Leppäkerttu on puutarhan puuhakas apulainen – erotatko yleiset lajit toisistaan?
Leppäkerttu kehittyy munasta aikuiseksi toukka- ja kotelovaiheen kautta. Tunnistatko yleiset lajit myös toukkana tai kotelona? Kirvarohmun kaikkia kehitysvaiheita kannattaa vaalia puutarhassa.
Yli 60 leppäkerttulajia
Suomessa tunnetaan 64 leppäkerttulajia, joista yleisin on maamme kansallishyönteinen seitsenpistepirkko. Punaisten mustapilkkuisten lajien lisäksi leppäkerttuihin eli leppäpirkkoihin kuuluu esimerkiksi pitkulaisia, mustia ja karvaisia sekä pilkuttomia lajeja. Samasta lajista on yleensä useita värimuotoja. Niiden koko vaihtelee 1–10 milliin. Lyhyet nuijamaiset tuntosarvet ja kupera selkäpuoli auttavat erottamaan ne muista kovakuoriaisista.
Tuholaisten kauhu
Monet puutarhassa esiintyvät lajit, kuten kaksi- ja seitsenpistepirkko sekä ruutupirkko syövät toukkavaiheessa ja aikuisena erityisesti kirvoja mutta myös kemppejä ja jauhiaisia. Leppäkerttu voi syödä reilun vuoden mittaisen elämänsä aikana tuhansittain kirvoja, päivässäkin se ahmii niitä kymmenittäin. Aikuisten ja toukkien siirtäminen kirvaiseen kasviin voi vähentää tuhoja, mutta aikuinen saattaa myös lennähtää heti pois.
Leppäkertun elinkaari munasta aikuiseksi
Leppäkerttujen eri lajien lisäksi niiden elinkaaren eri vaiheiden tunnistaminen auttaa varjelemaan näitä hyötyeliöitä.
- Keväällä naaras munii kasvin lehdille – usein lehden alapinnalle – tiiviin rykelmän munia. Munat ovat pitkulaisia, keltaisia ja 0,4–2 mm:n pituisia.
- Pientä krokotiiliä muistuttavat toukat kuoriutuvat munista viikon kuluttua. Ne luovat nahkansa kolme kertaa ja kasvavat lopulta täyteen mittaansa.
- Toukat koteloituvat kasviin ja aikaisintaan viikon päästä kuoriutuvat aikuisiksi leppäkertuiksi.
Näin autat leppäkerttuja
Luonnonmukainen ja monimuotoinen piha tarjoaa leppäkertuille ravintoa ja suojapaikkoja. Ne talvehtivat aikuisena horroksessa usein aluskasvillisuudessa ja karikkeen seassa, joten lehdet kannattaa jättää syksyllä haravoimatta. Piha on hyvä siistiä kevyellä kädellä vasta keväällä säiden lämmettyä.
Lähteet: Tietokirjailija, tekniikan tohtori Sami Karjalaisen haastattelu sekä Sami Karjalainen: Suomen leppäkertut (Docendo, 2020), vieraslajit.fi, tarhurinapu.fi
