesti. Terveysongelmat pakottivat hänet seitsemän vuotta sitten luopumaan suunnitelmastaan perustaa saunaravintola. Sairaseläkkeellä hän teki sedältään perimälleen maalle pienen vihannestarhan, josta piti tulla vain harrastus.

Kun Veli-Pekka osti ensimmäiset narsissin sipulit paikallisesta rautakaupasta 2014, suunnitelmat muuttuivat. Metsänreunaan istutetut kukat kukkivat niin hienosti, että hän hankki sipuleita yhä enemmän.

– Seuraavana vuonna tilasin 7000 kukkasipulia, sitten 17000 ja seuraavaksi 50000. Toissa syksynä istutimme tänne 32000 sipulia, viime vuonna 27000.

Metsäpuistoon on istutettu yli 100 000 sipulikukkaa.

Sana levisi niin, että vuonna 2016 metsäpuistossa vieraili 2500 ihmistä. Varsinaisia avajaisia vietettiin seuraavana keväänä, jonka jälkeen Pölkinvuoressa on saanut vierailla touko–syyskuussa päivittäin. Kävijät voivat maksaa vapaaehtoisen pääsymaksun, joista kertyneillä tuloilla Veli-Pekka ostaa kasveja. Nyt alueella on yli 100000 sipulikukkaa.

Vaikka sipulikukat ovat pääosassa, ei Veli-Pekka ole unohtanut hyötykasvejakaan. 0,7 hehtaarin vihannespellolta saa ostettua esimerkiksi kurpitsoja, juureksia ja papuja.

Kerrannaisen ’Dick Wilden’ -narsissin kukka on vasta avautumassa.
Elävistä kotipihlajista taivutetut oksat muodostavat kaaria esikoiden ja parin tuolin ylle. Etualalla kukkii ’Thalia’- orkideanarsissi.
Pienikukkainen ’Verdin’-nunnannarsissi tuoksuu vaniljalta.
Narsissien kukinnan kesto riippuu lämpötilasta. Mitä viileämpää, sitä pidempään kukinnasta pääsee nauttimaan. ’Thalia’ on orkideanarsisseista sitkeimpiä.

Valtaosa Pölkinvuoren sipulikukista on narsisseja, sillä myrkyllisinä ne eivät kelpaa eläimille ruoaksi, toisin kuin krookukset, jotka peurat söivät mukuloineen.

Narsissimeren keskellä polveilee pieniä, tulppaanien värjäämiä alueita. Lyhytikäisiä tulppaaneita istuttamalla Veli-Pekka kunnostaa tiheää ja paikoin vatukkaista metsämaata narsisseille suotuisaksi. Kun tulppaanit taantuvat, hän istuttaa tilalle pitkäikäisiä ja sinnikkäitä narsisseja.

Vaikka tulppaanit ovat Pölkinvuoressa tilapäisiä, Veli-Pekka haluaa nauttia niiden kukinnasta mahdollisimman pitkään. Siksi hän istuttaa sipulit muutaman sentin tavanomaista, kahden sipulin korkuista, istutusmittaa syvemmälle. Tällöin sipulit kasvattavat toivon mukaan vähemmän pelkkiä lehtiä tekeviä sivusipuleita. Lisäksi Veli-Pekka laittaa maahan isoja, komean kukan tekeviä tulppaanisipuleita.

Loistokkaimmillaan narsissit ovat Pölkinvuoressa yleensä toukokuun toisella ja kolmannella viikolla. Kaksi vuotta sitten toukokuu oli niin lämmin, että kukinta hujahti ohi parissa viikossa. Viime vuonna narsissit kukkivat toista kuukautta viileämmän kevätsään siivittäminä.

Metsäpuiston kukkaloiston kestoa pidentävät koivujen tuoma varjostus ja eri aikaan kukkivat lajikkeet. Jälkimmäisen hyöty voi lämpimänä keväänä jäädä vähäiseksi, kun kymmenien eri lajikkeiden nuput lävähtävät auki lähes samaan aikaan.

Kerrannaiskukkainen ’Dick Wilden’ on Veli-Pekan mielestä yksi hienoimmista narsisseista.

– Sen keltainen kukka on pitsimäisen täyteläinen.

Narsisseja kasvaa siellä täällä 1,5 hehtaarin metsäpuistossa. Etualan liila tulppaani on darwinhybridi ’Ollioules’.
’Honolulu’ kuuluu kerrannaisiin ja myöhäisiin narsissilajikkeisiin.
Raitatulppaani ’White Fire’ on erittäin aikainen ja matala. Se kasvaa vain noin 30 sentin korkuiseksi.

