Lehtikirvat
Lehtikirvat ovat yleisiä perennoilla ja kesäkukilla. Pieninä kasvit saattavat kärsiä merkittävästi, jos kirvoja on runsaasti.
Torjunta
Kahden prosentin mäntysuopaliuosta käytetään kahden viikon välein.
Juurimato
Juurimato on seppäkuoriaisen maassa elävä toukka-aste.
Tuntomerkit
Toukat ovat ruskehtavia tai kellertäviä, pituus 20 mm.
Vioitus
Toukat syövät kasvien juuria. Ne viihtyvät erityisesti vanhoissa nurmissa. Ongelmia saattaa tulla, jos vanha nurmi muutetaan esimerkiksi perennapenkiksi. Juurimadot eivät löydä enää nurmiheinien juuria syötäväksi vaan hyökkäävät perennakasvien kimppuun.
Torjunta
Juurimatojen välitön torjunta on käytännössä mahdotonta. Kesannointi eli maan muokkaaminen yhden kasvukauden ajaksi näännyttää juurimadot nälkään.
Muurahaiset
Muurahaiset tekevät usein pesänsä kukkapenkkeihin.
Vioitus
Muurahaisten pesä saattaa häiritä kasvien juuria.
Torjunta
Muurahaisten torjuntaan on olemassa oma sirotevalmiste, josta voi tehdä nestemäisen veden kanssa ja kaataa pesään. Saippualiuoskin saattaa häätää muurahaiset muualle.
Etanat ja kotilot
Etanat ja kotilot erottaa toisistaan siitä, että kotiloilla on suojanaan kierteinen suojakuori. Molemmat pitävät kosteista oloista. Joen töyräät ja ojan reunat joutomaineen ovat oivia lisääntymispaikkoja, joista ne levittäytyvät pihoille.
Etanat ja kotilot ovat viime vuosina lisääntyneet huomattavasti. Jokin ympäristötekijä on vaikuttanut määrän kasvuun. Ilmastonmuutos lienee ainakin osasyyllinen. Peltoetana on yleisin ja haitallisin laji Suomessa. Espanjansiruetana eli ”tappajaetana” on tullut Keski-Euroopasta. Sitä tavataan paikoin Etelä- Suomessa, missä se on jopa talvehtinut. Lehtokotilo on yleisin kotilolaji.
Vioitus
Etanat ja kotilot syövät melkein mitä tahansa vihreää. Jos niitä on paljon, voi tuho olla merkittävä.
Torjunta
Sopivia ovat syöttivalmiste (Ferramol) ja loukut. Etanoita voi houkutella salaatilla laudan alle, josta ne kerätään pois. Niiden päälle voi levittää kalkkia. Biologisena torjuntana käytetään Nemaslug-sukkulamatoa, joka tehoaa nuoriin etanoihin, ei kotiloihin.
Ripsiäiset
Ripsiäiset viihtyvät lämpimissä kasvihuoneissa, mutta myös kukkapenkeissä niitä voi olla liikaa.
Tuntomerkit
Nopealiikkeisiä, 1–2 mm pituisia, kapeita hyönteisiä.
Vioitus
Usein viirumainen tai pilkkumainen kohta lehdessä. Myöhemmin lehdet saattavat lakastua.
Torjunta
Ripsiäisiä voi torjua perusruiskutteilla. Myös biologisia torjuntaeliöitä käytetään.
Sylkikaskas
Sylkikaskas esiintyy harvoin niin runsaana, että sitä tarvitsisi torjua.
Tuntomerkit
Toukat erittävät suojakseen vaahtomaista eritettä, joka näkyy kasvien varressa.
Vioitus
Toukat vioittavat kasveja imennällään. Haitta on lähinnä esteettinen, sillä vaahto muistuttaa sylkeä.
Vihannespunkki
Vihannespunkki elää lehtien alapinnalla. Kuivina ja lämpiminä kesinä punkit lisääntyvät nopeasti.
Tuntomerkit
Vihannespunkki on 0,4–0,6 mm hyönteinen, jonka väritys vaihtelee harmaasta punertavan vihreään. Kyljissä on kaksi tummaa täplää. Kun punkkeja on paljon, näkyy myös punkin erittämä seitti. Munista kuoriutuneet leppäkertun toukat näyttävät helposti tuholaisilta, mutta ne ovat kotitarhurin parhaita ystäviä.
Vioitus
Kasvien lehdet vaalenevat ja varisevat.
Torjunta
Petopunkit syövät ahnaasti vihannespunkkeja. Sadetus hidastaa punkkien kehitystä.
Luteet
Luteet ovat hankalia tuholaisia perennoille ja kesäkukille. Ne liikkuvat nopeasti ja vierailevat usein vain aikaisin aamulla tai myöhään illalla ruokailemassa kukkapenkissä. Päivällä ne piilottelevat pedoilta ja paahteelta karikkeen alla.
Tuntomerkit
Luteet ovat vikkeläjalkaisia 5–10 millin kokoisia hyönteisiä. Niillä on imevät suuosat ja ruumis on usein ruskean värinen.
Vioitus
Jos kasvit ovat pieniä ja hentoja, voi luteiden imentävioitus olla kohtalokas. Niiden syljessä saattaa olla soluja hajottavaa ainetta, johon kasvi reagoi voimakkaasti. Jo yksikin lude voi saada aikaan näkyvää jälkeä kukkapenkissä.
Torjunta
Ajoitetaan luteiden liikkeiden mukaan iltaan tai aamuun. Sopivia ovat perusruiskutteet.
Liljakukko
Liljakukko on levittäytynyt Suomeen kotipuutarhojen koristekasveina käytettyjen liljojen perässä.
Tuntomerkit
Räikeän punainen kuoriainen.
Vioitus
Liljakukot syövät liljoja sekä aikuis- että toukkavaiheessa.
Torjunta
On tärkeää hävittää ensimmäiset liljakukot, ennen kuin ne ehtivät munia. Pieneltä alalta kuoriaiset voi pyydystää käsin. Isommilla aloilla voi käyttää perusruiskutteita. Ruiskuta myös lehtien alapinnoille. Torju heti, kun havaitset ensimmäiset hyönteiset. Toista käsittely tarvittaessa parin viikon kuluttua.
Kuoriaiset ja perhoset
Perennoja ja kesäkukkia vioittavien kuoriais- ja perhoslajien määrä on suuri.
Torjunta
Tarkkaile kasvustoa. Mikäli lehtiin, varsiin tai nuppuihin ilmaantuu reikiä, tee suojaruiskutus perusruiskutteella. Olisi kuitenkin hyvä opetella tunnistamaan ainakin hyötyhyönteisiä ja selvittää oman penkin yleisimmät tuholaislajit, jotta ei ruiskuta turhaan. Leppäkertun toukkia luullaan liian usein tuholaisiksi ja ne torjutaan, vaikka niitä pitäisi erityisesti suojella.
