Meidän talo

Onko passiivitalossa järkeä? 9 kuumaa kysymystä

Onko passiivitalossa järkeä? 9 kuumaa kysymystä

Energiankulutukseltaan yhä pihimmät pientalot herättävät monenlaisia ajatuksia. Me kysyimme, arkkitehti Kimmo Lylykangas ja rakennusfysiikan professori Juha Vinha vastaavat.
Teksti Tuomas Lehtonen
Kuvat iStock
Mainos

1. Onko jo rakennetuissa passiivitaloissa havaittu ongelmia?

Lylykangas: Tietääkseni rakenteista ei ole ollut murheita. Rakennusfyysikoiden näkemykset ovat kuitenkin osin ristiriitaisia ja seurantaa on tehty vasta vähän aikaa. Talotekniikan kanssa on ollut ongelmia. Esimerkiksi sisälämpötilan hallinta ja ilmanvaihdon säädöt ovat tuottaneet yllätyksiä.

Vinha: Rakenteissa ei ole toistaiseksi tullut tietoon merkittäviä ongelmia. Kohteita on vähän, joten yleistyksiä ei voi vielä tehdä. Tähän ensimmäisten kohteiden rakentajien ja suunnittelijoiden hyvällä osaamisella on varmasti ollut osansa.

2. Voiko passiivirakenteesta saada turvallisen?

Lylykangas: Rakenteesta saadaan turvallinen ja toimiva huolellisesti sekä ammattitaidolla suunnitellen ja toteuttaen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä prosessin kosteudenhallintaan.

Vinha: Rakenteista saadaan toimivia, kun ne suunnitellaan ja tehdään oikein. Lämmöneristyksen kasvattaminen lisää rakennuksen riskejä, sillä sisältä poistuva lämpö ei enää kuivata rakenteita.

3. Millaiset eristeet soveltuvat parhaiten passiivitaloihin?

Lylykangas: Kaikista eristemateriaaleista on tehty passiivitalojen rakenneversiot. Valtaosa niistä on todettu laskennallisesti toimiviksi, ja suurta osaa on käytännössä kokeiltu.

Vinha: Kaikista eristeistä ja rakennusmateriaaleista voidaan valmistaa toimivia rakenteita, mutta niiden ominaisuudet ja toimivuus on tunnettava hyvin.

4. Millainen on ovien ja ikkunoiden merkitys passiivitalossa?

Lylykangas: Erittäin suuri. Suuri ikkunapinta-ala lisää lämpöhäviötä. En kuitenkaan lähtisi minimoimaan ikkunoita. Kiinnittäisin huomiota ikkunoiden ja ovien hyvään U-arvoon eli lämmönläpäisykertoimeen sekä ikkunoiden sijoitteluun.

Vinha: Suuri merkitys, sillä ne ovat lämmöneristävyyden kannalta vaipan heikoin lenkki. Nykyään ikkunat ovat suuria, joten niiden tulisi eristää lämpöä erityisen hyvin.

5. Missä ovat passiivirakenteen kriittiset paikat?

Lylykangas: Rakenteiden erikoiskohtien huolellinen suunnittelu, hyvä ilmanpitävyys ja työmaa-aikainen kosteudenhallinta.

Vinha: Ilmatiiviys on saatava hyväksi, jotta rakenteet toimivat kosteusteknisesti oikein, eikä sisäilmaan pääse haitallisia aineita rakenteista tai maaperästä. Vaipparakenteiden uloimmat osat ovat herkempiä home- ja kosteusvaurioille, koska lämpötila on siellä alhaisempi ja suhteellinen kosteus korkeampi. Siellä tulisi käyttää kosteutta kestäviä materiaaleja.

6. Mitä ilmavuodot voivat aiheuttaa passiivirakenteelle?

Lylykangas: Höyrynsulun läpi pääsevän lämpimän ilman kosteus tiivistyy, kun se kohtaa kylmän rakennekerroksen. Tästä voi syntyä kosteusvaurio. Rakenteiden ilmanpitävyys voidaan tarkastaa alku- ja loppuvaiheessa standardinmukaisella painekokeella.

