Lehtikirvat

Lehtikirvat ovat yleisiä perennoilla ja kesäkukilla. Pieninä kasvit saattavat kärsiä merkittävästi, jos kirvoja on runsaasti.

Torjunta

Kahden prosentin mäntysuopaliuosta käytetään kahden viikon välein.

Juurimato

Juurimato on seppäkuoriaisen maassa elävä toukka-aste.

Tuntomerkit

Toukat ovat ruskehtavia tai kellertäviä, pituus 20 mm.

Vioitus

Toukat syövät kasvien juuria. Ne viihtyvät erityisesti vanhoissa nurmissa. Ongelmia saattaa tulla, jos vanha nurmi muutetaan esimerkiksi perennapenkiksi. Juurimadot eivät löydä enää nurmiheinien juuria syötäväksi vaan hyökkäävät perennakasvien kimppuun.

Torjunta

Juurimatojen välitön torjunta on käytännössä mahdotonta. Kesannointi eli maan muokkaaminen yhden kasvukauden ajaksi näännyttää juurimadot nälkään.

Muurahaiset

Muurahaiset tekevät usein pesänsä kukkapenkkeihin.

Vioitus

Muurahaisten pesä saattaa häiritä kasvien juuria.

Torjunta

Muurahaisten torjuntaan on olemassa oma sirotevalmiste, josta voi tehdä nestemäisen veden kanssa ja kaataa pesään. Saippualiuoskin saattaa häätää muurahaiset muualle.

Etanat ja kotilot

Etanat ja kotilot erottaa toisistaan siitä, että kotiloilla on suojanaan kierteinen suojakuori. Molemmat pitävät kosteista oloista. Joen töyräät ja ojan reunat joutomaineen ovat oivia lisääntymispaikkoja, joista ne levittäytyvät pihoille.

Etanat ja kotilot ovat viime vuosina lisääntyneet huomattavasti. Jokin ympäristötekijä on vaikuttanut määrän kasvuun. Ilmastonmuutos lienee ainakin osasyyllinen. Peltoetana on yleisin ja haitallisin laji Suomessa. Espanjansiruetana eli ”tappajaetana” on tullut Keski-Euroopasta. Sitä tavataan paikoin Etelä- Suomessa, missä se on jopa talvehtinut. Lehtokotilo on yleisin kotilolaji.

Vioitus

Etanat ja kotilot syövät melkein mitä tahansa vihreää. Jos niitä on paljon, voi tuho olla merkittävä.

Torjunta

Sopivia ovat syöttivalmiste (Ferramol) ja loukut. Etanoita voi houkutella salaatilla laudan alle, josta ne kerätään pois. Niiden päälle voi levittää kalkkia. Biologisena torjuntana käytetään Nemaslug-sukkulamatoa, joka tehoaa nuoriin etanoihin, ei kotiloihin.

Ripsiäiset

Ripsiäiset viihtyvät lämpimissä kasvihuoneissa, mutta myös kukkapenkeissä niitä voi olla liikaa.

Tuntomerkit

Nopealiikkeisiä, 1–2 mm pituisia, kapeita hyönteisiä.

Vioitus

Usein viirumainen tai pilkkumainen kohta lehdessä. Myöhemmin lehdet saattavat lakastua.

Torjunta

Ripsiäisiä voi torjua perusruiskutteilla. Myös biologisia torjuntaeliöitä käytetään.

Sylkikaskas

Sylkikaskas esiintyy harvoin niin runsaana, että sitä tarvitsisi torjua.

Tuntomerkit

Toukat erittävät suojakseen vaahtomaista eritettä, joka näkyy kasvien varressa.

Vioitus

Toukat vioittavat kasveja imennällään. Haitta on lähinnä esteettinen, sillä vaahto muistuttaa sylkeä.

Vihannespunkki

Vihannespunkki elää lehtien alapinnalla. Kuivina ja lämpiminä kesinä punkit lisääntyvät nopeasti.

Tuntomerkit

Vihannespunkki on 0,4–0,6 mm hyönteinen, jonka väritys vaihtelee harmaasta punertavan vihreään. Kyljissä on kaksi tummaa täplää. Kun punkkeja on paljon, näkyy myös punkin erittämä seitti. Munista kuoriutuneet leppäkertun toukat näyttävät helposti tuholaisilta, mutta ne ovat kotitarhurin parhaita ystäviä.

Vioitus

Kasvien lehdet vaalenevat ja varisevat.

Torjunta

Petopunkit syövät ahnaasti vihannespunkkeja. Sadetus hidastaa punkkien kehitystä.

Luteet

Luteet ovat hankalia tuholaisia perennoille ja kesäkukille. Ne liikkuvat nopeasti ja vierailevat usein vain aikaisin aamulla tai myöhään illalla ruokailemassa kukkapenkissä. Päivällä ne piilottelevat pedoilta ja paahteelta karikkeen alla.

Tuntomerkit

Luteet ovat vikkeläjalkaisia 5–10 millin kokoisia hyönteisiä. Niillä on imevät suuosat ja ruumis on usein ruskean värinen.

Vioitus

Jos kasvit ovat pieniä ja hentoja, voi luteiden imentävioitus olla kohtalokas. Niiden syljessä saattaa olla soluja hajottavaa ainetta, johon kasvi reagoi voimakkaasti. Jo yksikin lude voi saada aikaan näkyvää jälkeä kukkapenkissä.

Torjunta

Ajoitetaan luteiden liikkeiden mukaan iltaan tai aamuun. Sopivia ovat perusruiskutteet.

Liljakukko

Liljakukko on levittäytynyt Suomeen kotipuutarhojen koristekasveina käytettyjen liljojen perässä.

Tuntomerkit

Räikeän punainen kuoriainen.

Vioitus

Liljakukot syövät liljoja sekä aikuis- että toukkavaiheessa.

Torjunta

On tärkeää hävittää ensimmäiset liljakukot, ennen kuin ne ehtivät munia. Pieneltä alalta kuoriaiset voi pyydystää käsin. Isommilla aloilla voi käyttää perusruiskutteita. Ruiskuta myös lehtien alapinnoille. Torju heti, kun havaitset ensimmäiset hyönteiset. Toista käsittely tarvittaessa parin viikon kuluttua.

Kuoriaiset ja perhoset

Perennoja ja kesäkukkia vioittavien kuoriais- ja perhoslajien määrä on suuri.

Torjunta

Tarkkaile kasvustoa. Mikäli lehtiin, varsiin tai nuppuihin ilmaantuu reikiä, tee suojaruiskutus perusruiskutteella. Olisi kuitenkin hyvä opetella tunnistamaan ainakin hyötyhyönteisiä ja selvittää oman penkin yleisimmät tuholaislajit, jotta ei ruiskuta turhaan. Leppäkertun toukkia luullaan liian usein tuholaisiksi ja ne torjutaan, vaikka niitä pitäisi erityisesti suojella.

Lue lisää:

Luonto avuksi puutarhanhoitoon

Pihan hyödylliset hyönteiset

Parhaat vinkit kasvitautien ja tuholaisten torjuntaan