Perennojen ja kesäkukkien tuholaiset ja hyötyeliöt
Piha ja puutarha
Perennojen ja kesäkukkien tuholaiset ja hyötyeliöt
Suojele hyötyhyönteisiä ja niiden toukkia. Leppäkerttu on kukkien kaveri, mutta kirvoista voi olla haittaa.

Lehtikirvat

Lehtikirvat ovat yleisiä perennoilla ja kesäkukilla. Pieninä kasvit saattavat kärsiä merkittävästi, jos kirvoja on runsaasti.

Torjunta

Mekaaninen torjunta käsin pyyhkimällä tai vedellä suihkuttamalla. Toista muutaman päivän välein. Myös nokkos- tai raparperivedellä suihkuttelu torjuu kirvoja. Kaupassa myynnissä olevista torjunta-aineista suosi luonnonmukaiseen torjuntaan hyväksyttyjä tuotteita.

Juurimato

Juurimato on seppäkuoriaisen maassa elävä toukka-aste.

Tuntomerkit

Toukat ovat ruskehtavia tai kellertäviä, pituus 20 mm.

Vioitus

Toukat syövät kasvien juuria. Ne viihtyvät erityisesti vanhoissa nurmissa. Ongelmia saattaa tulla, jos vanha nurmi muutetaan esimerkiksi perennapenkiksi. Juurimadot eivät löydä enää nurmiheinien juuria syötäväksi vaan hyökkäävät perennakasvien kimppuun.

Torjunta

Juurimatojen välitön torjunta on käytännössä mahdotonta. Kesannointi eli maan muokkaaminen yhden kasvukauden ajaksi näännyttää juurimadot nälkään.

Etanat ja kotilot

Etanat ja kotilot erottaa toisistaan siitä, että kotiloilla on suojanaan kierteinen suojakuori. Molemmat pitävät kosteista oloista. Joen töyräät ja ojan reunat joutomaineen ovat oivia lisääntymispaikkoja, joista ne levittäytyvät pihoille.

Etanat ja kotilot ovat viime vuosina lisääntyneet huomattavasti. Peltoetana on yleisin ja haitallisin laji Suomessa, lehtokotilo on yleisin kotilolaji. Espanjansiruetana eli ”tappajaetana” on alkujaan Etelä-Euroopasta ja nykyään maassamme haitalliseksi vieraslajiksi luettu laji.

Vioitus

Etanat ja kotilot syövät melkein mitä tahansa vihreää. Jos niitä on paljon, voi tuho olla merkittävä.

Torjunta

Etanoiden ja kotiloiden kerääminen keväällä ennen munintaa. Sopivia ovat myös syöttivalmiste (Ferramol) ja loukut. Etanoita voi houkutella salaatilla laudan alle, josta ne kerätään pois. Biologisena torjuntana nuoriin etanoihin voi käyttää Nemaslug-sukkulamatoa. Kotiloihin se ei tehoa.

Ripsiäiset

Ripsiäiset viihtyvät lämpimissä kasvihuoneissa, mutta myös kukkapenkeissä niitä voi olla liikaa.

Tuntomerkit

Nopealiikkeisiä, 1–2 mm pituisia, kapeita hyönteisiä.

Vioitus

Usein viirumainen tai pilkkumainen kohta lehdessä. Myöhemmin lehdet saattavat lakastua.

Torjunta

Ripsiäisiä voi torjua vesisuihkulla tai luonnonmukaiseen tuotantoon hyväksytyillä torjunta-aineilla.

Sylkikaskas

Sylkikaskas esiintyy harvoin niin runsaana, että sitä tarvitsisi torjua.

Tuntomerkit

Toukat erittävät suojakseen vaahtomaista eritettä, joka näkyy kasvien varressa.

Vioitus

Toukat vioittavat kasveja imennällään. Haitta on lähinnä esteettinen, sillä vaahto muistuttaa sylkeä.

Vihannespunkki

Vihannespunkki elää lehtien alapinnalla. Kuivina ja lämpiminä kesinä punkit lisääntyvät nopeasti.

Tuntomerkit

Vihannespunkki on 0,4–0,6 mm hyönteinen, jonka väritys vaihtelee harmaasta punertavan vihreään. Kyljissä on kaksi tummaa täplää. Kun punkkeja on paljon, näkyy myös punkin erittämä seitti. Munista kuoriutuneet leppäkertun toukat näyttävät helposti tuholaisilta, mutta ne ovat kotitarhurin parhaita ystäviä.

Vioitus

Kasvien lehdet vaalenevat ja varisevat.

Torjunta

Suihkutus vedellä hidastaa punkkien kehitystä. Halutessasi voit myös käyttää luonnonmukaiseen tuotantoon hyväksyttyjä torjunta-aineita. Lasitetulla parvekkeella ja kasvihuoneessa voit käyttää petopunkkeja, jotka syövät ahnaasti vihannespunkkeja.

Luteet

Luteet ovat hankalia tuholaisia perennoille ja kesäkukille. Ne liikkuvat nopeasti ja vierailevat usein vain aikaisin aamulla tai myöhään illalla ruokailemassa kukkapenkissä. Päivällä ne piilottelevat pedoilta ja paahteelta karikkeen alla.

Tuntomerkit

Luteet ovat vikkeläjalkaisia 5–10 millin kokoisia hyönteisiä. Niillä on imevät suuosat ja ruumis on usein ruskean värinen.

Vioitus

Jos kasvit ovat pieniä ja hentoja, voi luteiden imentävioitus olla kohtalokas. Niiden syljessä saattaa olla soluja hajottavaa ainetta, johon kasvi reagoi voimakkaasti. Jo yksikin lude voi saada aikaan näkyvää jälkeä kukkapenkissä.

Torjunta

Mekaaninen torjunta käsin keräämällä. Biologiseen torjuntaan on myynnissä petoluteita. Myös luonnossa elävät petoluteet auttavat torjumaan puutarhan luteet.

Liljakukko

Liljakukko on levittäytynyt Suomeen kotipuutarhojen koristekasveina käytettyjen liljojen perässä.

Tuntomerkit

Räikeän punainen kuoriainen.

Vioitus

Liljakukot syövät liljoja sekä aikuis- että toukkavaiheessa.

Torjunta

On tärkeää hävittää ensimmäiset liljakukot, ennen kuin ne ehtivät munia. Pieneltä alalta kuoriaiset voi pyydystää käsin. Poista munat lehtien alapinnoista. Isommilla aloilla voit käyttää kemiallisia torjunta-aineita. Torju heti, kun havaitset ensimmäiset hyönteiset ja ruiskuta myös lehtien alapinnoille. Toista käsittely tarvittaessa. Älä käytä torjunta-aineita kukinnan aikaan.

Kuoriaiset ja perhoset

Perennoja ja kesäkukkia vioittavien kuoriais- ja perhoslajien määrä on suuri.

Torjunta

Opettele tunnistamaan hyötyhyönteiset ja selvitä oman penkin yleisimmät tuholaislajit, jotta et torju turhaan. Leppäkertun toukkia luullaan liian usein tuholaisiksi ja ne torjutaan, vaikka niitä pitäisi erityisesti suojella. Tarkkaile kasvustoa. Mikäli lehtiin, varsiin tai nuppuihin ilmaantuu reikiä, torju lajista riippuen tuholaiset joko käsin poistamalla tai hyväksytyllä torjunta-aineella ruiskutamalla.

Juttua muokattu 28.2.2022

Lue lisää:

Kommentoi »

Hyväksy evästeet

YouTuben videosoitin käyttää evästeitä. Hyväksy evästeet katsoaksesi videon.

Youtube video placeholder