1. Hartman Koti Ankkuri
Arkkitehtisuunnittelu: Hannu Hakala/Hartman Koti
Huoneistoala: Talo A 134 + 30 m², Talo B 129 m²
Runkomateriaali: puu
Näytteilleasettaja: Hartman Rauta
"Kiinnostuin tästä kohteesta, koska siinä pientalorakentamisen totunnaisia kaavoja on uudistettu hauskasti. Kohde on paritalo, mutta ei totutussa mielessä.
Kaksi toisilleen tuttua perhettä halusi rakentaa mielenkiintoisen paritalon. Suunnittelija keksi ehdottaa heille, että mitä jos tehdään paritalo juuri päinvastoin kuin yleensä: ei rakenneta taloa keskelle ja omia pihoja sen ympärille, vaan yksi yhteinen piha keskelle ja talot sen reunoille. Perheet tykästyivät ideaan niin, etteivät enää kelpuuttaneet kilpailevia tavallisempia paritalosuunnitelmia.
Rakennukset, jotka sijoittuvat tontin pohjois- ja eteläreunoille, ovat ulkoisesti lähes identtisiä. Sisältä ne ovat samantapaisia, mutta eivät kuitenkaan samanlaisia. Portaikon paikka, keittiöratkaisut ja märkätilat poikkeavat asunnoissa toisistaan. Kun myös sisustuksen tyylit ovat erilaisia, messuvieras pääsee tekemään kiinnostavan tilavertailun.
Pihan perälle sijoittuu sivurakennus, joka ei yllättäen sisälläkään yhteisiä tiloja vaan toiseen asuntoon kuuluvan saunaosaston. Asukkaan mukaan piha-alueesta on tarkoitus tehdä vehreän sijasta pikemminkin melko kivinen, jolloin kookas ankkuri tulee toimimaan katseenvangitsijana. Poikkeuksellinen idea tämäkin, ehkä tästä taloparista tulee alueen urbaanein kokonaisuus?"
2. Nuuka
Arkkitehtisuunnittelu: Kombi Arkkitehdit/Matti Kuittinen
Huoneistoala: 162 m²
Runkomateriaali: puu
Näytteilleasettaja: GreenBuild
"Tätä kohdetta kuvailtiin etukäteen rintamamiestalon nykyversioksi. Kun sen nimessä on sana ’nuuka’, kuvittelin, että talossa on nuukailtu rintamamiestalotyyppisesti kaikin tavoin.
Todellisuudessa nuukuutta tästä talosta löytää miltei pelkästään ulkonäöstä: ikkunat ovat varsin pieniä ja talon olemus on simppeli. Talo on kuitenkin melko tilava, ja rakenneratkaisuissa sekä materiaalivalinnoissa on pyritty ekologisuuteen ja sisäilman terveellisyyteen nuukailematta, lähes fanaattisesti.
No, nuukuutta on toki myös se, että talo kuluttaa oletettavasti hyvin vähän lämmitysenergiaa. Sen seinissä on selluvillaeristettä noin 400 mm, alapohjassa 350 mm ja yläpohjassa 600 mm. Talossa on aurinkokeräimet, vesikiertoinen lattialämmitys ja takkauuniin yhdistetty veden lämmitysjärjestelmä. Alapohja on pilareiden päälle toteutettu tuulettuva rossipohja.
Sisätiloissa on työtä – ja luultavasti myös rahaa – säästämättä käytetty puuta. Keittiön kiintokalusteet ovat runkoja myöten massiivipuuta. Lattiat ovat märkätilojen ulkopuolella parkettia ja monet seinäpinnat vahattua paneelia.
Parketti on yllättäen asennettu ennen seinien panelointia ja panelointi on tehty sen verran huolellisesti, ettei lattialistoja ole tarvittu. Osassa seinistä on yllättävä pinnoite: kuitulevyn ja juuttikankaan päälle tehty sävytetty savilaastirappaus. Myös hartsipinnoitteen käyttö märkätiloissa kaakeloinnin asemesta yllättää.
Yleisen nuukailun sijaan talo Nuuka onkin täynnä ekohenkisiä materiaali- ja rakennevalintoja. Asukas kertoi, että talo pyrkii olemaan nuuka luontoa kohtaan erilaisin keinoin: pilariperustuksen ansiosta kallion louhintaa pystyttiin rakennuspaikalla minimoimaan ja talon materiaalivalinnat ovat luonnon kannalta mahdollisimman haitattomia."