Vinha: Ilmanvuotokohdista rakenteisiin pääsevä kostea sisäilma voi aiheuttaa home- tai kosteusvaurioita. Seinärakenteesta voi päästä asuntoon epäpuhtauksia. Ilmavuodot lisäävät myös energiankulutusta. Erityisen hyvä ilmatiiviys tuo haasteita ilmanvaihdon säätämiseen, jotta paine-erot vaipan yli eivät kasva suuriksi.

7. Mikä on passiivirakenteen odotettavissa oleva käyttöikä?

Lylykangas: Lämmöneristystaso ei vaikuta rakennuksen elinikään. Jos rakenne on esimerkiksi kosteusteknisesti toimimaton, kyse on suunnittelun tai rakentamisen virheestä. Käsitykseni mukaan eristyksen lisääminen ei vaikuta dramaattisesti rakenteen toimivuuteen.

Vinha: Suunnittelun ja rakentamisen laatu ratkaisevat eliniän. Energiatehokkaan talon rakentamisessa tarvitaan enemmän osaamista. Osaamattomasti tehtyyn passiivitaloon voi tulla nopeammin ongelmia, koska se sietää vähemmän vikoja. Tekniikan monimutkaistuminen ja automatisoituminen tuovat omat riskinsä.

8. Entä, jos ilmasto muuttuu nykyistä sateisemmaksi ja lämpimämmäksi?

Lylykangas: Tämä asia on tärkeä. Vinha osannee vastata tähän minua paremmin.

Vinha: Ilmastonmuutos heikentää rakenteiden ulko-osien kosteusteknistä toimintaa merkittävästi, joten sen vaikutukset tulee ottaa jo nykyisten talojen suunnittelussa huomioon. Oikein toteutetuilla vaipparakenteilla ja hyvin valituilla materiaaleilla taloista saadaan kuitenkin kestäviä hankalissakin ilmasto-olosuhteissa.

9. Kuinka paljon passiivirakenne tuo lisäkuluja perustaloon verrattuna?

Lylykangas: Passiivirakentamisen arvioidaan lisäävän rakentamiskuluja 3–5 prosenttia. Suurempiakin arvioita on tosin esitetty. Tällä hetkellä pelkkä rahallinen säästö ei motivoi lisäeristämiseen..

Vinha: Passiivitaloja on melko vähän, joten tyhjentävää tilastoa tästä ei ole. Vaihtelevat toteutusratkaisutkin vaikuttavat hintaan. Kustannuksia usein vähätellään.

Energiatehokkaat talot

Passiivitalo


  • VTT:n määritelmän mukaan lämmitysenergian tarve saa olla etelärannikolla enintään 20 kWh, keskiosissa 25 kWh ja pohjoisessa 30 kWh neliömetriä kohden.

  • Suurin sallittu ilmavuotoluku (n50) saa olla 0,6 1/h.

  • Primäärienergian kulutuksen rajat ovat etelässä 130, keskiosissa 135 ja pohjoisessa 140 kWh/neliömetri.

Lähes nollaenergiatalo


  • EU:ssa yleisesti käytetty termi, jonka jäsenmaa saa itsenäisesti määritellä.

  • Ei vielä tarkkoja raja-arvoja, mutta talon vuotuisen nettoenergiankulutuksen pitää olla pieni. VTT:n arvion mukaan uuden energiatodistuksen A-luokka on lähellä talolta vaadittavaa energiatehokkuutta.

  • Iso osa energiatarpeesta pitää  kattaa rakennuksessa tai sen lähistöllä tuotetulla uusiutuvalla energialla.

Lue lisää:

Mitä rakentaminen maksaa?

Ota nämä asiat huomioon – rakennuttajan muistilista

Tee työmaalle kosteudenhallintasuunnitelma

Julkaistu: 16.5.2016
Katso myös nämä