Eri lajikkeet ja punaisen ja keltaisen sävyt sulautuvat liukuen toistensa lomaan. Istutukset ja väriyhdistelmät ovat syntyneet mutkattomasti – Veli-Pekan tyyliin.

– Haen vain sipulilaatikon ja tuon sen tänne. Vältän suoria reunoja ja sekoitan sipuleita, kun lajike vaihtuu, mies kuvailee.

Sipulit on istutettu yksi kerrallaan, 15–30 sentin välein.

Sipulit on istutettu yksi kerrallaan, 15–30 sentin välein. Apuna Veli-Pekka on käyttänyt haponkestävästä teräksestä tekemiään istutuskairoja, joista pienin kaivaa 3,5 sentin, isoin 18 sentin poteron. Istutussyvyys on sopiva, kun kairan kärki kolahtaa moreeniin.

Kuopan pohjalle Veli-Pekka laittaa kompostoitua hevosenlantaa, multaa ja sipulin. Hevosenlantaa hän suosii pitkän vaikutusajan ja sen maata parantavan eloperäisen aineksen vuoksi. Koska metsämaa on hapanta, hän kalkitsee maan ennen istutusta. Uuden lanta- ja kalkkisatsin narsissit tarvitsevat kolmen vuoden päästä.

Kukkametsän omistaja kuvailee kasvuolosuhteita etelärinteessä ihanteellisiksi. Vaikka humuskerroksen paksuus on vain 20–30 senttiä, talvimärkyydestä ei ole pelkoa. Maa on ilmavaa ja hikevää, minkä vuoksi vesi nousee siinä kapillaarisesti ylöspäin. Takana oleva kallio valuttaa ylimääräisen veden rinteestä alas kimmeltävään lampeen ja lähteeseen.

Narsissien kukittamasta koivikosta kiertää kävelyreitti korkealle rinteeseen. Oikealla on taimimyymälä, vasemmalla kahvitteluun ja grillaamiseen varattu kota.

Näky yllättää: jyrkänteessä kohoaa mäntyjen, varpujen ja jäkälien joukossa suuria punaisia, pinkkejä ja valkoisia darwinhybriditulppaaneita.

– Kun istutin sipuleita, laitoin köyden kaulaan, etten jäisi kitumaan, jos putoaisin, mies vitsailee ja kertoo pudotusta jyrkänteeltä olevan noin 15 metriä.

Matka jatkuu ylemmäs karulle näköalakalliolle, eräälle Urjalan korkeimmista paikoista. Noin 160 metriä merenpinnan yläpuolella olevalta laelta avautuu 40 kilometrin näkymä. Alhaalla kiemurtelee Kokkojoki ja luontopolku.

Kerrannaiskukkainen narsissi ’Great Leap’ avaa isot kukkansa aikaisin. Siitepöly houkuttelee mehiläisiä apajille.
Vankkavartinen darwinhybriditulppaani ’Ollioules’ kestää hyvin sateita ja tuulta.
Keisarinpikarililjan kukinto nousee lähes metrin korkeuteen. Kasvi on altis kylmälle.
’Thalia’ on vanha lajike, jonka kukat nuokkuvat suloisesti orkideanarsisseille tyypilliseen tapaan.

Sipulikasvien lisäksi Pölkinvuoressa kasvaa pari tuhatta erilaista liljaa ja perennoja unikoista pioneihin ja hietaliljoihin sekä vuokoista ritarinkannuksiin.

Esikot kukkivat elävistä pihlajista punotussa majassa. Veli-Pekka on haaroittanut kehässä kasvavat puut katkaisemalla rungot metrin korkeudelta. Sen jälkeen hän on taivuttanut ja sitonut versot kaarimaisiksi seinämiksi. Sopiva hetki oksien taivutteluun on syksyllä viikko lehtien tippumisesta.

Kesä-heinäkuussa aukeavat ruskoliljat ovat peräisin läheisestä kotipihasta. Liljat Veli-Pekka on istuttanut saniaisten keskelle, jotta ne välttyisivät liljakukoilta. Hän toivoo, että kasvusto hämäisi kirkkaanpunaisia tuholaisia.

– Harvennan sananjalkoja juhannuksen jälkeen, etteivät liljat jää niiden varjoon, Veli-Pekka sanoo.

Narsissien jälkeen oman tähtihetkensä saavat siemenistä leviävät lehtosinilatvat, sormustinkukat ja harjaneilikat sekä tulevaisuudessa myös akileijat.

– Istutan kasvit niin, että ensin löytää yhden kasvin, ja kun kävelee eteenpäin, löytää toisen ja kolmannen.

Se on Veli-Pekan tapa houkutella kulkija astelemaan syvemmälle puistoon.

Julkaistu: 8.4.2020
4 kommenttia