3. Kotola
Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Tapani Takkunen
Huoneistoala: 91 m²
Runkomateriaali: CLT-massiivipuu
Näytteilleasettaja: Vivola
"Arkkitehdit ovat viime aikoina keskustelleet vilkkaasti talojen terveellisyydestä ja rakenteiden kosteusherkkyydestä. Yksi koulukunta on vakuuttunut siitä, että massiiviset, miltei yksiaineiset rakenteet ovat vähemmän riskialttiita kuin useista materiaalikerroksista koostuvat.
Talo Kotola perustuu massiivisiin rakenteisiin. Siinä käytetään ristiinlaminoituja CLT-massiivipuulevyjä asuintalossa käsittääkseni Suomessa ennennäkemättömällä tavalla.
Uutta on se, että ulkoseinät muodostuvat kokonaan CLT-materiaalista – erillistä lauta- tai muuta verhoilua ei 240 millimetriä paksujen CLT-levyjen sisä- eikä ulkopuolella ole. Lämmöneristysvaatimukset ovat täyttyneet, kun ikkunoiksi on valittu talotehtaan edustajan sanoin ”markkinoiden parhaat ikkunat”.
Vieraillessani paikalla talo oli vielä rakenteilla. Tehtaalla vaalealla vahalla valmiiksi pintakäsitellyistä CLT-levyistä oli muodostumassa viimeistellyn näköinen interiööri, jossa ristiinlaminoidut levyrakenteet jäävät paikoittain mukavasti näkyviin.
Talo Kotolassa on paljon kokeellisia piirteitä, joiden yhteisenä nimittäjänä on tietynlainen suurpiirteinen yksinkertaisuus. Niitä ovat rakenneratkaisun lisäksi talon kompakti koko, paikalla valettavan lattiamateriaalin yhdistyminen muuten puiseen interiööriin ja ikkunakarmien etupinnat sisältä päin kätkevä karmien upottaminen seinärakenteisiin.
Taloon voidaan toteuttaa useita pohjaratkaisuja. Hämmästyin hieman siitä, että messutalossa ylös muodostuu vain yksi makuuhuoneeksi sopiva läpikuluton tila."
4. Honka Markki
Arkkitehtisuunnittelu: Oopeaa/Anssi Lassila, SAFA
Huoneistoala: 168 + 22 m²
Runtomateriaali: hirsi
Näytteilleasettaja: Honkarakenne
"Tätä modernin hirsitalotehtaan toteuttamaa ja tunnetun arkkitehdin suunnittelemaa taloa voi pitää kaksikerroksisen hirsirakenteisen pohjalaistalon päivitettynä versiona. Minua kiinnosti se ajatusleikki, pystytäänkö asiakkaan, talotehtaan ja suunnittelijan yhteistyönä toteuttamaan talo, josta löytyy samaa komeutta kuin vanhoista pohjalaistaloista.
Talo sivurakennuksineen istuu hienosti kiilamaiselle tontille. Kaksikerroksinen asuinrakennus tontin pohjoisreunalla, pitkä yksikerroksinen autokatos-varasto-saunarakennus tontin eteläreunalla, väliin jää länteen päin levenevä piha-alue. Kadulle näkyy matala ja leveä sekä kapea ja korkea pääty ja puunvärinen erkkerimäinen sisäänkäyntikatos. Yksinkertaista sommittelua, joka toimii.
Ulospäin molemmat rakennukset ovat miltei mustia. Talossa on sisäänkäynnin lisäksi toinen puunvärinen uloke, joka sisältää ruokailutilan. Seinät ovat myös sisällä puun värisiä ja päätyseinä on lasinen. Sivuseinät jatkuvat metrin verran tupamaisen valkoisen olohuone-keittiötilan sisään, jolloin uloke tuntuu työntyvän tupaan. Mainio yksinkertainen idea, joka jäsentää tilaa hienosti.
Alakerran huoneistoala on hieman yli 80 neliötä, yläkerran suurin piirtein saman verran. Yläkertaan saa 3–4 makuuhuonetta, jotka ovat vähintään 10-neliöisiä. Tilan käyttö ei siis ole mennyt pröystäilyksi tässä vähän alle 170 neliöisessä rakennuksessa – tosin sauna löytyy lisukkeena pihan toiselta puolelta.
Tästä talosta löytyy kaivattua komeutta, ja sen ohessa myös tilankäyttö on järkevää. Pieni kritiikki talon pohjoissivun turhan arkisesta ikkuna-aukotuksesta on kuitenkin paikallaan. Ehkä myös pieni huonekorkeuden lisäys alakerrassa olisi tehnyt hyvää tupatilan mittasuhteille."
Teksti Jyrki Tarpio, jutun koonnut Titta Kiuru, kuvat Toni Härkönen ja talotehtaat.
